Be

Kulttuuri ja tuutorointi

Kulttuuri ja tuutorointi

Seuraavana vuorossa on kulttuuri- ja tuutorointivastaavan pestin esittely. Kuten muutkin hallituksen jäsenet, avaan omaa tietäni näihin saappaisiin sekä kerron mitä tehtävä pitää sisällään.

Olen n-vuoden tietotekniikan opiskelija, jonka elämää lappeen Rannoilla on jo fuksivuodesta asti värittänyt toiminta kilta-, harrastekerho-, opiskelijakulttuuri- sekä edunvalvontatoiminnassa. Ennen LUT-opintoja kokeilin siipiäni ammattikorkeakoulussa Haaga-Heliassa, jossa opiskelijahenki ja yhteisöllisyys olivat varsin vaatimattomalla tasolla. LUTissa heti ensimmäisistä päivistä silloiset aktiivitoimijat iskostivat minuun ajatuksen, että kannattaa lähteä kaikkeen mukaan. Näin myös kävi, ja olenkin toiminut vuosien varrella Teekkarilaulajissa, Ruutissa, Clusterissa sekä PoWissa, kahdessa jälkimmäisistä erityisen aktiivisesti aina puheenjohtajuuksia myöten. Kaiken tämän ohella olen edustanut opiskelijoita halloped-tehtävissä akateemisissa neuvostoissa, kollegiossa sekä edustajistossa kahden kauden ajan. Kun noin vuosi sitten viimeiset isot pestit olivat viimein loppumassa ja eläköityminen jääräyden kultaiseen satamaan siinsi horisontissa, heräsi tuttavapiirissä kipinää lähteä vielä encore-kierrokselle LTKY:n hallitukseen. Ajatus kiehtoi, sillä koko opiskelijaurani olen ollut nimenomaan Skinnarilalaisen opiskelijakulttuurin suurkuluttaja ja joissain tapauksissa myös tuottaja. Suomenlaajuinen rellestys ja verkostoituminen on tuonut vuosien varrelta perspektiiviä siihen, mikä tekee meidän yhteisöstämme hyvän ja missä meillä on parannettavaa. Rakkaus lajiin tarkoitti myös sitä, että halusin lähteä ohjaamaan yhteistä opiskelijayhteisöä suuntaan, joka kukoistaa myös tulevaisuudessa. Lisäksi Wapun 2020 järjestäminen olisi ollut hyvä “kruunu” oman opiskelija-aktiiviuran huipulle, jonka jälkeen voisi lopettaa hyvällä omallatunnolla, ilman että jotain jäisi hampaankoloon. Kun pitkäaikainen hallitustoveri Henna päätti niinikään hakea, päätös oli sinetöity.

Vilin kanssa valmistautumassa Wapunavaukseen ja Ylioppilastalon katolle kiipeämiseen.

Tulevan vuoden projekteissa päävastuullani oli itse itselleni kehittämäni kokonaisuus: opiskelijayhteisö olisi inklusiivisempi, entistä useampi kokisi sen omakseen ja toimintaan osallistumisen kynnys madaltuisi. Yksi konkreettinen kärki oli, että rekrytoin kansainvälisten opiskelijoiden omia fuksivastaavia  ja kaiken tapahtumatoiminnan “kaksikielistämistä”. KVFV:t aloittivatkin tehtävänsä tänä syksynä, ja käännöstyötä on tehty kaikessa tekstissä, jota olen puskenut eetteriin. Hyvä esimerkki oli viime kevään hallitusesittelyn rallienglantipäiväni, joka on saamassa lähitulevaisuudessa jatko-osan. Toinen isompi kokonaisuus oli kulttuuri- ja tapahtumajaoston perustaminen. Kuja lähtikin liikkeelle juuri kuten olin halunnut, ja Kujan tapahtumavalikoimassa olisi tulevalle vuodelle toinen toistaan hienompia spektaakkeleita.

Toisin kuitenkin kävi, ja koronapandemia heitti säkillisen kapuloita rattaisiin. Kun Wappu2020 jouduttiin siirtämään viikkoa ennen h-hetkeä ilman tietoa tulevasta, oli tunnelma vähintäänkin masentava. Tästäkin ahdingosta selvittiin viestintäosastomme pystyttämän WWWapun voimin. Olen saanut kyseenalaisen kunnian olla ainoa kulli, joka perui noin suurinpiirtein kaiken. Toisaalta vuosi on ollut kriisihallinnan intensiivikurssi, jossa kuitenkin saatiin tärkeimmät perinteet järjestettyä: uudet fuksit orientoitiin ja vuoden 2019 fuksit kastettiin teekkareiksi ja kyltereiksi. Monia perinteitä on uudistettu rytäkällä ja näistä muutoksista varmasti jää tulevaisuuteen hyvät ideat talteen, kun on kerrankin ruvettu mullistamaan vanhoja vakiintuneita tapoja.

Ensi vuoden pestin uskon sisältävän vielä koronan vaikutusten kanssa elämistä ja sopeutumista. Itse koen tärkeäksi, ettei Teekkari- ja Kylteriperinteet ja opiskelijayhteisömme rapistu, kun emme pääsekkään temmeltämään kasvotusten isolla porukalla, sillä SVV on pystyssä vielä koronan jälkeenkin. Toivoisin myös, että vaikka tehtävät ovat vaikeutuneet, Kuja ja KVFV-toiminta jatkuisivat myös tulevaisuuteen, etenkin, kun kv-opiskelijoiden integroiminen yhteisöömme on yksi suurimmista tasavertaisuuden puutoksista kampuksellamme. Toinen suuri kokonaisuus on Lahdessa alkavan kandiopetuksen tuoma opiskelijaelämätyhjiö, jonka täyttäminen on LTKY:n ja kiltojen vastuulla. Tämä on kenties työtaakaltaan suurin tehtävä, jota kullin pöydälle on isketty vuosiin. Lopulliset tehtävät määräytyvät kuitenkin hallituksen itsensä määritteleminä.

SyysWapun Wappupiknikillä, tai siis melkein (Photoshop-pisteet suoraan Meerille). Joka tapauksessa, parasta tässä hommassa on ihmiset.

Millaista tämä homma sitten käytännössä on? Kulttuurivastaavan homma on hieman erikoistapaus hallituksen jäsenten joukossa. Siinä missä muilla on ollut selkeät edunvalvonnalliset tehtävät, jotka pyörivät projektien ohella ympärivuotisesti, on kulttuuripuolella tehtävät kärjistetysti kahta laatua; joko olet järjestämässä jotain suurta kokonaisuutta kuten Wappua tai fuksiviikkoja täyspäiväisesti, tai sitten pestisi on kevyempää “ylläpitoa”, kuten kiltojen ja järjestöjen konsultointia kulttuuriasioissa, Kujan toiminnan ylläpitoa ja tukemista sekä yleistä kulttuuriasioiden hoitamista. Heimoneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen on paikka, jossa pääsee vaikuttamaan myös ruohonjuuritason toimintaan. Tämän lisäksi, vaikka pestin voisi äkkiseltään mieltää vain hupipestiksi, on mukana myös perustason hallitustoiminta; päätöksenteko, kokoustaminen, keskustelu ja dokumenttien valmistelu. Hallitusporukalla tulee myös vietettyä aikaa eri tehtävien tai seminaarien(/reissujen) parissa, myös tällaisena poikkeusvuotena. Ajankulutuksellisesti tietyt ajanjaksot kuten Wappu ja Fuksiviikot ovat vähintäänkin täyspäiväistä työtä, mutta muuten pesti on ollut minulle kevyehkö osa-aikatyö. Olen koko vuoden tehnyt 22,5-tuntista työviikkoa IT-konsulttina, jossa työajan joustavuus on mahdollistanut myös kulttuurivastaavan tehtävät. Toisaalta en ole juuri opiskellut tänä vuonna.

Tuutorointi on pienempi osa tehtävää, sillä tuutorit ovat LUTin työntekijöitä. Lähinnä tämä on ollut kulttuurivastaavan pöydällä siinä mielessä, että fuksien vastaanottoon ja siten koko yhteisöön kuuluvuudentunteeseen tuutorit ovat avainasemassa, ja olen ollut mahdollisuuksien mukaan kouluttamassa ja neuvomassa tuutortoimintaa haluttuun suuntaan LUTin ja kiltojen kautta.

Monta hallitushakijaa myös pohdituttaa se, mitä hakijalta toivotaan? Ylioppilaskunnan jäsenyyden lisäksi kiveenhakattuja vaatimuksia ei ole. Hallituspesteihin perehdytetään kyllä, ja tärkeintä onkin motivaatio ja rakkaudesta lajiin -asenne. Kulttuurivastaavan tehtävää tosin helpottaa merkittävästi, jos tuntee perinteet ja tapahtumat sekä on verkostoitunut ja kokenut opiskelijaelämää myös oman kuplan ulkopuolelta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse etukäteen tietää, sillä vanhojen kulttuuritoimijoiden verkosto ja auttavat kädet ovat jatkuvasti saatavilla. Koko vuoden SVV on jaksanut osoittaa, etten ole yksin vaalimassa ja edistämässä opiskelijakulttuuria vaan hallitushommien paras osuus on opiskelijayhteisön jäsenet: ihmiset.

Kuisma Närhi

Kirjoittaja on LTKY:n hallituksen jäsen, joka vastaa kulttuurista ja tuutoroinnista.

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Lisää luettavaa

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja

Tämä artikkeli on osa sarjaa “Hallituksen esittely 2020”. Tässä kaikki sarjan osat: 1. Viestintä, yrityssuhteet ja työelämä2. Korkeakoulupolitiikka3. Sosiaalipolitiikka, varapuheenjohtaja, liikunta ja hyvinvointi4. Järjestöt ja

Kirjoita Aliveen!

Kuka voi kirjoittaa? Aliveen voi kirjoittaa kuka tahansa, jolla on sanottavaa opiskelijaelämään liittyen. Koska kyseessä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan mediakonsepti, tavoitteena on ensisijaisesti julkaista