Säännöt

PÄÄSÄÄNTÖ

 

1 LUKU: Ylioppilaskunta ja sen tarkoitus 

 

1 § Nimi, kotipaikka ja virallinen kieli

 

Ylioppilaskunnan nimi on LUT-yliopiston ylioppilaskunta, lyhennettynä LTKY. Nimestä voidaan käyttää myös epävirallista englanninkielistä versiota Student Union of LUT University. Ylioppilaskunnan kotipaikka on sama kuin LUT-yliopiston kotipaikka. Ylioppilaskunnan virallinen kieli on suomi.

 

2 § Ylioppilaskunnan tarkoitus

 

Ylioppilaskunta toimii yliopistolain (558/2009) ja yliopistoista annetun asetuksen (770/2009) tarkoittamana itsehallinnollisena, julkisoikeudellisena yhteisönä.

 

Yliopistolain §46 mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolain (558/2009) 2 §:ssä säädetyn kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Lisäksi ylioppilaskunnalla on yliopistolain 46 §:ssä mainitut erityiset tehtävät.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ylioppilaskunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, harjoittaa yritystoimintaa, omistaa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja sekä kantaa ja vastata.

 

3 § Päätösvalta 

 

Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla valitsema edustajisto. Ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää puolestaan edustajiston valitsema hallitus.

 

 

2 LUKU: Ylioppilaskunnan jäsenet 

 

4 § Jäsenet

 

Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, lukuunottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita LUT-yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskunnan jäsenyys päättyy henkilön opinto-oikeuden päättyessä.

 

5 § Kunniajäsenet

 

Ylioppilaskunta voi kutsua kunniateekkariksi tai kunniakylteriksi entisen jäsenensä tai muun henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi. Kunniateekkariksi tai kunniakylteriksi kutsumisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Ehdotus hyväksytään mikäli kaksi kolmasosaa (2/3) edustajiston jäsenistä sitä kannattaa.

 

 

3 LUKU: Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

 

6 § Äänioikeus

 

Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä oleviksi ilmoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti.

7 § Vaalikelpoisuus 

 

Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen.  Edustajiston jäsenenä toimivan henkilön tulee lisäksi olla äänioikeutettu. Laajempi

vaalikelpoisuus mahdollistaa myös poissaolevaksi ilmoittautuneen jäsenen asettumisen

ehdolle ja toteuttaa osaltaan jäsenten tasapuolista kohtelua.

 

Vaalikelpoinen muihin toimielimiin on henkilö, joka täyttää kyseisen toimielimen säädökset vaalikelpoisuudesta. Esimerkkinä LUT-yliopiston johtosäännön säädökset valittaessa hallinnon opiskelijaedustajia.

 

 

4 LUKU: Edustajisto 


Edustajiston toimintaa ohjaa myös edustajiston työjärjestys.

8 § Jäsenet

 

Edustajistoon kuuluu kaksikymmentäseitsemän (27) jäsentä, jotka valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan edustajistovaalien vaalijärjestyksen mukaisesti. 

 

9 § Istuntokausi ja toimikausi

 

Edustajiston istuntokausi alkaa 1. päivänä joulukuuta ja päättyy 30. päivänä marraskuuta.  Edustajiston toimikausi on kahden istuntokauden mittainen.

 

10 § Edustajiston tehtävät

 

Edustajiston tehtävänä on erityisesti:

1) valita edustajiston puheenjohtaja, sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja keskuudestaan

2) valita hallituksen muodostaja

3) valita hallitus ja vapauttaa hallitus tehtävästään

4) valita LTKY:n edustajat äänestys- ja vaaliohjesäännön mukaisesti

5) perustaa valiokunnat edustajiston työjärjestyksen mukaisesti

6) valita tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja, sekä heidän varahenkilönsä

7) kutsua jäsenet kunniavaltuuskuntaan

8) hyväksyä ylioppilaskunnan talousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma, sekä määritellä tarvittaessa ne suuntaviivat ja ohjeet, joita taloustoiminnassa tulee noudattaa

9) päättää kahden kolmasosan (2/3) kokouksen enemmistöllä taloudellisesti merkittävistä asioista

10) määrätä ylioppilaskunnan jäsenmaksujen suuruus sekä esittää ne LUT-yliopiston rehtorin vahvistettavaksi

11) hyväksyä ylioppilaskunnan toimintaa säätelevät säännöt, ohjesäännöt ja työjärjestykset

12) päättää kahden kolmasosan (2/3) kokouksen enemmistöllä merkittävistä ylioppilaskunnan kiinteistöihin liittyvistä asioista

13) käsitellä ylioppilaskunnan tilinpäätös ja toimintakertomus ja päättää niiden aiheuttamista toimenpiteistä

14) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

15) päättää kahden kolmasosan (2/3) kokouksen enemmistöllä ylioppilaskunnan liittymisestä jäseneksi muihin yhteisöihin ja eroamisesta niistä

16) päättää asioista, jotka edustajisto itselleen pidättää taikka hallitus, valtuuskunta, valiokunta, toimikunta tai kaksi (2) edustajiston jäsentä tai viisikymmentä (50) ylioppilaskunnan jäsentä katsoo tarpeelliseksi asettaa edustajiston ratkaistavaksi.

17) nimittää ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja

 

11 § Edustajiston kokoukset

 

Edustajisto kokoontuu tarpeen vaatiessa edustajiston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kuitenkin ainakin järjestäytymiskokoukseen istuntokautensa ensimmäisen joulukuun 15. päivään mennessä, vuosikokoukseen viimeistään huhtikuussa, sekä talousarviokokoukseen marraskuussa.

 

Lisäksi edustajisto kokoontuu hallituksen tai hallintovaliokunnan sitä pyytäessä tai viiden (5) edustajiston jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta.Tällöin kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa tätä koskevan pyynnön esittämisestä. Kuitenkin mikäli edustajisto kutsutaan koolle yliopiston opiskelijoiden yli seitsemän (7) päivää pitkän yhtäjaksoisen lomakauden aikana, kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa.

Järjestäytymiskokouksessa ainakin:

1) todetaan uuden edustajiston kokoonpano

2) valitaan edustajiston puheenjohtaja, sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja

3) valitaan hallitus

4) valitaan hallintovaliokunta

5) valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja, sekä heidän varahenkilönsä seuraavaksi tilikaudeksi

 

Vuosikokouksessa ainakin:

1) esitetään hallituksen antama edellisen vuoden toimintakertomus

2) esitetään hyväksyttäväksi tilinpäätös

3) esitetään tili- ja toiminnantarkastajien lausunto

4) esitetään hallintovaliokunnan lausunto

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

 

Talousarviokokouksessa ainakin:

1) määrätään seuraavan ilmoittautumiskauden jäsenmaksujen suuruudet sekä esitetään ne rehtorin vahvistettavaksi

2) hyväksytään ylioppilaskunnan talousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä mahdolliset yleiset suuntaviivat ja ohjeet, joita taloustoiminnassa on noudatettava

 

12 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle 11 §:n edellyttämällä tavalla ja kun läsnä on vähintään neljätoista (14) edustajiston jäsentä. 

 

13 § Läsnäolo ja puheoikeus

 

Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa.

 

Ylioppilaskunnan edustajiston varsinaisilla jäsenillä, hallituksen jäsenillä ja työntekijöillä, sekä tilin- ja toiminnantarkastajalla on edustajiston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi kokouksen puheenjohtaja voi myöntää muille henkilöille läsnäolo-oikeuden ja/tai puheoikeuden.

 

Perustellusta syystä kokouksen puheenjohtajalla on oikeus julistaa jokin asia käsiteltäväksi suljetuin ovin ja/tai rajoittaa läsnäoloa kokouksessa.

 

 

5 LUKU: Hallitus

 

14 § Hallituksen jäsenet ja toimikausi

 

Hallitukseen kuuluu vähintään kolme jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä sopii sisäisestä tehtävänjaostaan.

 

Hallituksen jäsenen on oltava ylioppilaskunnan jäsen valintahetkellä. Hallitukseen valittu edustajiston jäsen on estynyt toimimaan edustajistossa hallituskautensa aikana. Hallituksen jäsen ei voi toimia ylioppilaskunnan työntekijänä hallituskautensa aikana.

 

Edustajisto valitsee hallituksen yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Uusi hallitus voi järjestäytyä ennen toimikautensa alkua.

 

15 § Hallituksen tehtävät 

 

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa 

2) huolehtia ylioppilaskunnan hallinnosta sekä valvoa ylioppilaskunnan voimassa olevien sääntöjen noudattamista

3) vastata ylioppilaskunnan taloudesta talousarvion mukaan

4) valita ylioppilaskunnan henkilöstö toiminnanjohtajaa lukuunottamatta ja määrätä heidän palkkansa edustajiston hyväksymän talousarvion puitteissa sekä toimia toiminnanjohtajan esihenkilönä

5) päättää ylioppilaskunnan nimissä annettavista julkilausumista

6) valmistella edustajiston kokouksissa käsiteltävät asiat, siltä osin kun ne ovat hallituksen vastuulla

7) toimeenpanna edustajiston kokousten päätökset

8) hyväksyä edustajistolle esitettävä tilinpäätös ja toimintakertomus
9) valita LTKY:n edustajat äänestys- ja vaaliohjesäännön mukaisesti

10) päättää muusta ylioppilaskunnan edustuksesta
11) päättää tilien avaamisesta ja sulkemisesta

12) päättää tarvittaessa muista asioista, joita ei ole määrätty edustajiston päätettäväksi

 

Hallitus voi tarvittaessa myöntää prokuravaltuuden eli antaa henkilölle ylioppilaskunnan nimenkirjoitusoikeuden.

 

 

6 LUKU: Talous

 

16 § Tilikausi ja talousarvio

 

Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi.

 

Ylioppilaskunnan toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarviosta ja siihen tehtävistä muutoksista päättää edustajisto. Tilikauden talousarvio on hyväksyttävä ennen kyseisen tilikauden alkua

 

17 § Jäsenmaksut 

 

Kaikki ylioppilaskunnan varsinaiset jäsenet ovat velvollisia suorittamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruuden määrää edustajisto ja sen vahvistaa LUT-yliopiston rehtori. Yliopisto valvoo jäsenmaksujen kantamisen.

 

Hallituksella on oikeus myöntää varsinaiselle jäsenelle osittain tai kokonaan vapautus jäsenmaksusta milloin siihen on erityiset taloudelliset ja/tai sosiaaliset syyt tai jäsenmaksun periminen olisi muutoin kohtuutonta.

 

18 § Tilin- ja toiminnantarkastajat

 

Jokaisen tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee yhden (1) tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan, sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt.

 

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan tulee olla sellainen ylioppilaskunnan nykyinen tai entinen jäsen, joka ei ole edustajiston tai hallituksen jäsen eikä kuulu ylioppilaskunnan henkilökuntaan tai sen määräysvallassa olevien organisaatioiden hallitukseen tai henkilökuntaan.

 

19 § Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

 

Tilinpäätös on valmistettava ja annettava hallituksen laatiman toimintakertomuksen sekä muiden tarpeellisten asiakirjojen ohella ylioppilaskunnan tilin- ja toiminnantarkastajille 

vähintään kuukautta ennen sitä edustajiston kokousta, jossa tilinpäätös tulee vahvistaa.

 

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee kahta (2) viikkoa ennen edustajiston kokousta jättää hallitukselle kirjallinen kertomus tarkastuksestaan. 

 

 

7 LUKU: Erityisiä määräyksiä

 

20 § Nimenkirjoitusoikeus

 

Ylioppilaskunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kaksi yhdessä tai erikseen yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

21 § Ylioppilaskunnan läheisyydessä toimivat yhdistykset

 

Ylioppilaskunnan läheisyyteen voidaan liittää yhdistyksiä. Yhdistysten liittämisestä

ylioppilaskunnan läheisyyteen säädetään tarkemmin yhdistysohjesäännössä.

 

22 § Sääntöjen muuttaminen 

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä kahdessa (2), vähintään viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutokset astuvat voimaan, kun LUT-yliopiston rehtori on ne vahvistanut.

Tämä pääsääntö on hyväksytty kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa 25.3.2021 ja 22.4.2021. Tämä pääsääntö on astunut voimaan 29.4.2021 LUT-yliopiston rehtorin vahvistettua sen kumoten aikaisemman pääsäännön.

HALLINTO- JA TALOUSOHJESÄÄNTÖ

 

1 LUKU: Yleisiä säännöksiä

 

1 § Yleistä

 

Näitä ohjesääntöjä noudatetaan ylioppilaskunnan ja sen toimielinten toiminnassa, ellei muissa säännöissä toisin määrätä. 

 

Toiminnanjohtajalle ja toimielimelle annettua päätösvaltaa ei tule delegoida toiselle osapuolelle tai toimielimelle. Toimielin ja toiminnanjohtaja ovat vastuussa heille annettuun ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa

 

2 § Toimielimet ja niiden tehtävät

 

Ylioppilaskunnan toimielimiä ovat edustajisto, hallintovaliokunta, hallitus, keskusvaalilautakunta sekä edustajiston päätöksellään perustamat valiokunnat ja hallituksen päätöksellään perustamat toimikunnat.

 

Toimielinten tehtävänä on ylioppilaskunnan toiminnan strateginen kehittäminen jäsenistön etujen mukaisesti.

 

Toimielimen toimikausi alkaa heti nimittämisen jälkeen, kun uusi toimielin kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa, ja päättyy kuluvan kalenterivuoden loppuun, ellei kyseistä toimielintä koskevissa säännöissä toisin määrätä. 

 

Toimielimen ja sen jokaisen jäsenen tulee nauttia edustajiston luottamusta. Luottamuskysymyksestä ja epäluottamuslauseesta on tarkemmin määrätty edustajiston työjärjestyksessä.



2 LUKU: Valiokunnat, toimikunnat ja kunniavaltuuskunta

 

3 § Valiokuntien perustaminen

 

Edustajisto voi halutessaan perustaa erityistä tehtävää varten valiokuntia, jotka vastaavat toiminnastaan ylioppilaskunnan hallitukselle, poislukien hallintovaliokunta, jonka toiminnasta säädetään 4 §. Valiokunnan toimikausi on edustajiston istuntokauden mittainen. Valiokunnan puheenjohtaja, jäsenet ja tehtävät määrätään valiokunnan perustamisen yhteydessä.

 

Valiokunta voi päätöksellään valita varapuheenjohtajan keskuudestaan. Valiokunta voi täydentää itseään yksimielisellä päätöksellä.

 

4 § Hallintovaliokunta

 

Edustajisto asettaa ylioppilaskunnan toimintaa valvomaan hallintovaliokunnan. Hallintovaliokunnan tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan hallintoa ja varojen käyttöä.

 

Hallintovaliokunnassa tulee olla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta viiteen muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla edustajiston varsinaisia jäseniä ja muiden edustajiston varsinaisia, tai varajäseniä. Hallintovaliokunta asetetaan käyttäen äänestys- ja vaaliohjesäännön mukaista muodostusmenettelyä.

 

Hallintovaliokunnan toimikausi alkaa, kun ylioppilaskunnan tilikausi alkaa ja päättyy, kun edustajisto on käsitellyt valiokunnan lausunnon sen arvioimasta tilikaudesta.

 

Hallintovaliokunnan tehtävänä on erityisesti valvoa ylioppilaskunnan sääntöjen noudattamista ja varojen käytön tarkoituksenmukaisuutta sekä antaa lausunto tilintarkastusta varten. Hallintovaliokunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan hallitus osoittamaan riittävät henkilöresurssit valmistelu- ja toimeenpanotehtäviensä hoitamiseksi.

 

Ylioppilaskunnan hallintovaliokunnan on tilintarkastuskertomuksen yhteydessä jätettävä oma arvionsa siitä:

1) onko ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettu sääntöjä ja;

2) onko ylioppilaskunnan taloutta hoidettu ja sen varoja käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla ja;

3) onko ylioppilaskunnan hallitus toimeenpannut edustajiston ja valiokuntien tekemät päätökset.

5 § Toimikuntien perustaminen

Hallitus voi halutessaan perustaa erityistä tehtävää varten toimikuntia, jotka vastaavat toiminnastaan ylioppilaskunnan hallitukselle. Toimikunnan toimikausi on hallituksen toimikauden mittainen. Toimikunnan puheenjohtaja, jäsenet ja tehtävät määrätään toimikunnan perustamisen yhteydessä.

Toimikunta voi päätöksellään valita varapuheenjohtajan keskuudestaan. Toimikunta voi täydentää itseään yksimielisellä päätöksellä.

 

6 § Kunniavaltuuskunta

 

Edustajisto voi päätöksellään asettaa kunniavaltuuskunnan. Kunniavaltuuskunnan tehtävänä on antaa tarvittaessa neuvoja ja tukea ylioppilaskunnan asioissa. Kunniavaltuuskuntaan kuuluvat edustajiston kutsumat henkilöt ja sen kokoonpano ja toiminta määritellään tarkemmin valtuuskunnan perustamisasiakirjassa.

 

Vaalikelpoinen valtuuskunnan jäseneksi on henkilö, joka täyttää valtuuskunnan perustamisasiakirjassa määritellyt kelpoisuusehdot.

 

3 LUKU: Henkilöstö

 

7 § Yleistä henkilöstöstä

 

Mikäli toimielimen jäsen tulee valituksi työntekijäksi ylioppilaskunnan henkilöstöön on hän työsuhteensa ajan esteellinen toimimaan edustajiston, hallituksen tai hallintovaliokunnan jäsenenä.

 

8 § Toiminnanjohtaja

 

Ylioppilaskunnan henkilöstön esihenkilönä ja toimiston päällikkönä toimii toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtaja on suoraan hallituksen alainen ja vastuussa hallitukselle työntekijöiden toiminnasta.

 

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu:

1) johtaa toimiston toimintaa ja vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;

2) antaa toimiston työskentelyä ja järjestelyjä koskevat määräykset ja ohjeet;

3) valmistella hallituksen esitys ylioppilaskunnan talousarvioksi;

4) kehittää ylioppilaskunnan toimintaa ja organisaatiota sekä tehdä näitä koskevia aloitteita erityisesti sääntöjen osalta;

5) vastata taloushallinnosta ja kehittää sitä;

6) toimia edustajiston ja hallituksen kokousten sihteerinä;

7) tarvittaessa edustaa ylioppilaskuntaa;

8) antaa ja allekirjoittaa todistukset sekä edustajiston ja hallituksen kokousten pöytäkirjojen otteet;

9) huolehtia muista hallituksen erikseen määräämien tehtävien hoitamisesta.

 

9 § Työsuhteet

 

Hallituksen on julistettava työtehtävät haettavaksi hyvissä ajoin ennen niiden täyttämistä ilmoittamalla niistä ylioppilaskunnan virallisella internet sivulla. Kuitenkin lyhytaikainen, korkeintaan kolmen (3) kuukauden mittainen, työtehtävä voidaan täyttää hallituksen päätöksellä ilman, että sitä julistetaan haettavaksi.

 

Ylioppilaskunnan työntekijöiden työsuhteet ovat voimassa toistaiseksi tai hallituksen määräämän ajan. Työsuhteen määräaikaisuudelle on oltava lain edellyttämät perusteet. Työntekijöiden kanssa on solmittava kirjallinen työsopimus. 

 

10 § Toiminnanjohtajan valintaprosessi 

 

Hallitus julistaa toiminnanjohtajan toimen haettavaksi hyvissä ajoin ennen toiminnanjohtajan valintaa. Hallitus valtuuttaa valitsemansa henkilöt muodostamaan hakukuulutuksen. 

 

Edustajisto muodostaa toiminnanjohtajan valintatyöryhmän, johon valitaan vähintään hallituksen, edustajiston ja henkilökunnan edustajat. Valintatyöryhmä voi halutessaan käyttää myös ulkopuolisen konsultin apua. Valintatyöryhmä esittää haastatteluiden perusteella yhtä (1) hakijoista edustajistolle. Mikäli edustajisto hylkää esityksen, voi työryhmä esittää toista henkilöä tai jatkaa hakua sopivan henkilön löytämiseksi. 

 

11 § Henkilöstöasioiden ratkaisu

 

Edustajisto ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) ylioppilaskunnan toiminnanjohtajan nimittäminen

2) ylioppilaskunnan toimielinten luottamushenkilöiden palkkioiden suuruus ja niiden maksamisperusteet

3) ylioppilaskunnan toimielinten luottamushenkilöille, sihteereille ja toimihenkilöille maksettavien erilliskorvausten maksuperiaatteet erityisesti matkakorvausten osalta

 

Hallitus ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) toimien haettavaksi julistaminen

2) ylioppilaskunnan henkilöstön nimittäminen toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta

3) ylioppilaskunnan henkilöstön toimenkuvien vahvistaminen

4) toiminnanjohtajan toimen haettavaksi julistaminen ja toimenkuvan vahvistaminen

5) ylioppilaskunnan työntekijöiden palkkaus talousarvion puitteissa

6) ylioppilaskunnan henkilöstön palvelussuhteen päättäminen ja henkilöstön lomauttaminen

7) erilliskorvausten maksaminen

 

Toiminnanjohtaja ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) vuosiloman myöntäminen

2) sellaisen loman myöntäminen, jonka saamiseen työntekijällä on työehtosopimuksen tai lainsäädännön nojalla ehdoton oikeus

3) palkattoman loman myöntäminen työehtosopimuksen mukaisesti

4) henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityö

5) matkamääräyksen antaminen tai koulutukseen osallistuminen

6) ylityövapaan myöntäminen

7) työtodistuksen antaminen

 

12 § Talousarvion laatiminen

 

Toiminnanjohtaja laatii seuraavaa tilikautta varten hallitukselle talousarvioesityksen sekä taloussuunnitelman talousarviovuotta seuraavalle kahdelle vuodelle. Hallituksen on saatettava lopullinen talousarvioesitys edustajiston käsiteltäväksi viimeistään kuukausi ennen tilikauden loppua.


Talousarviosta tulee saada hyvä ja selkeä kuva ylioppilaskunnan vuotuisesta taloudenpidosta ja rahankäytöstä, sekä mahdolliset investoinnit, suuret hankinnat tai muut poikkeukselliset menot ja tulot.

 

13 § Laskujen ja menojen hyväksymiskäytäntö

 

Toiminnanjohtaja hyväksyy laskut. Toiminnanjohtajan laskut hyväksyvät toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja yhdessä.

Yli viidensadan (500) euron laskut hyväksyvät toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja yhdessä.

Toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan yhteiset laskut, sekä yli kolmenkymmenentuhannen (30 000) euron laskut hyväksyvät toiminnanjohtaja, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä.

Hallitus voi päätöksellään tehdä yli viidensadan (500) euron suuruisia hankintoja talousarvion puitteissa ja toiminnanjohtaja voi päätöksellään tehdä alle viidensadan (500) euron suuruisia hankintoja talousarvion puitteissa. 


14 § Lainojen anto

 

Ylioppilaskunta voi antaa korkeintaan tuhannen (1 000) euron lainoja yhdistysluettelonsa yhdistyksille hallituksen päätöksellä.



4 LUKU: Erityisiä määräyksiä

 

15 § Muu varojen hankinta

 

Arpajaisten, keräysten sekä muun vastaavanlaisen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. 

 

16 § Muita määräyksiä

 

Jos ylioppilaskunta purkautuu, luovutetaan sen varat, mikäli niiden luovuttaja ei ole toisin määrännyt, ylioppilaskunnan edustajiston määräämään, sen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

 

17 § Sääntöjen muuttaminen

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä edustajiston kokouksessa.

 

Tämä hallinto- ja talousohjesääntö on hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.3.2021. Tämä hallinto- ja talousohjesääntö on astunut voimaan 25.3.2021 kumoten aikaisemman hallinto- ja talousohjesäännön.

 

EDUSTAJISTOVAALIEN VAALIJÄRJESTYS

1 LUKU: Yleistä ylioppilaskunnan vaaleista


Tämä vaalijärjestys on kirjoitettu sillä oletuksella, että vaali toimitetaan käyttäen sähköistä vaalia. Uurnavaaliin liittyvät säädökset löytyvät luvusta 9.

1 § Yleistä

 

Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä noudatetaan valittaessa jäsenet ylioppilaskunnan edustajistoon. Edustajiston vaaleissa noudatetaan valtioneuvoston yliopistoista antamaa asetusta sekä ylioppilaskunnan pääsääntöä tämän vaalijärjestyksen lisäksi.

 

2 § Ylioppilaskunnan vaalit

 

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalit suoritetaan joka toinen vuosi lokakuun 1. ja marraskuun 30. päivän välillä kahtena peräkkäisenä arkipäivänä keskusvaalilautakunnan päättämänä ajankohtana.

 

Kun edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää voida määrätä varajäsentä, toimitetaan täytevaali neljänkymmenenviiden (45) vuorokauden kuluttua siitä edustajiston kokouksesta, jossa täytevaalin toimeenpanon tarve havaittiin.

 

3 § Vaalitapa ja -järjestelmä

 

Vaalit toteutetaan kokonaan sähköisellä vaalilla. Mikäli tämä ei ole mahdollista voidaan vaalit toteuttaa myös osittain sähköisenä vaalina ja osittain uurnavaalina tai kokonaan uurnavaalina.

 

Ennakkoäänestyspaikassa tai vaalipäivän äänestyspaikassa tulee sähköistä äänestämistä varten olla käytettävissä äänioikeusrekisteri ja sähköinen äänestysjärjestelmä sekä niiden käyttämiseksi tarvittava laitteisto.

 

Käytettävän äänestysjärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:

1) äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa

2) äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä

3) äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen

4) äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla

5) äänet kyetään laskemaan oikein

 

Ylioppilaskunnan hallitus valitsee sähköisessä vaalissa käytettävän järjestelmän.

Sähköisessä vaalissa äänet annetaan sähköiseen vaalijärjestelmään, joka on vaaleissa annetuista äänistä muodostuva tietokanta. Äänet säilytetään sähköisessä vaalijärjestelmässä. Ennen äänestyksen alkamista keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on todettava, että sähköinen vaalijärjestelmä on äänistä tyhjä. Sähköistä vaalijärjestelmää ei saa avata eikä sinne kertyneitä ääniä laskea ennen kuin äänestys on päättynyt.

 

Sähköisen järjestelmän luotettavuus tulee pystyä varmistamaan. Mikäli sähköinen äänestys toteutetaan äänestyspaikalla, tulee äänestyslaitteita valvoa. Keskusvaalilautakunta antaa tarkemmat ohjeet äänestyksen toimittamisesta sekä siitä, miten vaalisalaisuus turvataan ja tietosuoja toteutetaan.

 

Äänestäjille on tarjottava kohtuuden rajoissa yhdenvertaiset äänestysmahdollisuudet kampuksesta tai äänestäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.

 

2 LUKU: Keskusvaalilautakunta

 

4 § Keskusvaalilautakunnan kokoonpano

 

Ylioppilaskunnan edustajiston on asetettava vaalin toimittamista varten keskusvaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, vähintään viisi (5) muuta jäsentä ja tarvittaessa varajäseniä. Keskusvaalilautakunta nimeää varapuheenjohtajan keskuudestaan. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan hallituksen tehtävään määräämä ylioppilaskunnan työntekijä, jolla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

 

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kahden (2) muun jäsenen läsnä ollessa.

 

Keskusvaalilautakunnan jäsen ei saa asettua ehdolle edustajistovaaleissa.

 

5 § Vaaliluettelo

 

Äänioikeus edustajiston vaalissa todetaan keskusvaalilautakunnan keräämästä ja tarkistamasta vaaliluettelosta.

 

Vaaliluetteloon on merkittävä jokainen läsnäoleva ylioppilaskunnan jäsen, joka on suorittanut ylioppilaskunnalle jäsenmaksun. Keskusvaalilautakunnan tulee vahvistaa vaaliluettelo ja asettaa se nähtäväksi ylioppilaskunnan toimistolle hyvissä ajoin. Vaaliluettelo on pidettävä nähtävänä vähintään seitsemän (7) vuorokautta.

 

6 § Vaaliluettelon oikaisuvaatimus

 

Vaaliluetteloa koskeva oikaisuvaatimus perusteluineen on jätettävä kirjallisena keskusvaalilautakunnalle välittömästi, kun tarve oikaisulle huomataan. Kuitenkin viimeistään (7) vuorokautta ennen ensimmäistä ennakkoäänestyspäivää.

 

Keskusvaalilautakunta on velvollinen ilmoittamaan kaikille asianosaisille oikaisuvaatimuksesta ja sen sisällöstä.

 

Vaatimuksen johdosta keskusvaalilautakunnalle annettavat selvitykset tulee antaa kolmen (3) vuorokauden kuluessa siitä, jolloin asianomainen on saanut tiedon oikaisuvaatimuksesta.

 

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Keskusvaalilautakunnan on kunkin oikaisuvaatimuksen johdosta annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan. Päätöksestä on annettava tieto kaikille, joita oikaisuvaatimus koskee ja sen tekijälle.

 

Keskusvaalilautakunnan kokouksen päätyttyä ja mahdollisten oikaisujen tultua vaaliluetteloon merkityksi on vaaliluetteloon tehtävä merkintä, että se on lainvoimainen.



3 LUKU: Ehdokas, vaaliliitto ja vaalirengas

 

7 § Ehdokas

 

Jokainen vaalikelpoinen ylioppilaskunnan jäsen voi asettua ehdokkaaksi ilmoittamalla ehdokkaaksi asettumisestaan keskusvaalilautakunnalle käyttäen keskusvaalilautakunnan vahvistamaa lomaketta.

 

8 § Vaaliliitto

 

Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi siten, että vaaliliiton tunnus ja nimi merkitään ehdokasilmoitukseen. Vaaliliitosta on siihen haluavien ehdokkaiden laadittava perustamisasiakirja käyttäen ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan tarkoitukseen vahvistamaa lomaketta.

 

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on mainittava vaaliliiton tunnus ja nimi sekä ilmoitettava vaaliliiton asiamies ja hänen varajäsenensä, jotka eivät voi olla muun vaaliliiton ehdokkaina tai asiamiehinä.

 

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on lueteltava ehdokkaiden nimet. Vaaliliittoon saa kuulua enintään kaksikymmentäseitsemän (27) ehdokasta.

 

Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Jos joku esiintyy ehdokkaana tai asiamiehenä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa, keskusvaalilautakunnan on poistettava hänet niistä kaikista ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylättävä hänen ehdokkuutensa.

 

9 § Vaalirengas

 

Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi. Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokkaalla sekä kahdella tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokkaalla.

 

Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle perustamisasiakirjan, jossa luetellaan vaalirenkaan tunnus ja nimi, vaalirenkaaseen liittyvien tunnukset, tai jos tunnusta ei ole, ehdokkaiden nimet.

 

Sopimuskirja on tehtävä ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistamalle lomakkeelle.

 

10 § Asiakirjojen toimittaminen

 

Asiakirjat, jotka mainitaan 7, 8 ja 9 §:ssä, on annettava keskusvaalilautakunnalle lokakuun 2. maanantaihin mennessä.

 

Keskusvaalilautakunta tarkastaa yllä mainitut asiakirjat sekä hyväksyy ehdokkaat, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja määräajassa lautakunnalle jätetty.

 

Jos suoritetussa tarkastuksessa havaitaan, ettei ehdokasta voida hyväksyä vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen, on keskusvaalilautakunnan varattava ehdokkaalle mahdollisuus peruuttaa pyyntönsä tai selvittää asiakirjoissa oleva virhe.

 

11 § Hyväksytyt ehdokkaat

 

Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta julistaa ehdokaslistoissa olevat ehdokkaat valituiksi. 

 

Mikäli ehdokkaita on vähemmän kuin edustajiston jäsenmäärä edellyttää, julistetaan ehdokkaat valituiksi ja he käyttävät edustajiston päätösvaltaa siihen saakka, kunnes täytevaali on toimitettu. Jäljelle jääneiden edustajiston jäsenten valitsemiseksi keskusvaalilautakunta määrää suoritettavaksi täytevaalin ja sen ajankohdan. Täytevaaleissa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.

 

Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokkaita kuin ylioppilaskunnan säännöissä edustajiston koosta mainitaan, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasyhdistelmä.

 

12 § Ehdokasyhdistelmä

 

Ehdokasyhdistelmään otetaan hyväksytyt ehdokkaat niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvat vaaliliitot ja ehdokkaat yhdistetään numerojärjestyksessä siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokkaat kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen. Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaat.

 

Edellä mainittujen vaalirenkaiden, vaaliliittojen sekä näihin kuulumattomien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määrätään arvalla. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta varustaa ehdokkaat uusilla juoksevilla järjestysnumeroilla alkaen arvonnassa ensimmäiseksi tulleesta vaalirenkaasta, vaaliliitosta tai ehdokkaasta. Numerointi aloitetaan kahdesta.

 

Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsikoksi on merkittävä ”vaaliliitto” ja vaalirenkaan otsikoksi sana ”vaalirengas”.

 

Yhdistelmässä on mainittava, mitä vaalia varten se on laadittu. Yhdistelmä on julkaistava ylioppilaskunnan virallisella internet-sivulla viimeistään viikkoa ennen vaalitoimituksen alkamista.



4 LUKU: Vaalien valmistavat toimenpiteet

 

13 § Vaalikuulutus

 

Keskusvaalilautakunnan on julkaistava vaalikuulutus viimeistään neljäkymmentä (40) vuorokautta ennen varsinaisia äänestyspäiviä ylioppilaskunnan internet-sivulla ja mahdollisuuksien mukaan muissa kanavissa.

 

Vaalikuulutuksessa on ilmoitettava: 

  1. Mistä vaalista on kysymys

  2. Milloin vaalit järjestetään

  3. Montako edustajaa valitaan

  4. Vaalikelpoisuus

  5. Miten ja missä voi asettua ehdolle

Keskusvaalilautakunta antaa vaalikuulutuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.

 

14 § Vaalitilaisuus

 

Keskusvaalilautakunta määrää vaalitilaisuuden ajan ja äänestyspaikan. Vaalien aikana jokaisella äänestyspaikalla pidetään vaalipöytäkirjaa, joka toimii muistiona vaalitilaisuudesta.

 

Vaalihuoneistoon on asetettava nähtäväksi riittävä määrä ehdokasyhdistelmiä. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestäjä voi säilyttää vaalisalaisuuden äänestäessään, ja sitä varten tarpeelliset apuneuvot ja äänestysohjeet ovat käsillä. Tämä varmistetaan keskusvaalilautakunnan tekemällä katselmuksella vaalihuoneistoon ennen äänestyksen alkamista. Katselmuksesta on tehtävä merkintä vaalipöytäkirjaan.

 

15 § Vaalivirkailijat

 

Keskusvaalilautakunta voi halutessaan velvoittaa ylioppilaskunnan hallituksen hankkimaan tarpeelliseksi katsomansa määrän vaalivirkailijoita hoitamaan vaalitoimitusta vaalitilaisuuteen. Vaaleissa ehdolla oleva henkilö ei saa toimia äänestyspaikalla vaalivirkailijana.

 

Vaalivirkailija ei saa antaa sivullisille tietoja äänioikeutettujen henkilökohtaisesta äänestyskäyttäytymisestä. Vaalivirkailijan on pyynnöstä annettava äänestäjille tietoja tämän vaalijärjestyksen määräyksistä.

 

16 § Vaalitila

 

Vaalivirkailijoiden on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä millään tavoin yritetä vaikuttaa äänestykseen.

 

Läsnäolijoiden on noudatettava keskusvaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Vaalivirkailijan on keskeytettävä äänestys, jos vaalirauha olennaisesti häiriintyy.



5 LUKU: Vaalitoimitus

 

17 § Ennakkoäänestyksen järjestäminen

 

Ennakkoäänestys voidaan toteuttaa keskusvaalilautakunnan määräämästä ajankohdasta eteenpäin, ei kuitenkaan yli neljätoista (14) vuorokautta ennen varsinaisia vaalipäiviä.

 

18 § Äänioikeuden todentaminen vaalitilaisuudessa

 

Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan vaalitilaisuudessa, on ilmoittauduttava vaalivirkailijalle. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle henkilöllisyystodistuksen tai opiskelijakortin.

 

Vaalivirkailijan on pidettävä huolta, ettei äänestämään päästetä muita kuin äänioikeutettuja.

 

19 § Määräysten rikkominen

 

Mikäli vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö rikkoo keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa voidaan hänelle tai hänen edustamalleen ehdokaslistalle antaa keskusvaalilautakunnan päätöksellä huomautus.

 

Jos keskusvaalilautakunta täysin kiistattomasti toteaa ehdokkaan rikkoneen vaalirauhaa tai jos ehdokas huomautuksen saatuaan rikkoo toisen kerran keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa, voidaan hänen ehdokkuutensa keskusvaalilautakunnan yksimielisellä päätöksellä mitätöidä. Jos ehdokkuus mitätöidään ehdokkaan saamat äänet on hylättävä.



6 LUKU: Vaalin tulos

 

20 § Äänestystuloksen tarkistaminen

 

Ääntenlasku suoritetaan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään välittömästi viimeisen äänestyspaikan sulkeuduttua. Tällöin lasketaan annetut äänet sähköisestä vaalijärjestelmästä.

 

Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään sähköisesti äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänien kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin vaaliliitossa ja kussakin vaalirenkaassa sekä kunkin ehdokkaan kohdalla. Pöytäkirjaan liitetään myös lopullinen tulos, josta käy ilmi edustajiston jäseniksi valitut ehdokkaat sekä varajäseniksi valitut ehdokkaat vertauslukuineen ja henkilökohtaisine äänimäärineen.

 

Sähköisen vaalijärjestelmän ja uurnavaalin tulokset yhdistetään, mikäli käytetään molempia äänestystapoja samassa vaalissa. Mikäli käytetään vain uurnavaalia toimitaan uurnavaalin ohjeiden mukaisesti.

 

21 § Vaaliliittojen ehdokkaiden vertauslukujen laskeminen

 

Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääränsä suuruuden mukaan.

 

Tämän jälkeen vaaliliitossa annetaan vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen. Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan keskinäinen järjestys arpomalla.

 

Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, on näin laskettu vertausluku lopullinen vertausluku.

 

Vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokkaan lopulliseksi vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä.

 

22 § Vaalirenkaan ehdokkaiden vertauslukujen laskeminen

 

Jokaisen vaalirenkaan ehdokkaat järjestetään vertauslukujen suuruuden mukaan siten, että vaaliliittoon kuulumattoman ehdokkaan vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä ja vaaliliittoon kuuluvan ehdokkaan vertausluvuksi hänen vaaliliittonsa mukaan saamansa vertausluku.

 

Tämän jälkeen annetaan vaalirenkaassa suurimman vertausluvun saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen. Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan keskinäinen järjestys arpomalla.

 

23 § Valittavat ehdokkaat ja varalle valittavat ehdokkaat

 

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneista niin monta kuin vaalissa on valittavia. Tämän jälkeen julistetaan loput ehdokkaat valituksi varalle, mikäli he ovat saaneet vähintään kaksi henkilökohtaista ääntä.



7 LUKU: Äänestäminen uurnavaalissa

 

Uurnavaalia tulee käyttää vain tilanteessa, jossa sähköisen vaalin käyttäminen ei ole kokonaan tai osittain mahdollista.

 

24 § Äänestyslippu

 

Keskusvaalilautakunnan on tarvittaessa laadittava ja monistettava vaalissa käytettävä äänestyslippu. Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaaleissa sitä käytetään, sekä ympyrä valitsijan kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten.

 

25 § Vaaliuurna

 

Uurnavaalia varten on ennalta varattava riittävä määrä keskusvaalilautakunnan hyväksymiä vaaliuurnia. Ennen äänestyksen alkua on keskusvaalilautakunnan todettava, että vaaliuurna on tyhjä. Vaalivirkailijat todistavat vaalipöytäkirjaan allekirjoituksellaan ja nimenselvennyksellään, että uurna oli tyhjä. Vaaliuurnaa ei saa avata eikä sinne kertyneitä ääniä laskea ennen kuin äänestys on päättynyt.

 

26 § Äänestyslipun käyttö

 

Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä. Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalivirkailijalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä.

 

Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun äänestäjän on vietävä se kokoon taitettuna keskusvaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeuttaan.

 

Keskusvaalilautakunnan laatimaan ja pitämään luetteloon tehdään merkintä äänestyslipun antamisesta ja äänioikeuden käyttämisestä. Luettelo liitetään vaalipöytäkirjaan.

 

27 § Äänestyslippujen tarkistaminen

 

Kun vaalitoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta päätösvaltaisena äänien laskennan. Tällöin otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne aukaisematta. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkastetaan.

 

Ne äänestysliput, jotka on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi. Jäljellä olevat liput tarkastetaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput pannaan eri ryhmiksi.

 

Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään uurnavaalissa äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin vaaliliitossa ja kussakin vaalirenkaassa sekä kunkin ehdokkaan kohdalla.

 

28 § Äänestyslipun hylkääminen

 

Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole keskusvaalilautakunnalta saatu ja asianmukaisesti leimattu tai jos ehdokkaan numero on merkitty niin, ettei selvästi ilmene ketä ehdokasta valitsija on tarkoittanut. Äänestyslippu mitätöidään myös siinä tapauksessa että lipussa on jotakin muita merkintöjä.

 

Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee lopullisen tuloksen.



8 LUKU: Erityisiä määräyksiä

 

29 § Vaalin tuloksen julkistaminen

 

Vaalin tulos julkistetaan ylioppilaskunnan virallisella internet-sivulla.

 

30 § Vaaliasiakirjojen säilyttäminen

 

Vaaleissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä turvallisesti, kunnes valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu. Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon.

 

31 § Muutoksenhaku 

 

Keskusvaalilautakunnan päätöksestä tai toimenpiteestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallintovaliokunnalle. Valituksen tulee tapahtua seitsemän (7) vuorokauden sisällä päätöksen tai toimenpiteen julkistamishetkestä.

 

32 § Voimaantulo ja sääntöjen muuttaminen

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä kahdessa, vähintään viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa.

 

Tämä vaalijärjestys on hyväksytty kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa 25.3.2021 ja 22.4.2021. Tämä vaalijärjestys on astunut voimaan 22.4.2021 kumoten aikaisemman vaalijärjestyksen.

I luku – Yleistä


Tämä kerhosääntö määrää ylioppilaskunnan pääsäännön 62. ja 63. pykälässä määrättyjen kerhojen perustamisesta ja niiden toiminnan rajoitteista.


Milloin tässä kerhosäännössä on annettu toimielimelle tai pääsihteerille ratkaisuvaltaa, älköön tätä ratkaisuvaltaa delegoitako. Toimielin ja pääsihteeri ovat vastuussa heille annettuun ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa.


Ylioppilaskunnan alaisten kerhojen ensisijainen tarkoitus on toimia yhdyssiteenä jäsenistönsä välillä sekä edistää harrastustoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kerhot vastaavat hankkimastaan osuudesta LTKY:n omaisuutta tämän säännön määräyksiä noudattaen.

II luku – Kerhon perustaminen


Kerhon perustamiseksi vaaditaan vähintään viisi (5) ylioppilaskunnan varsinaista jäsentä. Perustamista varten näiden jäsenten tulee laatia perustamiskirja, joka tulee hyväksyä jäsenten pitämässä perustamiskokouksessa. Perustamiskirjassa määritellään kerhon erityinen tarkoitus ja toiminta-ajatus.


Päätöksen kerhon perustamisesta ja sen ottamisesta ylioppilaskunnan alaiseksi kerhoksi tekee ylioppilaskunnan edustajisto joko hallituksen tai edustajiston perustaman, erityisesti kerhojen toimintaa valvovan valiokunnan esityksestä.

III luku – Kerhon jäsenet


Ylioppilaskunnan alaisten kerhojen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet sekä kunniajäsenet.


Kerhon varsinaiseksi jäseneksi voi hakeutua ja kuulua kuka tahansa ylioppilaskunnan tai Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsen. Jäsenhakemus on ilmoitettava kerhon hallitukselle, ja samalla maksettava mahdolliset liittymis- tai jäsenmaksut. Kerhon hallitus tai sen valtuuttama taho hyväksyy jäsenet.

Kerhojen ei tule valikoida jäseniään tai hylätä jäsenhakemuksia ilman painavia perusteita.
Kerhon varsinainen jäsenyys päättyy kun ylioppilas- tai opiskelijakunnan jäsenyys päättyy kuitenkin niin, että ylioppilas- tai opiskelijakunnan päättyessä kesken vuoden, jatkuu kerhon varsinainen jäsenyys sen vuoden loppuun saakka.


Kerhon hallitus voi hyväksyä kerhon kannatusjäseneksi kenet tahansa luonnollisen tai juridisen henkilön, joka on suorittanut kannatusjäsenmaksun.


Kerhon kunniajäseneksi voi kerho kutsua henkilön, joka on ansioitunut kerhon toiminnassa tai muuten erityisellä tavalla edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus tai neljäsosa (1/4) jäsenistöstä. Päätöksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee kerhon kokous.

10§
Kerhon jäsenet ovat velvollisia suorittamaan liittymismaksun sekä kalenterivuosittaisen jäsenmaksun, joiden suuruudesta päättää kerhon syyskokous. Jäsen, joka ei ole suorittanut vuosittaista jäsenmaksuaan maaliskuun loppuun mennessä, on eronnut kerhosta.

11§
Kerhon jäsen voi erota kerhosta ilmoittamalla siitä kerhon hallitukselle.

12§
Kerhon jäsen voidaan erottaa kerhosta mikäli hän on toiminnallaan aiheuttanut haittaa kerholle. Jäsenen erottamisesta päättää kerhon kokous.

IV luku – Kerhon kokoukset

13§
Kerhon ylintä valtaa käyttää kerhon kokous. Kerhon varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous, joka on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä, sekä syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä.

Kevätkokouksessa on:

  1. esiteltävä kerhon talous edeltävältä vuodelta
  2. esiteltävä edellisen vuoden toimintakertomus
  3. päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä edeltävän vuoden hallitukselle

Syyskokouksessa on:

  1. valittava seuraavan vuoden hallitus
  2. hyväksyttävä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  3. hyväksyttävä toimintasuunnitelma ja talousarvio
  4. tehtävä esitys ylioppilaskunnalle kerhon tulevan vuoden hankintarajasta

Kokousten pöytäkirjat on toimitettava liitteineen ylioppilaskunnan toimistolle kahden viikon kuluessa kokouksen päivämäärästä.

14§
Kerhon ylimääräinen kokous kokoontuu hallituksen kutsusta tai kun vähintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä tai neljäsosa (1/4) varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Käsiteltävä asia on esitettävä kirjallisesti hakemuksen liitteenä. Tällöin on hallituksen järjestettävä kokous neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15§
Kerhon kokouksista on ilmoitettava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kerhon sähköpostilistalle sekä ilmoitustaululla tai sen puuttuessa LTKY:n virallisella ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat.

16§
Kokous on päätösvaltainen, kun koollekutsuminen on tapahtunut tämän säännön määräysten mukaisesti ja läsnä on vähintään kerhon hallituksen koon verran kerhon jäseniä. Kokouksissa on jokaisella jäsenellä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Vain kerhon varsinaisilla jäsenillä on kokouksessa äänioikeus.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

LTKY:n hallituksen jäsenillä tai hallituksen valtuuttamalla henkilöllä on tarvittaessa oikeus estää sellaisen asian käsittely, mikä vahingoittaa ylioppilaskunnan etua. LTKY:n hallituksen jäsenillä on puhe ja läsnäolo-oikeus kaikissa kerhon kokouksissa ja tapahtumissa.

17§
Kerhon kokouksen päätöksen peruuttamiseen vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö hyväksytyistä äänistä.

V luku – Kerhon talous

18§
Kerholla on hallinta- ja käyttöoikeus sen hankkimaan omaisuuteen. Tämän oikeuden säilyttääkseen tulee kerhon noudattaa näitä sääntöjä.

19§
Ylioppilaskunnan alaiset kerhot ovat tilivelvollisia ylioppilaskunnan hallitukselle ja sille valiokunnalle, jolle edustajisto on kerhojen toiminnan valvomisen määrännyt.

20§
Kerhojen tilikausi on yhtenäinen ylioppilaskunnan tilikauden kanssa. Tilikaudesta on laadittava toimintakertomus ja se tulee toimittaa ylioppilaskunnan toimistolle kevätkokouksen pöytäkirjan liitteenä.

Toimintakertomuksen tulee sisältää ainakin:

  1. kerhon taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset
  2. kerhon hallitus ja mahdolliset toimihenkilöt
  3. kerhon jäsenmäärä
  4. kerhon toimintaansa saamat avustukset

21§
Kerhon tilinkäyttöoikeudet myöntää ylioppilaskunnan hallitus. Ehtona tilinkäyttöoikeuksien myöntämiselle on, että kerho on toimittanut edeltävän vuoden pöytäkirjat ylioppilaskunnan toimistolle tilikauden päättymiseen mennessä. Lisäksi kerhon hallituksen tulee päättää kokouksessaan henkilöt, joille tilinkäyttöoikeudet halutaan. Tilinkäyttöoikeudet voidaan myöntää kerrallaan kahdelle kerhon hallituksen jäsenelle.

Kerhojen kokousten pöytäkirjat arkistoidaan LTKY:n arkistoon. Myös kerhojen hallitusten kokousten pöytäkirjat arkistoidaan. Arkistoinnista on vastuussa ylioppilaskunnan pääsihteeri.

22§
Kerhot saavat tehdä itsenäisesti hankintoja ylioppilaskunnan hallituksen tai edustajiston perustaman, erityisesti kerhojen toimintaa valvovan toimielimen päättämän kerhokohtaisen hankintarajan mukaisesti. Kerhon syyskokous tekee hankintarajasta esityksen päätöksen tekevälle toimielimelle. Toimielin käyttää hankintarajan suuruuden hyväksymisessä perusteena kerhon toiminnan laajuutta. Hankintaraja voi suurimmillaan olla 500 euroa. Hankintarajaa suuremmista hankinnoista tulee kerhon pyytää lupa ylioppilaskunnan hallitukselta. Ylioppilaskunnan hallituksella ei ole oikeutta evätä tätä lupaa ilman painavaa syytä.

23§
Kerholla ei ole nimenkirjoitusoikeutta. Kerhon tekemiin sitoumuksiin nimen kirjoittavat ylioppilaskunnan viralliset nimenkirjoittajat.

Kerho ei saa tehdä sille määritellyn hankintarajan ylittäviä sitoumuksia ilman ylioppilaskunnan hallituksen päätöstä.

24§
Kerho saa harjoittaa vain sellaista ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi sen tarkoituksen toteuttamiseen tai joka on taloudellisesti vähäarvoista.

VI luku – Kerhon hallitus

25§
Kerhon hallituksen nimeää kerhon syyskokous. Hallitukseen tulee kuulua puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava kerhon varsinaisia jäseniä sekä ylioppilaskunnan jäseniä.

26§
Hallituksen tehtävänä on:

  1. johtaa kerhon toimintaa
  2. valmistella kerhon kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna kokouksissa tehdyt päätökset
  3. laatia toimintakertomus sekä huolehtia kirjanpitoaineiston toimittamisesta ylioppilaskunnan toimistolle
  4. laatia talousarvio ja toimintasuunnitelma
  5. edustaa kerhoa
  6. valita keskuudestaan ainakin varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja
  7. pitää kerhon jäsenistä luetteloa

Hallituksen tulee nauttia kerhon kokouksen luottamusta. Kerhon kokous voi vapauttaa hallituksen tehtävästään. Samassa kokouksessa tulee valita uusi hallitus.

27§
Kerhon hallituksen kokous on päätösvaltainen kun läsnä on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä ja heidän joukossaan on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, kokous on kutsuttu koolle hallituksen järjestäytymiskokouksessaan määrittelemällään tavalla ja kokouksesta on ilmoitettu kaikille hallituksen jäsenille. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta paitsi vaaleissa arpa.

VII luku – Kerhon toiminnan lakkauttaminen

28§
Kerhon toiminta katsotaan lakanneeksi, jollei kahteen tilikauteen ole ollut kerhon varsinaisia kokouksia, vaikka toimintaedellytykset ovat olleet olemassa. Kerho voidaan myös lakkauttaa, jos kerhon toiminta on ollut ylioppilaskunnan tarkoituksen vastaista.

Kerho voidaan lakkauttaa myös kerhon päätöksellä. Tällöin päätös on tehtävä vähintään neljän viideosan äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kerhon kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista vuorokautta. Lakkautusesitys on ilmoitettava kokouskutsussa. Tieto kerhon lakkauttamisesta on tuotava tiedoksi myös kerhojen toimintaa valvovalle toimielimelle.

29§
Päätöksen kerhon lakkauttamisesta tekee ylioppilaskunnan edustajisto kerhojen toimintaa valvovan toimielimen esityksestä.

30§
Lakkautettaessa kerho sen varallisuus siirretään lopettamiskokouksen määräämään kerhon ja ylioppilaskunnan tarkoituksen mukaiseen kohteeseen. Mikäli kohdetta ei ole määrätty, päättää edustajisto varallisuuden käytöstä kerhojen toimintaa valvovan toimielimen esityksestä.

VIII luku – Erityisiä määräyksiä

31§
Tämä sääntö korvaa sen hyväksymishetkellä olemassa olevien kerhojen säännöt. Olemassa olevien kerhojen säännöt vastaavat pykälässä 4 määriteltyä perustamiskirjaa.

32§
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä ja lisäksi muutoksia kannattaa vähintään puolet edustajiston kaikista jäsenistä.

Tämä kerhosääntö kumoaa edustajiston kokouksessa 5.12.2013 hyväksytyn kerhosäännön.

Tämä kerhosääntö astuu voimaan 6.2.2014.EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS

 

1 LUKU: Yleisiä määräyksiä

 

1 § Määräysten soveltaminen

 

Edustajiston toiminnassa noudatetaan tätä työjärjestystä, ellei muissa säännöissä toisin määrätä. Työjärjestyksen tulkinnasta ja sen noudattamisesta vastaavat edustajiston puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. 

 

2 § Estyneisyys

 

Jos edustajiston jäsen on estynyt hoitamaan tehtäväänsä tai hänen vaalikelpoisuutensa päättyy, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen. Edustajiston jäsen palaa tehtäväänsä, kun hänen estyneisyytensä päättyy.

 

Erityisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai työntekijä on estynyt toimimaan edustajiston jäsenenä. Estyneisyyden kesto on hallituksen toimikauden tai työsuhteen kesto. Täksi ajaksi kutsutaan hänen tilalleen varajäsen.

 

Edustajiston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, tulee ilmoittaa siitä ennakolta edustajistoryhmänsä yhteyshenkilölle, joka ilmoittaa estyneisyydet kootusti kokouksen sihteerille.

 

3 § Esteellisyys

 

Edustajiston jäsen on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, mikäli hänen henkilökohtainen etunsa voi asiassa joutua ristiriitaan ylioppilaskunnan edun kanssa. Esteellisen edustajiston jäsenen on poistuttava kokoustilasta esteellisyytensä ajaksi, mikäli kokouksen puheenjohtaja näin päättää. 

 

Mikäli esteellisyys käsittää kokonaisen päätöskohdan, voidaan hänen tilalleen kutsua varajäsen. Edustajiston jäsen palaa tehtäväänsä, kun hänen esteellisyytensä päättyy. Henkilövaalissa, jossa edustajiston jäsen on itse ehdolla hänen ei katsota olevan estynyt ja näin ollen edustaja voi äänestää vaalissa.


4 § Varajäsenmenettelyt

Milloin edustajiston jäsenelle kutsutaan varajäsen, otetaan hänet vertausluvun mukaan siitä vaaliliitosta, tai ellei se ole mahdollista, siitä vaalirenkaasta, johon kyseinen jäsen kuului. Jos tämäkään ei ole mahdollista, otetaan varajäsen vertausluvun mukaan kaikista lopuista varalla olevista.

5 § Kokouksen päätösvaltaisuus ja edustajien läsnäolo kokouksessa

Edustajiston kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta määrätään pääsäännön 12 §. Edustajiston kokouksissa päätösvaltaisuus todetaan nimenhuudon avulla. Nimenhuudon aikana varajäsen kutsutaan estyneen jäsenen tilalle. Kesken kokouksen poistuvan jäsenen tilalle kutsutaan varajäsen. Kesken kokouksen saapuva jäsen kutsutaan varajäsenensä tilalle.

6 § Edustajiston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja sihteeri

 

Edustajisto valitsee keskuudestaan edustajiston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa järjestyksessä 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee olla edustajiston varsinaisia jäseniä. Edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on sama kuin edustajiston istuntokausi.

 

Edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on:

1) kutsua edustajiston kokoukset koolle;

2) johtaa puhetta kokouksissa ja allekirjoittaa niiden pöytäkirjat yhdessä

kokouksen sihteerin kanssa;

3) valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, sääntöjä  ja muita määräyksiä;,

4) valvoa edustajiston asettamien valiokuntien toimintaa.

 

Edustajiston puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen hoitaa hänen tehtäviään 1. varapuheenjohtaja. Mikäli myös hän on estynyt tai esteellinen tehtäviä hoitaa 2. varapuheenjohtaja. 

 

Jos edustajiston kokouksessa sekä puheenjohtaja, että molemmat varapuheenjohtajat ovat estyneitä tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

 

Edustajiston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on väistyttävä tehtävästään mikäli vähintään kaksikymmentä (20) edustajiston jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

 

Jos edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa edustajistosta tai puheenjohtajan toimesta kesken toimikauttaan, tai tulee esteelliseksi toimimaan edustajistossa tai hänen vaalikelpoisuutensa päättyy, edustajisto valitsee vastaavasti eronneen tilalle uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tämän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

 

Edustajiston kokouksissa sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen voi kyseisen kokouksen sihteerinä toimia kokouksen puheenjohtajan tehtävään määräämä henkilö.



2 LUKU: Kokouskäytännöt

 

7 § Etäosallistuminen kokouksiin

 

Edustajiston kokoukseen ja päätöksentekoon voi osallistua kokonaan tai osittain tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Kokoukseen osallistumista tietoliikenneyhteyden avulla kutsutaan näissä säännöissä etäosallistumiseksi.

 

8 § Kokouskutsu

 

Edustajisto kokoontuu sen mukaan mitä ylioppilaskunnan pääsäännön 11 § määrätään. 

 

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava ylioppilaskunnan internetsivuilla. Kutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka, mahdollisuus etäosallistumiseen, sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

 

9 § Esityslista

 

Edustajiston esityslistan laatii toiminnanjohtaja yhdessä edustajiston puheenjohtajiston ja hallituksen kanssa. Edustajiston kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Lisäksi edustajisto voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

 

10 § Pohjaesitys ja asian esittely

 

Edustajiston kokouksissa käsittelyn pohjana on hallituksen, toiminnanjohtajan, edustajiston puheenjohtajiston, valiokunnan tai toimikunnan esitys. Jos esittelijä muuttaa esitystään, tai ottaa muutosehdotuksen nimiinsä, tulee muutetusta esityksestä uusi pohjaesitys. Jos asia otetaan käsittelyyn vasta kokouksessa, pohjaesityksenä voi olla myös jäsenen tekemä esitys.

 

11 § Pöytääminen

 

Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia pöydätään, jos vähintään seitsemän (7) edustajiston jäsentä sitä vaatii. Uudelleen käsiteltäessä asia pannaan pöydälle, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnäolevista edustajiston jäsenistä sitä vaatii.

Pöydätty asia tuodaan muuttumattomana edustajiston seuraavan kokouksen käsiteltäväksi. Mikäli asiaan liittyvää esitystä halutaan muuttaa kokousten välillä tulee asia palauttaa valmisteluun edustajiston päätöksellä pöytäämisen sijasta.

 

12 § Eriävä mielipide

 

Edustajiston jäsenen, joka haluaa esittää eriävän mielipiteensä, on ilmoitettava siitä heti, kun päätös on tehty. Eriävä mielipide on liitettävä kirjallisena pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkistettaessa.

 

13 § Toivomusponsi

 

Edustajiston jäsenellä on oikeus esittää hallitukselle tai muulle ylioppilaskunnan toimielimelle toivomusponsi liittyen hallituksen tai muun ylioppilaskunnan toimielimen toimintaan.  

Toivomusponsi hyväksytään yksinkertaisella kokouksen äänten enemmistöllä ja hallituksen tai muun toimielimen on vastattava tähän seuraavassa edustajiston kokouksessa. Toivomusponsi ei ole koskaan velvoittava.

 

14 § Pöytäkirja

 

Edustajiston kokouksen pöytäkirjaan on merkittävä: 

  1. kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka

  2. kokouksessa läsnä olleet, kokouksesta poistuneet tai kesken tulleet, hallituksen jäsenet ja muut toimihenkilöt, kokouksen sihteeri ja puheenjohtaja

  3. paikalla ja etänä osallistuneet, mikäli kokouksessa on ollut molempia

  4. laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

  5. pöytäkirjantarkastajat sekä ääntenlaskijat

  6. esteelliset edustajiston jäsenet käsiteltävän asian kohdalla

  7. asian käsittelyssä tehdyt ehdotukset, niiden kannattaminen sekä suoritetut äänestykset – äänimäärät tulee ilmoittaa mikäli äänimäärät on laskettu

  8. kokouksessa tehdyt päätökset 

  9. kokouksessa käsitellyt liitteet

 

15 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja julkisuus

 

Edustajiston kokouksen alussa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi kaksi (2) läsnäolevaa edustajiston jäsentä sekä heille varahenkilöt. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastus on suoritettava kohtuullisessa ajassa.

 

Edustajiston kokousten tarkastetut pöytäkirjat on julkaistava ylioppilaskunnan internetsivuilla kohtuullisessa ajassa tarkastuksen valmistuttua.

16 § Yleinen järjestys kokouksissa

 

Edustajiston jäsen tai muu kokouksessa läsnä oleva voidaan poistaa kokouksesta jos hän ei kokouksen puheenjohtajan huomautuksesta huolimatta noudata järjestystä. Järjestyksen olennaisesti häiriinnyttyä kokouksen puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää kokous ja määrätä jatkokokouksesta.



3 LUKU: Muita määräyksiä

 

17 § Luottamuskysymys ja epäluottamuslause

 

Hallituksen ja ylioppilaskunnan toimielinten on nautittava edustajiston luottamusta.

 

Luottamuskysymyksen voi panna vireille jos yksi kolmasosa (1/3) edustajiston jäsenistä sitä kannattaa. Luottamuskysymyksen voi tehdä edustajiston puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, hallituksen jäsenestä tai puheenjohtajasta, tai jostakin muusta ylioppilaskunnan toimielimestä. Hallitus voi myös esittää luottamuskysymyksen toimielimestä edustajistolle.

 

Luottamuskysymys on välittömästi toimitettava sen henkilön tietoon, jota luottamuskysymys koskee. Luottamuskysymyksen saaja, joko puheenjohtaja tai toimielin, vastaa luottamuskysymykseen seuraavassa edustajiston kokouksessa. 

 

Mikäli edustajisto toteaa, ettei luottamuskysymykseen vastannut henkilö tai toimielin nauti edustajiston luottamusta, eli saa epäluottamuslauseen, henkilö tai toimielin vapautetaan tehtävästään. Mikäli edustajisto toteaa että hallituksen puheenjohtaja ei nauti edustajiston luottamusta, katsotaan hallitus vapautetuksi tehtävästään. 

 

18 § Epäluottamuslauseen seuraukset

 

Mikäli edustajisto antaa epäluottamuslauseen hallituksen puheenjohtajalle, hallitukselle tai edustajiston puheenjohtajistolle, edustajiston on käsiteltävä uuden edustajan valinta saman kokouksen aikana. Epäluottamuslauseen saaneen hallituksen toimikausi päättyy, kun edustajisto on valinnut uuden hallituksen. Mikäli epäluottamuslause kohdistuu hallituksen jäseneen, edustajisto valitsee uuden hallituksen jäsenen hänen tilalleen. Hallitus voi tehdä esityksen uudesta jäsenestä edustajistolle. Epäluottamuslausetta ei voi pöydätä.

 

19 § Edustajiston jäsenen eroaminen

 

Edustajiston jäsen tai varajäsen voi erota edustajistosta toimittamalla ylioppilaskunnan toiminnanjohtajalle kirjallisen eroilmoituksen. Ero astuu voimaan, kun eroilmoitus on toimitettu toiminnanjohtajalle.

 

20 § Sääntöjen voimaan astuminen ja muuttaminen

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä edustajiston kokouksessa.

 

Tämä edustajiston työjärjestys on hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.3.2021. Tämä edustajiston työjärjestys on astunut voimaan 25.3.2021 kumoten aikaisemman edustajiston työjärjestyksen.

 

TOIMIELINTEN TYÖJÄRJESTYS

 

1 LUKU: Yleisiä määräyksiä

 

1 § Yleistä

 

Tämän työjärjestyksen määräyksiä noudatetaan edustajistoa lukuun ottamatta ylioppilaskunnan toimielinten kokouksissa, ellei muissa säännöissä toisin määrätä. Määräysten noudattamisesta vastaa kunkin toimielimen puheenjohtaja.



2 LUKU: Kokoustekniikka 

 

2 § Kokouskutsu ja esityslista

 

Toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Kokous pidetään, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai kaksi toimielimen jäsentä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

 

Toimielin voi halutessaan pitää kokouksen kokonaan tai osittain tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla

 

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka, mahdollisuus etäosallistumiseen, sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla hyvissä ajoin ennen kokousta jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen.

 

Esityslistan laatii kokouksen puheenjohtaja tai sihteeri yhteistyössä toisen kanssa. Esityslista ja liitteet lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Toimielimen jäsenille on varattava mahdollisuus tutustua kokoukseen liittyviin asiakirjoihin ennen kokouksen alkamista. 

 

Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksen aikana käsiteltyä, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse lähettää erillistä kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin ilmoitettava jatkokokouksesta.

 

3 § Puhe- ja läsnäolo-oikeus

 

Ylioppilaskunnan toimielinten kokouksissa on keskusvaalilautakuntaa ja hallintovaliokuntaa lukuun ottamatta puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajiston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla ja toiminnanjohtajalla.

 

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeudesta päättää asianomainen toimielin.

 

4 § Päätösvaltaisuus

 

Toimielin on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja; ja laillinen jos kaikille jäsenille on kokouksesta tiedotettu toimielimen järjestäytymiskokouksessa sovitulla tavalla.

 

5 § Puheenjohtaja ja sihteeri

 

Toimielimen kokouksissa puhetta johtaa puheenjohtaja, tai hänen ollessaan estynyt tai esteellinen, varapuheenjohtaja. Sihteerinä toimii toimielimen keskuudestaan valitsema henkilö tai muu tehtävään määrätty henkilö.

 

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

 

6 § Kokouksen järjestäytyminen ja asioiden käsittely

 

Puheenjohtaja toteaa kokouksen alussa läsnä olevat henkilöt, sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokousasiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

 

Kokouksessa käsitellään esityslistalle merkityt asiat. Muu kuin esityslistalle merkitty asia otetaan käsiteltäväksi, mikäli toimielin ennen esityslistan hyväksymistä niin päättää.

 

7 § Esteellisyys

 

Toimielimen jäsenen tai muun läsnä olevan henkilön on itse ilmaistava esteellisyytensä asian käsittelyyn. Esteellisyyden voi nostaa keskusteluun myös joku muu toimielimen kokouksen läsnäolijoista. Tarvittaessa toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnä olevan henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.

 

Henkilö on esteellinen mikäli:

1) hän on asianosainen, poikkeuksena henkilö ei ole esteellinen toimitettaessa vaalia, jossa hän on itse ehdolla;

2) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle;

3) hän on hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsen tai johtavassa asemassa sellaisessa yhtiössä, yhdistyksessä, säätiössä tai vastaavassa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

 

8 § Pöytääminen ja valmisteluun palauttaminen

 

Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia pannaan pöydälle, jos vähintään kaksi (2) toimielimen jäsentä sitä vaatii. Uudelleen käsiteltäessä asia pannaan pöydälle, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) toimielimen jäsenistä sitä vaatii.

 

Pöydätty asia tuodaan muuttumattomana toimielimen seuraavan kokouksen käsiteltäväksi. Mikäli asiaan liittyvää esitystä halutaan muuttaa kokousten välillä tulee asia palauttaa valmisteluun toimielimen päätöksellä pöytäämisen sijasta.

 

9 § Pöytäkirja

 

Kokouksista pidetään kokouksen sihteerin toimesta päätöspöytäkirjaa, jonka tarkastamistavasta toimielin päättää järjestäytymiskokouksessaan.

Toimielimen kokouksen pöytäkirjaan on merkittävä: 

  1. kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka

  2. kokouksessa läsnä olleet, kokouksesta poistuneet tai kesken tulleet, sekä heidän roolinsa kokouksessa

  3. paikalla ja etänä osallistuneet, mikäli kokouksessa on ollut molempia

  4. laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

  5. pöytäkirjantarkastajat sekä ääntenlaskijat

  6. esteelliset toimielimen jäsenet käsiteltävän asian kohdalla

  7. asian käsittelyssä tehdyt ehdotukset, niiden kannattaminen sekä suoritetut äänestykset – äänimäärät tulee ilmoittaa mikäli äänimäärät on laskettu

  8. kokouksessa tehdyt päätökset 

  9. kokouksessa käsitellyt liitteet


Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

Toimielinten pöytäkirjat ovat julkisia, ellei toimielin painavasta syystä toisin päätä. Pöytäkirjat tulee säilyttää järjestettyinä ja turvallisella tavalla vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä, hallituksen kokousten pöytäkirjat kuitenkin ikuisesti.

 

10 § Eriävä mielipide

 

Toimielimen jäsenen, joka haluaa esittää eriävän mielipiteensä, on ilmoitettava siitä heti, kun päätös on tehty. Eriävä mielipide on liitettävä kirjallisena pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkistettaessa.

 

3 LUKU: Erityisiä määräyksiä

 

11 § Sääntöjen voimaan astuminen ja muuttaminen

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä edustajiston kokouksessa.

 

Tämä työjärjestys on hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.3.2021. Tämä työjärjestys on astunut voimaan 25.3.2021 kumoten aikaisemman työjärjestyksen.

ÄÄNESTYS- JA VAALIOHJESÄÄNTÖ


1 LUKU: Yleisiä ohjeita


1 § Sähköinen äänestys ja sähköinen vaali


Äänestys tai vaali voidaan toteuttaa tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen järjestelmän tai apuvälineen avulla. Tällaista äänestystä kutsutaan näissä säännöissä sähköiseksi äänestykseksi ja vaalia sähköiseksi vaaliksi.


Kaikkien äänioikeutettujen on käytettävä samaa tietoliikenneyhteyttä, tai muuta teknistä järjestelmää tai apuvälinettä silloin, kun äänestys tai vaali toteutetaan sähköisesti. 



2 LUKU: Äänestäminen


2 § Äänestyskäytännöt


Kokouksen päätökseksi tulee, ellei ole toisin määrätty, se mielipide, jota on

kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin aina arpa.


3 § Äänestystavat


Äänestyksessä käytetään avointa kättennostoäänestystä, ellei vähintään kolme (3) äänioikeutettua henkilöä, tai yksi (1) asianosainen henkilö, toivo suljettua lippuäänestystä. Äänestykset tulee tuloksineen kirjata kokouksen pöytäkirjaan.


Muissa kuin henkilövaalissa esityksen tulee saada kannatus. Kannatus ilmaistaan pyydetyllä kannatuspuheenvuorolla. Esityksestä, joka ei saa kannatusta, ei äänestetä. Kannatetuista ponsiehdotuksista on äänestettävä.

4 § Äänestyskäytännöt edustajiston kokouksissa

Edustajiston kokouksessa jokaisella edustajiston jäsenellä on yksi ääni ja äänioikeus on henkilökohtainen. Näin ollen edustajiston kokouksessa ei saa äänestää valtakirjalla.


Äänestyksen ajaksi muiden paitsi äänioikeutettujen edustajiston jäsenten sekä toiminnanjohtajan tulee poistua kokouksesta, mikäli kokouksen puheenjohtaja näin määrää.


Silloin kun äänestetään paperilipuin on äänestyksessä käytettävät äänestysliput kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai omalla nimikirjoituksellaan.

5 § Äänestysjärjestys


Tilanteessa, jossa on useita päätösehdotuksia, kokouksen puheenjohtaja päättää äänestysjärjestyksestä.


3 LUKU: Edustajien valinta ja nimittäminen


6 § Hakukuulutus


Silloin kun edustajaa haetaan julkisella haulla, tulee haku julistaa avoimeksi hyvissä ajoin ennen sitä kokousta, jossa hakijoiden valinnasta päätetään.

7 § Edustajan valinta ylioppilaskunnan toimielimiin 


Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan hallitukseen, hallintovaliokuntaan tai muihin valiokuntiin käytetään muodostamismenettelyä.


Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan valtuuskuntiin käytetään enemmistövaalitapaa.


Nimitettäessä edustajia muihin toimielimiin käytetään suhteellista vaalitapaa, mikäli nimitettäviä on, varaedustajat mukaan luettuna, kaksi tai enemmän. Yhtä edustajaa nimitettäessä käytetään enemmistövaalitapaa.


Edustajiston puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Edustajiston varapuheenjohtajat valitaan kerralla suhteellisella vaalilla.


Edustajat ylioppilaskunnan toimielimiin valitaan järjestäytymiskokouksessa tai edustajiston kokouksessa, jossa toimielimen perustamisesta päätetään. Tästä voidaan poiketa vain painavasta syystä.


8 § Edustajan valinta yliopiston toimielimiin, sekä ylioppilaskunnan ja yliopiston ulkopuolisiin toimielimiin


Valittaessa LUT-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia tai opiskelijoiden edustajaa LUT-yliopiston hallitukseen päätöksen tekee edustajisto.

Valittaessa ylioppilaskunnan edustajia Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL)  liittokokoukseen, päätöksen tekee edustajisto hallituksen esityksestä.


Muissa tapauksissa, edustajistovaalit pois luettuna, päätöksen tekee hallitus, tai mikäli hallitus niin päättää, edustajisto hallituksen esityksestä.


9 § Ylioppilaskunnan valitseman edustajan eroaminen tehtävästään 


Edustajiston tai hallituksen nimeämä edustaja voi erota tehtävästään jättämällä kirjallisen eroilmoituksen toiminnanjohtajalle.


4 LUKU: Vaali

10 § Vaali muodostajamenettelyllä


Kun vaali on määrätty suoritettavaksi muodostusmenettelynä, noudatetaan seuraavaa menettelyä. Tätä menettelyä käytetään esimerkiksi hallituksen valinnassa. 


Edustajisto valitsee muodostajan. Vaalin pohjana ovat kokouksessa tehdyt esitykset. Esityksen voi tehdä vain niiden suostumuksensa toimittaneiden ehdokkaiden joukosta, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.


Muodostaja esittää joko samassa tai jatkokokouksessa edustajistolle esityksensä toimielimen kokoonpanoksi. Jos edustajisto hyväksyy esityksen, on muodostaja valittu toimielimen puheenjohtajaksi ja esityksessä mainitut henkilöt toimielimen jäseniksi. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan samassa tai jatkokokouksessa uusi muodostajan vaali. Toimielimen muodostaminen voidaan antaa uudelleen tehtäväksi aiemmalle muodostajalle. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy muodostajan tekemän esityksen toimielimen kokoonpanoksi.


11 § Suhteellinen vaalitapa


Kun vaali on määrätty suoritettavaksi suhteellisella vaalitavalla, noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:


Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.


Vaalissa eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavaksi eniten ääniä saaneet varajäseniksi. Jos varajäsenen paikkoja jää täyttämättä ensimmäisessä vaalissa, suoritetaan uusi vaali varajäsenistä.


Vaalissa jokainen edustajiston jäsen kirjoittaa ehdokkaiden nimet allekkain siinä järjestyksessä, kun haluaa näiden tulevan valituiksi. Äänestyslippuun saa kirjoittaa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Jos lipussa on enemmän nimiä kuin valittavia, on ääntenlaskijoiden hylättävä äänestyslippu. Vaalin tulosta laskettaessa ylimmäinen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen, seuraava puolikkaan äänen, kolmas kolmasosaäänen ja niin edelleen.


Vaalin jälkeen kokouksen puheenjohtaja toteaa varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi valituksi tulleet. 


12 § Enemmistövaali


Kun vaali on määrätty suoritettavaksi enemmistövaalitavalla, noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:


Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.


Edustajiston jäsenten tehtyä esityksensä kokouksen puheenjohtaja toteaa esitetyt henkilöt. Mikäli esitettyjä henkilöitä on enemmän kuin on valittavia, suoritetaan vaali. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.



5 LUKU: Erityisiä määräyksiä


13 § Voimaantulo ja sääntöjen muuttaminen


Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä edustajiston kokouksessa.


Tämä äänestys- ja vaaliohjesääntö on hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.3.2021. Tämä äänestys- ja vaaliohjesääntö on astunut voimaan 25.3.2021 kumoten aikaisemman äänestys- ja vaaliohjesäännön.


I luku

1. Teekkari

1 §
Teekkarin arvo voidaan myöntää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle maineeltaan ja kunnialtaan kelvolliseksi tunnetulle henkilölle, joka on suorittanut arvon saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen.

2 §
Ikiteekkari on henkilö, joka täyttäen 1 §:n vaatimukset on katsonut tarpeelliseksi pätevöityä tieteenharjoittajana niin syvällisesti, ettei ole ehtinyt tahi muistanut valmistua diplomi-insinööriksi.

3 §
Vuoden teekkari on teekkari, joka on ansiokkaasti toiminut lappeenrantalaisen teekkari- ja kylterikulttuurin edistämiseksi ja vaalimiseksi. Edustajiston valitsema vuoden teekkari julistetaan vappuna.

4 §
Kunniateekkari on ylioppilaskunnan entinen jäsen tai muu henkilö, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi.

2. Kylteri

5 §
Kylterin arvo voidaan myöntää Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa opiskelevalle maineeltaan ja kunnialtaan kelvolliseksi tunnetulle henkilölle, joka on suorittanut arvon saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut kylterikasteen.

6 §
Ikikylteri on henkilö, joka täyttäen 5 §:n kohdan vaatimukset on katsonut tarpeelliseksi pätevöityä tieteenharjoittajana niin syvällisesti, ettei ole ehtinyt tahi muistanut valmistua.

7 §
Vuoden kylteri on kylteri, joka on ansiokkaasti toiminut lappeenrantalaisen teekkari- ja kylterikulttuurin edistämiseksi ja vaalimiseksi. Edustajiston valitsema vuoden kylteri julistetaan vappuna.

8 §
Kunniakylteri on ylioppilaskunnan entinen jäsen tai muu henkilö, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi.

3. Fuksi

9 §
Fuksi on Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa opiskeleva maineeltaan ja kunnialtaan teekkariksi tai kylteriksi kelvoton ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

Fuksille, joka on suorittanut teekkariuden saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen, voidaan myöntää teekkarin arvo huhtikuun viimeisenä päivänä pimeän laskeuduttua Lappeenrannan ylle.

Fuksille, joka on suorittanut kylteriyden saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut kylterikasteen, voidaan myöntää kylterin arvo huhtikuun viimeisenä päivänä juhlallisessa lakitustilaisuudessa.

10 §
Ylemmän vuosikurssin fuksi on Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa ylemmällä kuin ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeleva henkilö, jolle ei ole voitu myöntää teekkarin tai kylterin arvoa tai jolta se on edustajiston päätöksellä otettu pois.

II luku
1. LTKY:n merkki

11 §
Ylioppilaskunnan virallisena merkkinä käytetään mustan hammasrattaan ympäröimää punaista aalef-kirjainta.

Punaisen aalef-kirjaimen värisävy on lämpimän punainen. Käytettäessä merkkiä mustavalkoisena kirjain on rasteroitu. Taustavärin ollessa muu kuin valkoinen pysyy merkin pohjaväri valkoisena.

Merkin koko on vapaasti valittavissa, kuitenkin vähintään 12 mm. Merkin korkeus- ja leveyssuhteita ei saa muuttaa. Aalef-kirjain on kooltaan sellainen, että se täyttää hammasrattaan sisätilan.

Merkkiä ei saa liittää muihin kuvioihin ilman LTKY:n hallituksen lupaa.

Merkin käytölle on anottava lupa LTKY:n hallitukselta.

III luku
1. Lakki

12 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan jäsentunnus on teekkarilakki tai kylterilakki.

2. Karjalainen teekkarilakki

13 §
Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkareille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakin vuorin värit ovat punainen ja musta.

Lakin päällyskangas on yhtenäinen ja valkoista samettia.

Lakissa on 7 (seitsemän) kulmaa.

Lakin reunus on päällystetty mustalla sametilla.

Lakin hikinauha on nahkaa.

Lakin lippa on musta.

Lakin oikealla puolella on musta silkkitupsu mustassa kannatinnarussa.

Lakin kokardi on hammasrattaan ympäröimä aalef-kirjain vuodesta 1986 alkaen. Vuoteen 1985 asti on kokardina ollut hammasrattaan ympäröimä Wankel-moottorin tunnus. Kokardin halkaisija on 15 mm.

14 §
Lakin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle teekkarille.

Lakin käyttöoikeus on elinikäinen ja henkilökohtainen, eikä sitä voida siirtää, testamentata, pantata tai muilla keinoin saattaa toisen henkilön haltuun.

15 §
Lakin käyttöaika alkaa kunakin vuonna huhtikuun viimeisenä päivänä, jolloin suoritetaan välittömästi vappurauhan rikkomisen jälkeen yhtäaikainen lakin päähänpano.

Lakin käyttöaika päättyy kunakin vuonna syksyllä vietettäviin lakinlaskiaisiin, jolloin suoritetaan yhtäaikainen lakin päästäotto.

Muina aikoina on teekkarilakin käyttö julkisella paikalla kielletty. Poikkeusluvan voi myöntää kirjallisesta anomuksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen puheenjohtaja tai heidän poissaollessaan hallituksen erikseen keskuudestaan määräämä henkilö.

16 §
Lakkia tulee vaalia ja hoitaa hellyydellä. Lakkia ei kuitenkaan saa pestä, paikata tai muilla keinoin kunnostaa vaan lakkiin tulleita tahroja, repeämiä ja muita luonnollisen kulumisen merkkejä tulee myös vaalia.

Jos lakin käyttökelvottomuus on ilmeinen, tulee lakki jäljettömiin tuhota ja kunniallisesti hankkia uusi lakki.

Lakissa olevaa mustaa kuminauhaa ei saa käyttää taisteluvälineenä.

17 §
Teekkaria, joka julkisesti häpäisee lakkinsa tai muuten käyttäytyy teekkarin arvolle sopimattomalla tavalla, nuhdeltakoon kirjallisesti.

Ennen nuhtelua on nuhdeltavalla teekkarilla oikeus antaa kirjallinen selvitys rikkeistään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle.

Teekkarilta, joka kirjallisen nuhtelun jälkeen toistamiseen häpäisee lakkinsa tai käyttäytyy muuten teekkarin arvolle sopimattomasti, voi edustajisto päätöksellään ottaa teekkarin arvon ja lakin käyttöoikeuden pois. Päätöksestä voi valittaa ylioppilaskunnan sääntöjen muutoksenhakupykälän mukaisesti.

3. Karjalainen kylterilakki

18 §
Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston kyltereille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakki on ylioppilaslakki, jonka kokardi on hammasrattaan ympäröimä Aalef-kirjain. Kokardin halkaisija on 15 mm.

19 §
Lakin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle kylterille.

Lakin käyttöoikeus on elinikäinen ja henkilökohtainen, eikä sitä voida siirtää, testamentata, pantata tai muilla keinoin saattaa toisen henkilön haltuun.

20 §
Lakin käyttöaika alkaa kunakin vuonna huhtikuun viimeisenä päivänä, jolloin suoritetaan välittömästi vappurauhan rikkomisen jälkeen yhtäaikainen lakin päähänpano.

Lakin käyttöaika päättyy kunakin vuonna syksyllä vietettäviin lakinlaskiaisiin, jolloin suoritetaan yhtäaikainen lakin päästäotto.

Muina aikoina on kylterilakin käyttö julkisella paikalla kielletty. Poikkeusluvan voi myöntää kirjallisesta anomuksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen puheenjohtaja tai heidän poissaollessaan hallituksen erikseen keskuudestaan määräämä henkilö.

21 §
Lakkia tulee vaalia ja hoitaa hellyydellä. Lakkia ei kuitenkaan saa pestä, paikata tai muilla keinoin kunnostaa vaan lakkiin tulleita tahroja, repeämiä ja muita luonnollisen kulumisen merkkejä tulee myös vaalia.

Jos lakin käyttökelvottomuus on ilmeinen, tulee lakki jäljettömiin tuhota ja kunniallisesti hankkia uusi lakki.

Lakissa olevaa mustaa kuminauhaa ei saa käyttää taisteluvälineenä.

22 §
Kylteriä, joka julkisesti häpäisee lakkinsa tai muuten käyttäytyy kylterin arvolle sopimattomalla tavalla, nuhdeltakoon kirjallisesti. Ennen nuhtelua on nuhdeltavalla kylterillä oikeus antaa kirjallinen selvitys rikkeistään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle.

Kylteriltä, joka kirjallisen nuhtelun jälkeen toistamiseen häpäisee lakkinsa tai käyttäytyy muuten kylterin arvolle sopimattomasti, voi edustajisto päätöksellään ottaa kylterin arvon ja lakin käyttöoikeuden pois. Päätöksestä voi valittaa ylioppilaskunnan sääntöjen muutoksenhakupykälän mukaisesti.

4. Karjalainen kunniateekkarilakki

23 §
Kunniateekkarin tunnus on kunniateekkarilakki.

Lakki on karjalainen teekkarilakki, jonka kokardi on kultaisten lehvien ympäröimä.

5. Karjalainen kunniakylterilakki

24 §
Kunniakylterin tunnus on kunniakylterilakki.

Lakki on karjalainen kylterilakki, jonka kokardi on kultaisten lehvien ympäröimä.

6. Karjalainen fuksilakki ja fuksitutti

25 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekniikan alan fuksien tunnus on fuksilakki.

Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston fukseille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakki on vanha ylioppilaslakki.

Lakissa on mahdollisimman suuri ja kirkasvärinen tutti kohtuullisen kannatinnarun varassa.
Kannatinnaru ei saa olla musta, eikä muutenkaan väriltään tumma.

Kannatinnaru lähtee lakin päällisen keskipisteestä ja on tuettu lakin vasemmanpuoleisen sivustan keskelle lakin reunukseen.

Lakin kokardi ei saa olla hammasrattaan ympäröimä Aalef-kirjain taikka Wankelmoottorin tunnus eikä kokardissa saa esiintyä ylipäätänsä minkäänlaista hammasratasta.

26 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden alan fuksien tunnus on fuksitutti.

Tutti olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden alan fukseille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Tutti on mahdollisimman suuri ja kirkasvärinen kohtuullisen kannatinnarun varassa.

Tuttia ei saa kiinnittää lakkiin.

27 §
Lakin tai tutin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle fuksille.

28 §
Ennen lakin tai tutin käyttöönottoa tulee ne hyväksyttää Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan killan hallituksella tai hallituksen määräajaksi kirjallisesti valtuuttamallaan teekkarilla tai kylterillä. Killalla tarkoitetaan tässä sitä kiltaa, jonka jäsenenä lakin tai tutin hyväksymistä anova fuksi on.

29 §
Lakin ja tutin käyttöaika alkaa kunakin vuonna syyslukukauden alussa ja päättyy teekkari- tai kylterikasteeseen.

Lakkia tai tuttia ei saa käyttää teekkarikasteen tai kylterikasteen jälkeen, joka tapahtuu Wapun aattona.

30 §
Lakin tuttia tai fuksituttia saa tarpeen vaatiessa käyttää tutin normaalimman käyttötavan mukaisesti.

31 §
Muilta osin noudatetaan määräyksiä karjalaisen teekkarilakin käytöstä.

IV luku

1. LTKY:n kuntanauha

32 §
LTKY:n kuntanauhassa on Karjalan värit: Nauhan reunat ovat mustat ja keskellä on punainen raita.

Nauhan leveys on 36 mm jaettuna siten, että mustat raidat ovat kumpikin 6 mm leveitä ja punainen osa on 24 mm leveä.

33 §
Kuntanauhaa käyttävät ylioppilaskunnan jäsenet akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä LTKY:aa edustettaessa.

Nauhaa kannetaan siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli. Naispuoliset kauppatieteen opiskelijat kantavat nauhaa siten, että se kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli.

Kuntanauhaan ei tule kiinnittää mitään, mitä ei erikseen ole kiinnitettäväksi määrätty.

2. LTKY:n hallituksen ja puheenjohtajiston nauha

34 §
Hallituksen ja puheenjohtajiston nauhassa on samat värit kuin kuntanauhassa. Nauhan leveys on 72 mm jaettuna siten, että reunoilla olevat mustat raidat ovat 12 mm leveitä ja keskellä oleva punainen raita on 48 mm leveä.

35 §
Nauhaa saavat käyttää LTKY:n edustajiston puheenjohtajisto, LTKY:n hallituksen jäsenet, LTKY:n pääsihteeri ja henkilöt jotka ovat saaneet ansiomerkin. Vaihtuvat nauhat luovutetaan pääsihteerille, joka vastaa niiden kunnosta.

Nauhaa kannetaan samoin kuin kuntanauhaa.

3. Airutnauha

36 §
Airutnauha on pohjaltaan samanlainen kuin kuntanauha. Nauhan leveys on 120 mm jaettuna siten, että reunoilla olevat mustat raidat ovat 20 mm leveitä ja keskellä oleva punainen raita on 80 mm leveä.

37 §
Airutnauhaa käyttävät, lippuvartio ja airueet juhlatilaisuuksissa. Ylioppilaskunnan hallitus voi myöntää luvan niiden käyttämiseen muissa tilaisuuksissa.

Miehet kantavat airutnauhaa oikealla, naiset vasemmalla olkapäällä.

Nauhojen säilytyksestä ja kunnosta vastaa pääsihteeri.

4. Edustajiston puheenjohtajan vitjat

38 §
Edustajiston puheenjohtajan vitjoissa on leveän kuntanauhan varassa 98 mm halkaisijaltaan oleva messinkinen LTKY:n logo etupuolella ja 74 mm halkaisijaltaan oleva hammasrattaan ympäröimä messinkinen Lappeenrannan vaakuna selkäpuolella.

Kuntanauhaan on kiinnitetty jokaisen edustajiston puheenjohtajan nimi ja toimintavuosi tai -vuodet, kukin omaan messinkiseen laattaansa.

39 §
Edustajiston puheenjohtajan vitjoja käyttää kulloinenkin edustajiston puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajan vitjoja käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä LTKY:aa edustettaessa. Vitjoja voidaan käyttää myös edustajiston kokouksissa.

Edustajiston puheenjohtajan vitjojen säilytyksestä ja kunnosta vastaa pääsihteeri.

V luku

1. Rintamerkki

40 §
Rintamerkki on halkaisijaltaan 12 mm oleva LTKY:n virallinen merkki.

LTKY:n hallituksen rintamerkki on hopeinen. LTKY:n jäsenistön rintamerkki on messinkinen. Rintamerkkien käyttöoikeus on elinikäinen.

2. Teekkariavain

41 §
Teekkariavain on huomionosoitus, jonka LTKY:n hallitus myöntää karjalaisen teekkarikulttuurin vaalimisesta. Teekkariavain myönnetään kuntanauhan kera.

3. Kylteriavain

42 §
Kylteriavain on huomionosoitus, jonka LTKY:n hallitus myöntää karjalaisen kylterikulttuurin vaalimisesta. Kylteriavain myönnetään kuntanauhan kera.

4. Pöytästandaari

43 §
LTKY:n merkillä varustettu pöytästandaari on yhteisöille tai yksityiselle henkilölle annettava huomionosoitus.

44 §
Ylioppilaskunnan hallitus myöntää luvan standaarin jakamiselle. Pääsihteeri pitää huolen listasta, johon merkitään standaarin saaja ja jakoperuste.

5. Plaketti

45 §
Plaketti on 68 asteen sektori hammasrattaasta. Plaketin keskellä on LTKY:n virallinen merkki. Plaketin myöntää ylioppilaskunnan edustajisto.

46 §
Plaketti on lahja tai kiitollisuudenosoitus yhteisölle tai yksityiselle henkilölle. Plaketin pienoismalli myönnetään vuoden teekkarille kannettavaksi karjalaisessa teekkarilakissa, sekä vuoden kylterille kannettavaksi karjalaisessa kylterilakissa. Pääsihteeri pitää jaetuista plaketeista kirjaa.

VI luku

1. Ansiomerkit

47 §
LTKY:n ansiomerkki on läpimitaltaan 25 mm. Merkkiä on 3 luokkaa: kultainen, hopeinen ja pronssinen.

1) pronssinen Ylioppilaskunnan entiselle tai nykyiselle jäsenelle erityisen ansiokkaasta kerho- tai kiltatoiminnasta tai ansiokkaasta ylioppilaskuntatoiminnasta sekä ulkopuolisille ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

2) hopeinen LTKY:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle usean vuoden ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

3) kultainen LTKY:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle erityisen ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

48 §
Ansiomerkit myöntää ylioppilaskunnan edustajisto hallituksen esityksestä. Ansiomerkit myönnetään hallituksen ja
puheenjohtajiston nauhan kera.

2. Kunniamerkki

49 §
LTKY:n kunniamerkki on läpimitaltaan 35 mm. Kunniamerkki myönnetään kuntanauhan kera.

50 §
LTKY:n kunniamerkin myöntää edustajisto yksityiselle henkilölle, jolle LTKY haluaa osoittaa erityistä huomiota. Pääsihteeri pitää luetteloa kunniamerkin saaneista henkilöistä.

51 §
Kunnia- ja ansiomerkkien jako toimitetaan, mikäli mahdollista, LTKY:n vuosijuhlassa.

3. Ikiteekkarin vitjat

52 §
Ikiteekkarin vitjoissa on kaksinkertaisessa hopeisessa ketjussa hopeinen LTKY:n merkki, halkaisijaltaan 70 mm.

53 §
Ikiteekkarin vitjat voidaan myöntää ikiteekkarille, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti suomalaisen yhteiskunnan hyväksi osoittaen siten aitoa lappeenrantalaista teekkarihenkeä.

54 §
Ikiteekkarin vitjat voivat olla vain yhdellä ikiteekkarilla kerrallaan.

55 §
Ikiteekkarin vitjat myöntää LTKY:n edustajisto ylioppilaskunnan hallituksen esityksestä. Päätöksen täytyy olla yksimielinen.

Vitjat luovutetaan, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan vuosijuhlassa.
56 §
Ikiteekkarilta, joka jostain syystä tai vahingossa valmistuu, otettakoon pois ikiteekkarin vitjat.

57 §
Kun aika jättää ikiteekkarin, luovuttakoon hänen omaisensa ikiteekkarin vitjat takaisin ylioppilaskunnalle.

VII luku

1. Lippu

58 §
LTKY:n lipun pohjaväri on valkoinen. Koristeaiheena siinä on lipun keskellä oleva ylioppilaskunnan painettu merkki. Lippuun kuuluu kaksi (2) mustaa tupsua. Lipputangon pää on laakeriseppeleen kehystämä soihtu. Lipun koko on 1000 x 1000 mm.

59 §
Lippua käytetään LTKY:n juhlatilaisuuksissa ja kunnianosoituksissa, sekä muissa tilaisuuksissa, joihin LTKY:n hallitus on myöntänyt luvan.

60 §
Lippua ilman suojusta kuljetettaessa sitä seuraa kahden henkilön lippuvartio.

61 §
Lipun kantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia tai kylterilakkia. Lisäksi lippuvartiolla on LTKY:n airutnauha.

62 §
LTKY:n lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislaululle ja vainajille siten, että se hitaasti lasketaan 45 asteen kulmaan ja välittömästi tämän jälkeen nostetaan ylös.

63 §
Lipun säilytyksestä, kunnosta ja hoidosta vastaa pääsihteeri.

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 03/2003 31.3.2003

YHDISTYSOHJESÄÄNTÖ

 

1 LUKU: Yleistä yhdistysluettelosta

 

1 § Yleistä

 

LTKY:lla on yhdistysluettelo, johon voidaan hyväksyä sellainen voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus ja toimintatavat ovat lain ja hyvien tapojen mukaisia, ja joka yhdistää LTKY:n jäseniä ja LUT-korkeakoulujen opiskelijoita.

 

2 § Yhdistysluettelon yhdistykset

 

Yhdistysluetteloon hyväksytyt yhdistykset voivat olla jäsenyhdistyksiä tai erityisasemayhdistyksiä.

 

3 § Jäsenyhdistykset

 

Jäsenyhdistys on yhdistysluettelon normaali jäsen. Yhdistyksen hyväksymisestä jäsenyhdistykseksi yhdistysluetteloon päättää LTKY:n hallitus. Hallituksella on myös oikeus poistaa jäsenyhdistys yhdistysluettelosta.

 

4 § Erityisasemayhdistykset

 

Erityisasemayhdistys on sellainen yhdistys, jolla on vahva fuksikasvatuksellinen tehtävä ja/tai kulttuurillinen asema opiskelijayhteisössä. Yhdistyksen hyväksymisestä erityisasemayhdistykseksi yhdistysluetteloon päättää edustajisto kahden kolmasosan (2/3) äänten kokousenemmistöllä annetuista äänistä. Edustajistolla on myös oikeus poistaa erityisasemayhdistys yhdistysluettelosta.

5 § Killat

Sellaista erityisasemayhdistystä, joka edustaa yhden, tai poikkeustapauksessa useamman, koulutusalan opiskelijoita LUT-yliopistossa, voidaan kutsua killaksi. Kiltastatuksen myöntämisestä päättää edustajisto kahden kolmasosan (2/3) äänten kokousenemmistöllä annetuista äänistä.



2 LUKU: Yhdistysluetteloon kuuluvan yhdistyksen velvoitteet ja edut

 

6 § Kaikkien yhdistysten velvoitteet

 

Yhdistysluetteloon merkityn yhdistyksen sääntöjen tulee täyttää kaikki yhdistyslain säännöille asettamat vaatimukset.

 

Yhdistyksen hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, josta tulee ilmetä kunkin jäsenen nimi ja kotipaikka.

 

Yhdistykset vastaavat itse toiminnastaan ja taloudestaan. Jokainen yhdistysluetteloon merkitty yhdistys on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon on noudatettava kirjanpitolainsäädännön ja yhdistyslain määräyksiä. Tilinpäätös on tehtävä siten, että yhdistyksen taloudellinen asema tilinpäätöshetkellä tulee riittävästi todennettua. Tilinpäätöksen tulee olla kirjanpitolain mukainen. Yhdistyksen tulee pitää luetteloa omaisuudestaan. Tilin- tai toiminnantarkastus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

 

7 § Jäsenyhdistysten velvoitteet

 

Jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä vain sellainen yhdistys, jonka äänivaltaisista jäsenistä vähintään kaksikymmentä (20) prosenttia, kuitenkin vähintään kolme (3), on LTKY:n jäseniä. Lisäksi yhdistyksen kaikista äänivaltaisista jäsenistä vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia tulee olla LUT-korkeakoulujen opiskelijoita.

 

Yhdistyksen hallituksen on yhdistyksen tavanomaisen jäsenluettelon lisäksi pidettävä äänivaltaisista jäsenistä luetteloa, josta tulee ilmetä tieto siitä onko jäsen LTKY:n jäsen vai ei ja tieto siitä, onko jäsen LUT-korkeakoulujen opiskelija vai ei.

 

Yhdistyksen säännöissä ei saa rajoittaa LUT-korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenten mahdollisuutta liittyä yhdistyksen äänivaltaisiksi jäseniksi. Tätä kappaletta ei sovelleta kuoroihin, orkestereihin, kilpaurheilua harjoittaviin yhdistyksiin tai muihin sellaisiin yhdistyksiin, joiden tulee voida valita jäsenensä taiteellisin tai urheilullisin perustein. Lisäksi edustajiston päätöksellä tästä kappaleesta voidaan poiketa myös muiden yhdistysten kohdalla.

 

Yhdistyksen tulee toimittaa LTKY:lle maaliskuun loppuun mennessä toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta, sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma kuluvalta vuodelta. Lisäksi tulee toimittaa yhdistyksen jäsenmäärä ja tieto siitä kuinka monta yhdistyksen jäsenistä on LTKY:n jäseniä ja kuinka monta LUT-korkeakoulujen opiskelijoita. Näiden tietojen toimittamista kutsutaan yhdistysilmoituksen tekemiseksi.

 

Yhdistyksen purkauduttua tai tultua lakkautetuksi sen varat tulee siirtää joko LTKY:lle, toiselle yhdistysluettelon yhdistykselle tai sellaiselle säätiölle tai rahastolle, jonka tarkoituksena on tukea LUT-korkeakoulujen opiskelijoita. Varojen on siirryttävä käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan tai, mikäli tämä on mahdotonta, LTKY:lle.

 

8 § Erityisasemayhdistysten velvoitteet

 

Erityisasemayhdistykseksi voidaan hyväksyä vain sellainen yhdistys, jolla on merkittävä fuksikasvatuksellinen ja/tai kulttuurillinen asema opiskelijayhteisössä.

 

Erityisasemayhdistyksillä ei ole muita velvoitteita. Jos edustajisto päättää, että on tarpeen selvittää toimiiko erityisasemayhdistys edelleen kuten erityisasemayhdistyksen tulisi toimia, voi edustajisto päätöksellään pyytää erityisasemayhdistykseltä lausuntoa yhdistyksen toiminnasta ja pyytää nähtäväkseen tarpeelliseksi katsomiaan tietoja yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Tässä tapauksessa yhdistyksen tulee toimittaa tiedot edustajistolle viivyttelemättä.

 

9 § Jäsenyhdistysten ja erityisasemayhdistysten edut

 

  • LTKY:n edustajiston päättämä vuosittaisavustus

    • Ei koske erityisasemayhdistyksiä

    • Voidaan evätä, jos yhdistysilmoitusta ei ole tehty määräaikaan mennessä

  • Erikseen anottava yhdistysavustus

  • LTKY:n tilojen vuokraus jäsenhintaan

  • Pakettiauton, peräkärryn ja muiden LTKY:n vuokrattavien tavaroiden vuokraus jäsenhintaan

  • Kerho- ja varastotilojen vuokraus LTKY:lta

  • Yhdistyskoulutus ja neuvonta mukaan lukien talousasiat

  • Muut LTKY:n hallituksen tai edustajiston päättämät edut

 

3 LUKU: Yhdistysluettelosta poistuminen

 

10 § Yhdistysluettelosta poistuminen

 

Yhdistys voi poistua yhdistysluettelosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti LTKY:n hallitukselle.

 

Hallitus voi poistaa jäsenyhdistyksen yhdistysluettelosta, jos yhdistys ei ole toimittanut yhdistysilmoitusta kahtena peräkkäisenä vuotena määräaikaan mennessä tai jos yhdistys ei enää täytä tämän säännön sille asettamia vaatimuksia.

 

Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) kokouksen äänten enemmistöllä poistaa erityisasemayhdistyksen yhdistysluettelosta.



4 LUKU: Erityisiä määräyksiä

 

11 § Ohjesäännön voimaantulo ja säännön muuttaminen

 

Edustajisto voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin 3/4 kokouksen äänten enemmistöllä edustajiston kokouksessa.

 

Tämä ohjesääntö on hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.3.2021. Tämä ohjesääntö on astunut voimaan 25.3.2021 kumoten aikaisemman yhdistysohjesäännön.

OIKAISUVAATIMUS JA MUUTOKSENHAKU

 

1 LUKU: Oikaisuvaatimus

 

1 § Oikaisuvaatimuksen perusteet

 

Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa yliopistolain (558/200) mukaan vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.

 

2 § Oikaisuvaatimuksen esittäminen

 

Oikaisua saa vaatia se asianosainen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi tai kun asianosaista on tarvittaessa tiedotettu päätöksestä henkilökohtaisesti. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista sille toimielimelle, joka on päätöksen tehnyt. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. 

 

2 LUKU: Muutoksenhaku

 

3 § Muutoksenhaun perusteet

 

Ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus hakea muutosta toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Kuitenkaan valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta.

 

4 § Muutoksenhaun tekeminen

 

Muutoksenhaku tulee tehdä kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun sanottu päätös on annettu asianomaisille tiedoksi, tai kun asia on tuotu julki ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla.

 

3 LUKU: Oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun liittyviä sääntöjä

 

5 § Seuraukset

 

Toimielimelle saapunut oikaisuvaatimus tai muutoksenhaku on viipymättä toimitettava edustajiston hallintovaliokunnalle, jolla on oikeus tarvittaessa keskeyttää päätöksen täytäntöönpano.

 

Hallintovaliokunnan on kohtuullisessa ajassa käsiteltävä oikaisuvaatimus tai muutoksenhaku  ja tarvittaessa palautettava se päätöksen tehneen toimielimen uudelleenkäsiteltäväksi.