Säännöt

Pääsääntö

1-luku

1 §

Ylioppilaskunnan nimi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ylioppilaskunta, lyhennettynä LTKY. Ylioppilaskunnan kotipaikka on Lappeenranta.

2 §

Ylioppilaskunta toimii yliopistolain (558/2009) ja yliopistoista annetun asetuksen (770/2009) tarkoittamana itsehallinnollisena, julkisoikeudellisena yhteisönä.

3 §

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolain (558/2009) 2 §:ssä säädetyn kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:

1) nimetä opiskelijoiden edustajat yliopistolain 3 luvussa tarkoitettuihin yliopiston toimielimiin;

2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain (64/1994) 9 §:n mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan; sekä

3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11–14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

4 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ylioppilaskunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, harjoittaa yritystoimintaa, omistaa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja sekä kantaa ja vastata.

2-luku

5 §

Kaikki LUT:n opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, liitetään ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita.

Kaikki yliopistoon alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan läsnä olevaksi kirjoittautuvat opiskelijat ovat velvollisia suorittamaan ylioppilaskunnalle jäsenmaksun. Yliopiston kirjoissa oleva muuta tutkintoa suorittava opiskelija ei ole velvollinen suorittamaan ylioppilaskunnalle jäsenmaksua, mikäli hän ei halua käyttää ylioppilaskunnan jäsenoikeuksia. Jäsenmaksujen suuruudet määrää edustajisto. Jäsenoikeuksista päätetään jäsenmaksuista päättämisen yhteydessä. Jäsenmaksut vahvistaa rehtori. Jäsenmaksun kantamisen valvoo yliopisto.

Hallituksella on oikeus myöntää varsinaiselle jäsenelle osittain tai kokonaan vapautus jäsenmaksusta, milloin siihen on erityiset taloudelliset ja/tai sosiaaliset syyt tai jäsenmaksun periminen olisi muutoin kohtuutonta. Maksuvapautuksen saanut varsinainen jäsen ei menetä jäsenoikeuttaan. Ylioppilaskunnan jäsenyys päättyy henkilön opinto-oikeuden päättyessä.

6 §

Ylioppilaskunta voi kutsua kunniateekkariksi tai kunniakylteriksi entisen jäsenensä tai muun henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi. Kunniateekkariksi tai kunniakylteriksi kutsumisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Tätä tarkoittava ehdotus on katsottava hyväksytyksi vain jos kaksi kolmasosaa (2/3) edustajiston kaikista jäsenistä sitä kannattaa.

3-luku

7 §

Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla valitsema edustajisto.

Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää edustajiston asettama hallitus.

Edustajisto asettaa ylioppilaskunnan toimintaa valvomaan hallintovaliokunnan. Hallintovaliokunnan tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan hallintoa ja varojen käyttöä.

Edustajisto asettaa edustajiston vaaleja varten keskusvaalilautakunnan ja määrittää tahon, joka henkilövalinnoissa tarkastaa hakijoiden vaalikelpoisuuden. Vaalikelpoisuuden tarkastamisesta ja vaalitoimijoiden tehtävistä ja niihin liittyvistä määräyksistä säädetään edustajiston hyväksymässä vaalisäännössä.

Hallintovaliokunnan ja talousvaltuuskunnan päätökset hallituksen on toimeenpantava kuten edustajiston päätökset.

Edustajisto voi tarvittaessa asettaa talousvaltuuskunnan, joka on yliopistoista annetun asetuksen 3 §:n mukainen toimielin, ja siirtää sille taloudellista päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa liiketoiminnan ja ylioppilaskunnan omaisuuden hallinnoinnin osalta.

Talousvaltuuskuntaa nimitettäessä tulee ottaa huomioon, mitä tämän säännön 50 §:ssä ja yliopistoista annetussa asetuksessa säädetään.

8 §

Edustajisto voi halutessaan asettaa erityistä tehtävää hoitamaan valiokuntia ja siirtää niille päätösvaltaa. Valiokuntaa perustettaessa edustajiston tulee määritellä valiokunnan ja hallituksen välinen päätäntävalta.

Valiokunnat vastaavat toiminnastaan hallitukselle, jolla on yliopistolain 46 §:ssä mainitun hallinto- ja toimeenpanovaltansa nojalla mahdollisuus toimeenpanna valiokuntien tekemät päätökset.

Hallituksen on seitsemän (7) arkipäivän kuluessa valiokunnan päätöksen tekemisestä päätettävä toimeenpaneeko se valiokunnan päätöksen sellaisenaan vai jättääkö se päätöksen toimeenpanematta tai toimeenpanee päätöksen muutetussa muodossa.

9 §

Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.

Ylioppilaskunnan vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.

10 §

Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen äänioikeutettu, joka täyttää edustajiston hyväksymän vaalisäännön mukaiset vaalikelpoisuuden ehdot.

11 §

Ylioppilaskunnan edustajiston ja talousvaltuuskunnan kokousten oikeaksi todistettu pöytäkirjan jäljennös on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla internet sivuilla viimeistään seitsemäntenä päivänä niiden tarkistamisesta ja oltava esillä vähintään kolmekymmentä (30) päivää.

Ylioppilaskunnan muiden toimielimien kokousten pöytäkirjat ja päätösluettelot on julkaistava edustajiston hyväksymässä hallintosäännössä määritellyllä tavalla.

12 §

Ylioppilaskunnan hallintoa ja taloutta hoidettaessa on noudatettava ylioppilaskunnan edustajiston hyväksymän hallintosäännön määräyksiä. Määräyksien noudattamisesta ovat vastuussa hallitus ja pääsihteeri. Määräysten noudattamista valvoo hallintovaliokunta.

4-luku

13 §

Edustajistoon kuuluu kaksikymmentäseitsemän (27) jäsentä, jotka valitaan jäsenistä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan edustajiston hyväksymän vaalisäännön mukaisesti. Varaedustajistoon kuuluvat kaikki ehdolla olleet, jotka täyttävät vaalisäännön 45 § asettamat vaatimukset.

14 §

Jos edustajiston jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tai esteellinen hoitamaan tehtäväänsä tai hänen vaalikelpoisuutensa päättyy, tulee hänen tilalleen varajäsen edustajistovaalin vaalisäännön määräyksien mukaisesti.

Edustajiston jäsen palaa tehtäväänsä, kun hänen esteellisyytensä tai estyneisyytensä päättyy.

Edustajiston jäsen tai varajäsen voi erota edustajistosta toimittamalla ylioppilaskunnan pääsihteerille kirjallisen eroilmoituksen. Ero astuu voimaan välittömästi, kun eroilmoitus on toimitettu pääsihteerille. Eronneen jäsenen tilalle valitaan vaalituloksen mukainen varajäsen.

Vaalisäännössä tarkoitettujen edustajiston varajäsenten loppuessa vaalikauden aikana järjestetään edustajiston täydentämiseksi täytevaalit vaalisäännön mukaisesti.

15 §

Edustajiston istuntokausi alkaa 1. päivänä joulukuuta ja päättyy 30. päivänä marraskuuta.

Edustajiston toimikausi on kahden istuntokauden mittainen.

16 §

Edustajiston tehtävänä on erityisesti:

1) valita edustajiston puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa;

2) valita hallituksen muodostaja;

3) asettaa hallitus ja vapauttaa hallitus tehtävästään siten kuin säännöissä määrätään;

4) nimetä LTKY:n edustajat Lappeenrannan teknillisen yliopiston yliopistolain 3. luvussa tarkoitettuihin toimielimiin, opintotukilautakuntaan sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön niihin hallintoelimiin, joihin ylioppilaskunnalla on nimeämisoikeus;

5) valita valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet;

6) valita tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja, sekä heidän varahenkilönsä;

7) nimittää jäsenet talousvaltuuskuntaan;

8) kutsua jäsenet kunniavaltuuskuntaan;

9) hyväksyä ylioppilaskunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarvio sekä määritellä tarvittaessa ne suuntaviivat ja ohjeet, joita taloustoiminnassa tulee noudattaa;

10) päättää kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä asioista, jotka merkitsevät taloudellisen toiminnan oleellista supistamista tai laajentamista;

11) määrätä ylioppilaskunnan jäsenmaksujen suuruus sekä esittää ne LUT:n rehtorin vahvistettavaksi;

12) hyväksyä tai vahvistaa hallintosääntö, tarvittavat työjärjestykset, vaalisääntö sekä muut tarpeellisiksi katsomansa päätökset;

13) hyväksyä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä kiinteistön ostamista, myymistä tai vaihtamista taikka tilusvaihdon toimittamista tahi kiinteistön tai sillä olevan rakennuksen tai laitoksen kiinnittämistä taikka uudisrakennuksen rakentamiseen ryhtymistä koskevat asiat;

14) käsitellä hallituksen esittämät ylioppilaskunnan tilinpäätös ja toimintakertomus ja päättää niiden aiheuttamista toimenpiteistä;

15) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

16) päättää kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä ylioppilaskunnan liittymisestä jäseneksi muihin yhteisöihin ja eroamisesta niistä;

17) päättää asioista, jotka edustajisto itselleen pidättää taikka hallitus, valtuuskunta, valiokunta, kaksi (2) edustajiston jäsentä tai viisikymmentä (50) ylioppilaskunnan jäsentä katsoo tarpeelliseksi asettaa edustajiston ratkaistavaksi.

17 §

Edustajisto kokoontuu ainakin järjestäytymiskokoukseen istuntokautensa ensimmäisen joulukuun 15. päivään mennessä, vuosikokoukseen maaliskuussa ja talousarviokokoukseen marraskuussa.

Edustajisto kokoontuu tarpeen vaatiessa edustajiston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta, hallituksen tai edustajiston valiokunnan sitä pyytäessä tahi viiden (5) edustajiston jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta muulloin kuin 1 momentissa mainittuihin kokouksiin. Tällöin kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa tätä koskevan pyynnön esittämisestä, lukuunottamatta 21 §:n 2 momentissa mainittua tapausta, jolloin kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa.

18 §

Järjestäytymiskokouksessa:

1) todetaan uuden edustajiston kokoonpano;

2) nimitetään istuntokauden vaalikelpoisuuden tarkastaja

Istuntokautensa järjestäytymisessä:

3) valitaan edustajiston puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa;

4) nimitetään hallitus;

5) nimitetään hallintovaliokunta;

6) valitaan tilitarkastaja ja varatilitarkastaja, sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnnantarkastaja seuraavaksi tilikaudeksi;

7) perustetaan ja nimitetään valiokunnat;

8) valitaan kiltaneuvoston puheenjohtaja;

9) vahvistetaan ylioppilaskunnan toimintaa säätelevät pysyväispäätökset;

19 §

Vuosikokouksessa ainakin:

1) esitetään hallituksen antama edellisen vuoden toimintakertomus;

2) esitetään hyväksyttäväksi tilinpäätös;

3) esitetään tili- ja toiminnantarkastajien lausunto;

4) esitetään hallintovaliokunnan lausunto;

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

20 §

Talousarviokokouksessa ainakin:

1) määrätään seuraavan yliopiston ilmoittautumiskauden yhteydessä kannettavien jäsenmaksujen suuruudet sekä esitetään ne rehtorin vahvistettavaksi;

2) hyväksytään ylioppilaskunnan talousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä mahdolliset yleiset suuntaviivat ja ohjeet, joita taloustoiminnassa on noudatettava.

21 §

Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä tai muutoin toimitettava kirjallisesti vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava ylioppilaskunnan virallisilla internetsivuilla. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat.

Mikäli edustajisto kutsutaan koolle yliopiston opiskelijoiden yli seitsemän (7) päivää pitkän yhtäjaksoisen lomakauden aikana, on kokouskutsu lähetettävä tai muutoin toimitettava kolme (3) viikkoa ennen kokousta ja muutoin 1 momentin määräysten mukaisesti.

22 §

Edustajiston kokous on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle 21 §:n edellyttämällä tavalla ja läsnä on vähintään neljätoista (14) jäsentä.

23 §

Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja työntekijällä sekä muilla edustajiston työjärjestyksessä mainituilla on oikeus ilman puhevaltaa olla läsnä edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto toisin päätä.

Ylioppilaskunnan pääsihteerillä on edustajiston kokouksissa puheoikeus.

Edustajisto voi myöntää läsnäolo-oikeuden muille kuin 1. momentissa mainituille.

Kokouksen puheenjohtaja voi myöntää läsnäolo-oikeutetuille puhevallan harkintansa mukaan.

24 §

Edustajiston kokouksissa suoritettavissa vaaleissa noudatetaan edustajiston hyväksymää vaalisääntöä ja äänestyksissä edustajiston työjärjestystä.

Ylioppilaskunnan muiden toimielinten kokouksissa noudatettakoon edustajiston hyväksymän hallintosäännön määräyksiä.

5-luku

25 §

Edustajisto valitsee keskuudestaan edustajiston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat toimikautenaan täysivaltaisia edustajiston jäseniä.

Jos edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa edustajistosta tai puheenjohtajan toimesta kesken toimikauttaan, tai tulee esteelliseksi toimimaan edustajistossa tai hänen vaalikelpoisuutensa päättyy, edustajisto valitsee vastaavasti eronneen tilalle uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tämän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Edustajiston puheenjohtajan on väistyttävä tehtävästään mikäli vähintään kaksikymmentä (20) edustajiston jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

26 §

Edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on sama kuin edustajiston

istuntokausi.

27 §

Edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on:

1) kutsua kokoon edustajiston kokous;

2) johtaa puhetta edellä mainitussa kokouksessa ja allekirjoittaa niiden pöytäkirjat yhdessä

kokouksen sihteerin kanssa;

3) valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä, säännöksiä ja muita määräyksiä,

4) valvoa edustajiston asettamien valiokuntien toimintaa.

Edustajiston puheenjohtajistolla on valvontatehtävän suorittamiseksi läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen, valiokuntien ja toimikuntien kokouksissa.

Edustajiston puheenjohtajan ollessa esteellinen tai muutoin estynyt hoitamaan tehtäväänsä, on varapuheenjohtajien pidettävä niistä huolta sen mukaan kuin he ovat puheenjohtajan kanssa työnjaosta sopineet, ottaen kuitenkin huomioon 25 §:n 3 momentin määräykset.

28 §

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat estyneitä tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman läsnä olevan edustajiston jäsenen puheenjohdolla kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

6-luku

29 §

Edustajisto valitsee hyväksymänsä vaalisäännön mukaisesti ylioppilaskunnan toimielinten puheenjohtajat ja muut jäsenet. Ylioppilaskunnan toimielimiä ovat hallitus, valiokunnat ja valtuuskunnat.

30 §

Toimielimen toimikausi alkaa heti nimittämisen jälkeen, kun uusi toimielin kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa.

Kuitenkaan toimielimen toimikausi ei ala ennen kuin sen nimittäneen edustajiston istuntokausi on alkanut. Edustajiston istuntokauden päättyessä toimielin pyytää eroa, mutta hoitaa tehtäviään siihen asti, kun uusi toimielin on kokoontunut.

Mitä edellä on 1. ja 2. momentissa on säädetty, ei koske hallintovaliokuntaa eikä valtuuskuntia.

Toimielimet voivat antaa lisäohjeita kyseisen toimielimen vastuualueisiin ja tehtäviin liittyen.

31 §

Toimielimen ja sen jokaisen jäsenen tulee nauttia edustajiston luottamusta. Edustajisto voi vapauttaa toimielimen tai sen jäsenen tehtävästään kesken toimikautta päättämällä, ettei toimielin tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta.

32 §

Jos toimielin kesken toimikauttaan vapautetaan tai se muusta syystä eroaa tehtävästään, hoitaa se välttämättömät toimielimelle kuuluvat tehtävät siihen asti, kun uusi toimielin on kokoontunut. Jos toimielimen jäsen kesken toimikauttaan vapautetaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävästään, kutsuu edustajiston puheenjohtaja tarvittaessa edustajiston koolle täydentämään toimielintä.

33 §

Mitä edellä on 31. ja 32. §:ssä säädetty koskee myös LTKY:n nimittämiä edustajia, jotka edustajisto on 16 §:n neljännen kohdan mukaista tehtävää hoitaessaan nimittänyt.

7-luku

34 §

Hallitukseen kuuluu viidestä (5) seitsemään (7) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sopii sisäisestä tehtävänjaostaan.

35 §

Hallituksen jäsenen on oltava ylioppilaskunnan jäsen. Hallituksen jäsenen muista esteellisyyksistä säädetään ylioppilaskunnan edustajiston hyväksymässä hallintosäännössä. Hallitukseen valittu edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa tehtävästään.

36 §

Hallituksen tehtävänä on käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa edustajiston hyväksymässä hallintosäännössä määrätyllä tavalla.

Erityisesti hallituksen tehtävänä on vastata ylioppilaskunnan taloudesta ja asioiden valmistelusta edustajistolle sekä toimeenpanna edustajiston ja sen asettamien valiokuntien päätökset sääntöjen 8 § kuitenkin huomioiden.

37 §

Hallituksen ei kuitenkaan tule toimeenpanna päätöstä, mikäli se on syntynyt lain tai ylioppilaskunnan sääntöjen vastaisesti tai jos päätös on muuten lain tai ylioppilaskunnan sääntöjen vastainen.

8-luku

38 §

Edustajisto valitsee hyväksymänsä vaalisäännön mukaisesti hallintovaliokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet.

Hallintovaliokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava ylioppilaskunnan edustajiston varsinaisia jäseniä.

Hallintovaliokunnassa on viidestä seitsemään jäsentä.

Hallintovaliokunnan enemmistön on aina oltava ylioppilaskunnan edustajiston varsinaisia jäseniä.

39 §

Hallintovaliokunnan toimikausi alkaa, kun ylioppilaskunnan tilikausi alkaa ja päättyy, kun edustajisto on käsitellyt valiokunnan lausunnon sen arvioimasta tilikaudesta.

40 §

Hallintovaliokunnan tehtävänä on erityisesti valvoa ylioppilaskunnan sääntöjen noudattamista ja varojen käytön tarkoituksenmukaisuutta sekä antaa lausunto tilintarkastusta varten.

Muista valiokunnan tehtävistä säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallintosäännössä.

9-luku

41 §

Ylioppilaskunnalla voi olla kunniavaltuuskunta ja talousvaltuuskunta.

42 §

Kunniavaltuuskunnan tehtävänä on antaa tarvittaessa neuvoja ja tukea ylioppilaskunnan asioissa.

43 §

Kunniavaltuuskuntaan kuuluvat edustajiston kutsumat henkilöt elinikänsä.

44 §

Kunniavaltuuskunnan kokoonpano ja toiminta määritellään tarkemmin valtuuskunnan perustamiskirjassa.

45 §

Talousvaltuuskunnan toiminta määritellään tarkemmin valtuuskunnan perustamiskirjassa.

46 §

Talousvaltuuskuntaan kuuluu, sen mukaan kuin edustajisto päättää vähintään kolme ja enintään kuusi jäsentä. Talousvaltuuskunnassa voi olla myös muita ylioppilaskuntaan kuulumattomia, talouselämää tuntevia henkilöitä, ei kuitenkaan useampia kuin ylioppilaskuntaan kuuluvia jäseniä.

Talousvaltuuskunnan puheenjohtajana toimii edustajiston nimeämä talousvaltuuskunnan jäsen, jonka on oltava edustajiston jäsen.

Talousvaltuuskunnan kokouksissa on edustajiston puheenjohtajalla, hallituksen puheenjohtajalla ja pääsihteerillä läsnäolo- ja puheoikeus.

47 §

Talousvaltuuskunnan jäsenet nimittää edustajisto kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä puolet ovat erovuoroisia vuorovuosina.

10-luku

48 §

Edustajisto voi halutessaan perustaa erityistä tehtävää varten valiokuntia, jotka vastaavat toiminnastaan ylioppilaskunnan hallitukselle. Edustajisto voi määrittää valiokuntien toimikaudeksi halutessaan yhden tai kaksi istuntokautta.

Valiokunnan jäsenten valinnasta on säädetty tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaalisäännössä.

Edustajiston perustamaa valiokuntaa älköön sen toimikautena lakkautettako, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä.

49 §

Valiokunnan puheenjohtajana toimii edustajiston tehtävään nimittämä ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Valiokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Valiokunnassa on puheenjohtajan lisäksi neljästä kuuteen (4-6) edustajiston jäsentä tai varajäsentä. Lisäksi valiokunta voi täydentää itseään kahdella asiantuntijajäsenellä, joilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

50 §

Edustajiston on valiokuntaa perustaessaan määriteltävä sen tehtävä ja erityisesti valiokunnan ja ylioppilaskunnan hallituksen välinen vastuunjako.

Toimikautensa aloittava edustajisto voi päättää edellisen edustajiston perustamien valiokuntien lakkauttamisesta, niiden tehtävien muuttamisesta ja uusien valiokuntien perustamisesta.

51 §

Valiokunnalle delegoitavasta päätäntävallasta säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallintosäännössä.

11-luku

52 §

Ylioppilaskunnan toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarviosta ja siihen tehtävistä muutoksista päättää edustajisto. Talousarviota laadittaessa ja muutettaessa on noudatettava edustajiston hyväksymän hallintosäännön antamia määräyksiä.

53 §

Ylioppilaskunnan seuraavan tilivuoden tilejä, taloudenhoitoa ja muuta hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessa yhden (1) tilintarkastajan ja Toiminnantarkastajan, sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan tulee olla sellainen ylioppilaskunnan nykyinen tai entinen jäsen, joka ei ole edustajiston tai hallituksen jäsen eikä kuulu ylioppilaskunnan henkilökuntaan tai sen määräysvallassa olevien organisaatioiden hallitukseen tai henkilökuntaan.

54 §

Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi ja tilit päätetään joulukuun 31. päivänä. Tilinpäätös on valmistettava ja annettava hallituksen laatiman toimintakertomuksen sekä muiden tarpeellisten asiakirjojen ohella ylioppilaskunnan tilin- ja toiminnantarkastajille viimeistään seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee kahta (2) viikkoa ennen edustajiston kokousta jättää hallitukselle kirjallinen, edustajistolle osoitettu kertomus tarkastuksestaan.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää selostus tarkastajien toimittaman tarkastuksen tuloksesta sekä lausunto siitä, onko syytä muistutuksen tekemiseen tilinpäätökseen, ylioppilaskunnan kirjanpidon tai muutoin ylioppilaskunnan asioiden johdosta.

Tarkastuskertomuksessa on annettava erityinen lausunto:

1) tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2) vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;

3) ylijäämää tai tappiota koskevasta hallituksen ehdotuksesta;

4) siitä, onko ylioppilaskunnan rahastoja hoidettu niiden sääntöjen edellyttämällä tavalla;

5) ylioppilaskunnan taloudenhoidosta ja taloudellisesta tilasta.

Jos ylioppilaskunnan pysyvään käyttöön tarkoitetun omaisuusesineen arvoa on korotettu siinä

järjestyksessä kuin kirjanpitolaissa on säädetty, on siitäkin tarkastuskertomuksessa erityisesti

mainittava.

55 §

Ylioppilaskunnan hallintovaliokunnan on tilintarkastuskertomuksen yhteydessä jätettävä oma arvionsa siitä:

1) onko ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettu sääntöjä ja;

2) onko ylioppilaskunnan taloutta hoidettu ja sen varoja käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla ja;

3) onko ylioppilaskunnan hallitus toimeenpannut edustajiston ja valiokuntien tekemät päätökset.

12- luku

56 §

Varsinaiset jäsenet voivat perustaa yliopiston koulutusohjelmia vastaavia kiltoja,jotka edustajisto voi tunnustaa kyseisen koulutusalan opiskelijoiden viralliseksi edustajaksi. Perustetun killan säännöistä on tällöin pyydettävä lausunto LTKY:n edustajistolta.

57 §

LTKY:n tunnustamien kiltojen yhdyselimenä toimii kiltaneuvosto, johon kuuluvat kiltojen puheenjohtajat sekä edustajiston valitsema hallituksen jäsen, joka toimii myös kiltaneuvoston puheenjohtajana.

58 §

Varsinaiset jäsenet saavat perustaa ylioppilaskunnan alaisuuteen kerhoja, joiden tarkoitus ei ole vastoin ylioppilaskunnan tarkoitusta. Kerhon hyväksyminen LTKY:n alaisuuteen on alistettava edustajiston hyväksyttäväksi.

59 §

Tässä luvussa mainitut kerhot ovat tilivelvollisia ylioppilaskunnan hallitukselle ja sille valiokunnalle, jolle edustajisto on kerhojen toiminnan valvomisen määrännyt.

Kerhojen asemasta määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä kerhosäännössä.

13-luku

60 §

Ylioppilaskunnan tunnuksista ja merkeistä sekä niiden käytöstä määrätään edustajiston erikseen hyväksymässä merkkiohjesäännössä.

14-luku

61 §

Mikäli asianosainen on saamaansa päätökseen tyytymätön, voi hän hakea oikaisua päätöksen tehneeltä ylioppilaskunnan toimielimeltä.

62 §

Ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus hakea oikaisua ylioppilaskunnan hallintovaliokunnalta edustajiston tai ylioppilaskunnan toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskunnan säännöistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen tai jos päätös on syntynyt selkeästi virheellisten tai vajavaisten tietojen pohjalta (jäsenvalitus). Hallintovaliokunnan on kohtuullisessa ajassa käsiteltävä oikaisuvaatimus ja tarvittaessa palautettava se päätöksen tehneen toimielimen uudelleenkäsiteltäväksi.

63 §

Toimielimelle saapunut oikaisuvaatimus tai jäsenvalitus on viipymättä toimitettava edustajiston hallintovaliokunnalle, jolla on oikeus tarvittaessa keskeyttää päätöksen täytäntöönpano.

15-luku

64 §

Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen voi yliopistolain 86 §:n nojalla hakea muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä talousvaltuuskunnan päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen.

16-luku

65 §

Vain valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta.

Oikaisuvaatimus tai jäsenvalitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun sanottu päätös on annettu postiin asianomaisille toimitettavaksi, tai kun asia on todisteellisesti tuotu julki ylioppilaskunnan virallisilla internet- sivuilla. Päätös on saatettava asianomaiselle tiedoksi kirjallisesti, mikäli päätös koskee harvempaa kuin viittä henkilöä. Muutoin päätös voidaan antaa tiedoksi vain virallisilla internet- sivuilla, ellei muuhun ole erityisen painavia perusteita.

Näiden sääntöjen 64 §:n mukainen valitus ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevasta päätöksestä on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Valituksen tekemiseen oikeutetuista, muutoksenhakuajasta sekä valituksen muotovaatimuksista on voimassa, mitä niistä yliopistolain 86 §:ssä sekä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

17-luku

66 §

Ylioppilaskunnan virallinen kieli on suomi.

67 §

Ylioppilaskunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja pääsihteeri yhdessä tai erikseen yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

Hallitus voi tarvittaessa myöntää prokuravaltuuden.

68 §

Näiden sääntöjen muuttamisesta edustajisto päättää kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa (2) perättäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi (2) viikkoa. Muutos astuu voimaan, kun LUT:n rehtori on sen vahvistanut.

69 §

Jos ylioppilaskunta purkautuu, luovutetaan sen varat, mikäli niiden luovuttaja ei ole toisin määrännyt, ylioppilaskunnan edustajiston määräämään, sen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Tämä pääsääntö on hyväksytty kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa 3.11.2016 ja 24.11.2016. Tämä pääsääntö on astunut voimaan xx.xx.xxxx LUT:n rehtorin vahvistettua sen.

1-luku

1 §

Ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettakoon näitä sääntöjä, ellei ylioppilaskunnan säännöissä, edustajiston työjärjestyksessä tai vaalisäännössä muuta mainita.

2 §

Milloin tässä hallintosäännössä on annettu toimielimelle tai pääsihteerille ratkaisuvaltaa, älköön tätä ratkaisuvaltaa delegoitako. Toimielin ja pääsihteeri ovat vastuussa heille annettuun ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa.

2-luku

3 §

Ylioppilaskunnan toimielinorganisaation muodostavat edustajisto, hallintovaliokunta, hallitus, vaalitoimielimet, valtuuskunnat sekä edustajiston päätöksellään erityistä tehtävää hoitamaan perustamat valiokunnat.

4 §

Toimielinten tehtävänä on ylioppilaskunnan toiminnan strateginen kehittäminen jäsenistön etujen mukaisesti. Tähän tehtävään kuuluu erityisesti: poliittinen arvokeskustelu, toimintojen priorisointi sekä näihin perustuva tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely.

5 §

Edustajisto valitsee toimielinten jäsenet sekä nimeää ylioppilaskunnan hallituksen jäsenistä puheenjohtajan erityistä tehtävää varten perustamilleen valiokunnille. Edustajiston ja vaalitoimielinten jäsenten valinnasta on säädetty edustajiston hyväksymässä vaalisäännössä.

6 §

Hallituksen jäsenet ja pääsihteeri johtavat toimielimen alaista toimintaansa ja sen operatiivista, suorittavaa toimintaa toimielinten asettamien strategisten suuntaviivojen mukaisesti taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

7 §

Ylioppilaskunnan henkilöstö kuuluu pääsihteerin alaisuuteen. Toimielinten jäsenet eivät kuulu ylioppilaskunnan henkilöstöön.

3-luku

8 §

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan edustajistoa lukuun ottamatta ylioppilaskunnan toimielinten kokouksissa, ellei vaalisäännössä toisin määrätä. Määräysten noudattamisesta vastaa kunkin toimielimen puheenjohtaja.

9 §

Toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Toimielimen kokousten ajankohdat on pyrittävä järjestäytymiskokouksessa päättämään ainakin lukukauden ajaksi etukäteen. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai kaksi toimielimen jäsentä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Toimielin voi myös halutessaan pitää kokouksen sähköisesti.

10 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta yliopiston lukuvuoden aikana vähintään kerran kolmessa viikossa, kuitenkin loma-aikoina vain tarpeen vaatiessa. Ylioppilaskunnan muut toimielimet kokoontuvat tarvittaessa.

11 §

Toimielimen kokouksen esityslistan laatii puheenjohtaja yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.

12 §

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista ja liitteet lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Toimielimen jäsenille on varattava mahdollisuus tutustua kokoukseen liittyviin asiakirjoihin ennen kokouksen alkamista.

13 §

Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla viimeistään kaksi päivää ennen kokousta jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen.

14 §

Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksen aikana käsiteltyä, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse lähettää erillistä kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.

15 §

Ylioppilaskunnan toimielinten kokouksissa on vaalitoimielimiä ja hallintovaliokuntaa lukuun ottamatta toimielimen jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä pääsihteerillä.

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeudesta päättää asianomainen toimielin.

16 §

Puheenjohtaja toteaa kokouksen alussa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokousasiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

Kokouksessa otetaan käsiteltäväksi esityslistalle merkityt asiat. Muu kuin esityslistalle merkitty asia otetaan käsiteltäväksi, mikäli toimielin ennen esityslistan hyväksymistä niin päättää.

17 §

Toimielimen kokouksissa puhetta johtaa puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt tai esteellinen varapuheenjohtaja. Sihteerinä toimii toimielimen keskuudestaan valitsema tai ylioppilaskunnan hallituksen tehtävään määräämä henkilö.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman läsnä olevan toimielimen jäsenen puheenjohdolla kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

18 §

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä, seurata kokouksen päätösvaltaisuutta sekä pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Puheenjohtaja saa annettuaan varoituksen, määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

19 §

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa esittelystä. Esittelijän ehdotus on kokouksessa pohjaehdotus. Jos esittelijä muuttaa esitystään ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

20 §

Ylioppilaskunnan talouteen ja henkilöstöön liittyvissä asioissa esittelijänä toimii aina pääsihteeri tai hänen ollessaan estynyt tai esteellinen hallituksen puheenjohtaja.

Muissa asioissa esittelijänä toimii toimielimen puheenjohtaja tai se toimielimen jäsen, jolle toimielin on asian valmistelun määrännyt.

  1. ja 2. mom. poiketen hallintovaliokunnan kokouksissa esittelijänä toimii valiokunnan puheenjohtaja.

Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen esittelijänä toimii varapuheenjohtaja. Mikäli molemmat ovat estyneitä tai esteellisiä päätetään asiasta ilman esittelyä.

21 §

Toimielin on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja; ja laillinen jos kaikille jäsenille on kokouksesta tiedotettu toimielimen järjestäytymiskokouksessaan sopimalla tavalla, jollei säännöissä muuta ole määrätty.

22 §

Toimielimen jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön on itse ilmaistava esteellisyytensä asian käsittelyyn. Asian voi nostaa keskusteluun myös joku muu toimielimen kokouksen läsnäolijoista. Tarvittaessa toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.

23 §

Henkilö on esteellinen mikäli:

1) hän on asianosainen;

2) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle;

3) hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ovat esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä hallitustoimikautensa ajan.

24 §

Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä edustajiston työjärjestyksessä ja vaalisäännössä todetaan.

25 §

Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia pannaan pöydälle, jos vähintään yksi toimielimen jäsenistä sitä vaatii. Uudelleen käsiteltäessä asia pannaan pöydälle, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänivaltaisista jäsenistä niin haluaa.

Muutettu ehdotus katsotaan ensimmäistä kertaa esillä olevaksi.

26 §

Hallituksen antaessa ylioppilaskunnan nimissä julkilausumia vaaditaan päätöksen hyväksymiseen vähintään kolme neljäsosan (3/4) kannatus. Mikäli päätös ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, päättää ylioppilaskunnan hallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä, siirretäänkö asia edustajiston käsiteltäväksi vai raukeaako esitys.

27 §

Eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty. Vastalause on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkastettaessa.

28 §

Kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka tarkastamistavasta toimielin päättää järjestäytymiskokouksessaan.

Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla kokouksen sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä toimielimen järjestäytymiskokouksessaan päättämänä aikana ja paikassa. Päätös nähtävilläolosta on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla internet sivuilla.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:

1) Järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; saapuvilla olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä ja kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2) Asian käsittelytietoina: asiaotsikko; päätösesitys; esteellisyys; kannatetut esitykset; äänestykset, äänestystapa, äänestysjärjestys ja äänestyksen tulos; vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen ja päätökseen oleellisesti vaikuttavat perustelut; eriävä mielipide; sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi tarvittaessa pyytää lisätietoja päätöksestä.

3) Laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; sihteerin varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkistuksesta; merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä

Pöytäkirjat ja niiden pykälät on numeroitava juoksevasti. Pöytäkirjat tulee säilyttää järjestettyinä ja turvallisella tavalla vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Hyväksytyn pöytäkirjan päätökset on saatettava asianomaisten tiedoksi.

Pöytäkirjaan on toimihenkilöiden palkkoja, lainanotto-, lainananto- ja rahannostovaltuuksia, toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä tilinpäätöstä koskevien seikkojen lisäksi merkittävä muut huomattavimmat talouteen liittyvät

tapahtumat. Tällaisia ovat esim. avustukset ja lahjoitukset, testamentit, keräykset ja niiden tulokset, olennaiset poikkeamat talousarviosta, organisaatiossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset sekä poistojen laskemisen sekä vaihto-omaisuuden arvostuksen perusteiden vahvistaminen.

29 §

Toimielimen tekemää päätöstä ei tule samana toimikautena purkaa, ellei purkamista kannata vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnäolevista toimielimen jäsenistä.

30 §

Hallituksen on tehtävä päätös sääntöjen 8 §:n 3 mom. mukaisesta menettelystä seitsemän arkipäivän kuluessa toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta.

Toimielimen on pöytäkirjan tarkastamista seuraavana arkipäivänä toimitettava se hallituksen nähtäväksi hallituksen päättämällä tavalla.

4-luku

31 §

Ylioppilaskunnan henkilöstöön voidaan nimittää henkilökuntaa joko sihteerin toimeen, toimihenkilöksi tai vapaaehtoiseksi toimihenkilöksi.

Mikäli toimielimen jäsen tulee valituksi sihteeriksi tai toimihenkilöksi on hän toimen ajan esteellinen toimimaan toimielimen jäsenenä.

32 §

Ylioppilaskunnan henkilöstön esimiehenä ja toimiston päällikkönä toimii pääsihteeri.

33 §

Ylioppilaskunnan sihteereiden ja toimihenkilöiden työsuhteet ovat voimassa joko toistaiseksi tai hallituksen määräämän ajan. Toimihenkilön määräaikaisuudelle on oltava lain edellyttämät perusteet.

34 §

Hallituksen on julistettava toimet haettavaksi neljätoista (14) vuorokautta ennen niiden täyttämistä ilmoittamalla niistä ylioppilaskunnan virallisella internet sivuilla.

Sihteeristön ja muun henkilökunnan toimet saadaan kuitenkin täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kyseessä on toimen tilapäinen täyttäminen kolmea (3) kuukautta lyhyemmäksi ajaksi.

35 §

Pääsihteerin on valmisteltava jokaiselle ylioppilaskunnan työntekijälle kirjallinen toimenkuva, jossa määritellään toimeen kuuluvat tehtävät, toimen asema organisaatiossa, toimintavaltuudet sekä keskeiset tavoitteet toimintakaudelle.

36 §

Työntekijöiden kanssa on, vapaaehtoisia toimihenkilöitä lukuunottamatta, solmittava kirjallinen työsopimus, jonka ylioppilaskunnan puolesta hyväksyy ylioppilaskunnan hallitus.

Työsopimusta tehtäessä sovitaan henkilöiden palkkausperusteista, toimikaudesta, sosiaalisista ja muista eduista sekä muista työehtoihin liittyvistä kysymyksistä.

37 §

Edustajisto ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) Ylioppilaskunnan pääsihteerin nimittäminen.

2) Ylioppilaskunnan toimielinten luottamushenkilöiden palkkioiden suuruus ja niiden maksamisperusteet.

3) Ylioppilaskunnan toimielinten luottamushenkilöille, sihteereille ja toimihenkilöille maksettavien erilliskorvausten maksuperiaatteet erityisesti matkakorvausten osalta.

38 §

Hallitus ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) Toimien haettavaksi julistaminen.

2) Ylioppilaskunnan sihteereiden nimittäminen pääsihteeriä lukuunottamatta ja toimihenkilöiden nimittäminen.

3) Ylioppilaskunnan henkilöstön toimenkuvien vahvistaminen.

4) Talousarvion puitteissa perustaa erityis- tai projektiluontoisen tehtävän hoitamista varten enintään kuusi kuukautta kestävä määräaikaisen toimihenkilön toimi.

5) 38 §:n mukaiset asiat pääsihteerin osalta nimittämistä lukuunottamatta.

6) Ylioppilaskunnan työntekijöiden palkkaus edustajiston hyväksymän palkkausjärjestelmän ja talousarvion määrärahojen puitteissa.

7) Ylioppilaskunnan henkilöstön palvelussuhteen päättäminen ja henkilöstön lomauttaminen.

8) Erilliskorvausten maksaminen¨.

39 §

Pääsihteeri ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat:

1) Vuosiloman myöntäminen.

2) Sellaisen loman myöntäminen, jonka saamiseen työntekijällä on työehtosopimuksen tai lainsäädännön nojalla ehdoton oikeus.

3) Palkattoman loman myöntäminen enintään kuukauden ajaksi.

4) Henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityö.

5) Matkamääräyksen antaminen tai koulutukseen osallistuminen.

6) Ylityövapaan myöntäminen.

7) Työtodistuksen antaminen.

5-luku

40 §

Hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on noudatettava kirjanpitolain ja – asetuksen sekä ylioppilaskunnan sääntöjen määräyksiä.

41 §

Kaikkien toimielinten on hoidettava vastuualueensa tehtävät taloudellisesti ja järjestettävä ne siten, että vastuu toiminnasta on selkeä. Kaikilla toimielimillä on vastuu mitoittaa toimintansa siten, että edustajiston toimielimelle myöntämät määrärahat riittävät.

42 §

Kaikkien ylioppilaskunnan toimielinten sekä toimihenkilöiden ja sihteereiden tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti. Heidän tulee huolehtia siitä, että ylioppilaskunnan omaisuutta hoidetaan luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

43 §

Hallituksen tulee valvoa, että säädetyt ilmoitukset tehdään viipymättä.

44 §

Ylioppilaskunnan omakatteisten rahastojen ja määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen säännöt, mikäli niitä ei ole erikseen vahvistettu, on merkittävä hallituksen pöytäkirjaan, johon on merkittävä myös kaikki rahastoja koskevat päätökset. Rahastoja ja lahjoituksia koskevien asiakirjojen säilytys on järjestettävä varmalla tavalla.

45 §

Edustajisto vastaa seuraavista talousasioista:

1) Määrärahojen myöntäminen valiokunnille ja niille toimintasektoreille, joiden määrärahat edustajisto katsoo tarpeelliseksi tiettyyn käyttötarkoitukseen sitoa.

2) Henkilöstömäärärahojen käyttäminen muiden menojen katteena.

3) Kiinteistöjen ostaminen ja myyminen 2/3 ääntenenemmistöllä.

4) Poistorajan ylittävien hankintojen tai vastaavan suuruisten ostopalvelusopimusten tekeminen.

46 §

Hallitus vastaa seuraavista talousasioista:

1) Ylioppilaskunnan talouden, siihen kuuluvan rahatoimen sekä omaisuuden hoitaminen.

2) Ylioppilaskunnan hallinnon hoitaminen talousarvion puitteissa edustajiston tekemien päätösten mukaisesti.

3) Kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukainen järjestäminen.

4) Yli 500 euron hankintojen ja vastaavan suuruisten ostopalvelusopimusten tekeminen talousarvion puitteissa.

5) Ylioppilaskunnan omaisuuden vakuuttaminen.

6) Säädettyjen ilmoitusten tekeminen viipymättä.

7) Pääsihteeriä koskevien laskujen hyväksyminen.

47 §

Pääsihteeri vastaa seuraavista talousasioista:

1) Juoksevan hallinnon hoitamiseen liittyvät asiat hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

2) Ylioppilaskunnan kirjanpidon ja varainhoidon järjestäminen lainmukaisella ja luotettavalla tavalla.

3) Talouden merkittävimpien tapahtumien raportointi ja vähintään neljännesvuosittain toimitettavien osavuosiraporttien toimittaminen hallitukselle sekä edustajistolle.

4) Omaisuuden luettelointi ja varastointi.

5) Alle 500 euron hankintojen tekeminen.

6) Laskujen hyväksyminen ennen maksuunpanoa.

6-luku

48 §

Pääsihteeri laatii valiokuntia kuultuaan seuraavaa tilikautta varten hallitukselle talousarvioesityksen perusteluineen. Hallituksen on saatettava lopullinen talousarvioesitys edustajiston käsiteltäväksi viimeistään kuukausi ennen tilikauden loppua.

49 §

Talousarviossa jaetaan tulot ja menot tulosalueille. Tulosalueet muodostuvat toimielimistä ja niistä toiminnallisista kokonaisuuksista, jotka edustajisto haluaa sitoa tiettyä käyttötarkoitusta varten. Erityisesti talousarviossa on eriteltävä henkilöstön palkkaamiseen, kiinteistöihin, jäsenten terveydenhoitoon, varainhankintaan ja merkittävimpiin projekteihin varatut määrärahat ja tuloarviot. Talousarvio tulee ryhmitellä siten, että se on verrattavissa tilinpäätökseen.

Toimielinten tulee talousarvion hyväksymisen jälkeen vahvistaa tarkempi käyttösuunnitelma niiden toimintaa koskevien tulosalueiden osalta. Edustajiston osalta käyttösuunnitelman vahvistaa hallitus.

Talousarvion tulee sisältää arvio ylioppilaskunnan käyttötaloudesta sekä arvio siitä millaiseksi tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase talousarvion toteuduttua muodostuvat. Talousarvioon tulee sisällyttää yleisperustelut, joista ilmenee talousarvion laadintaperusteet. Mikäli taloussuunnittelukaudella aiotaan tehdä poistorajan ylittäviä hankintoja, on nämä erikseen kerättävä talousarvion investointiosaan.

50 §

Hallitus laatii myös taloussuunnitelman talousarviovuotta seuraavalle kahdelle vuodelle. Toiminta- ja taloussuunnitelma tulee ryhmitellä siten, että se on verrattavissa yhden vuoden talousarvioon sekä tilinpäätökseen.

7-luku

51 §

Ylioppilaskunta järjestää ja hoitaa kirjanpitonsa siten, kuin kirjanpitolaista ja asetuksessa on säädetty huomioon ottaen lisäksi tämän hallintosäännön erityismääräykset sekä hyvän kirjanpitotavan asettamat vaatimukset.

52 §

Kirjanpitoa järjestettäessä otetaan huomioon sisäisen valvonnan näkökohdat. Kirjanpitovalvonnan pohjana tulee olla kirjallisesti laadittu luettelo käytetyistä tileistä. Tilit tulee ryhmitellä siten, että tililuettelo (tilikartta) vastaa

rakenteeltaan ylioppilaskunnan toiminnan luonnetta. Tililuettelo tulee laatia siten, että sillä on yhteys talousarvioon, tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Koneellisin menetelmin hoidettavasta kirjanpidosta tulee laatia kirjanpitolain vaatimukset täyttävä menetelmäkuvaus.

8-luku

53 §

Ylioppilaskunnan tulee laatia kultakin tilikaudelta tilinpäätös kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen ja talousarviovertailun, josta käy ilmi, onko ylioppilaskunnan sääntöjen 50 §:ää noudatettu.

54 §

Toimintakertomus laaditaan kaksiosaisena siten, että aatteellisen toiminnan toimintakertomus liitetään toiminnoittain aina siihen tulosalueeseen, jolle kyseistä toimintaa varten on myönnetty määrärahat. Tämä toimintakertomus hallituksen on laadittava tilintarkastukseen mennessä ja päätöksellään vahvistettava.

Taloudellisen toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa sidosryhmille riittävä informaatio ylioppilaskunnan taloudellisesta tilasta. Taloudellisen toimintakertomuksen laatii istuva hallitus tilinpäätöksen aikataulua noudattaen. Edustajisto hyväksyy taloudellisen toimintakertomuksen tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Taloudellinen toimintakertomus tulee laatia hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Siinä on annettava tietoja sellaisista seikoista, joilla on merkitystä arvosteltaessa ylioppilaskunnan taloudellista asemaa ja sen kehitystä. Ylioppilaskunnan toiminnan kannalta olennaisista tekijöistä on annettava selvitys, vaikka ne olisivat tapahtuneet tilikauden päättymisen jälkeen.

55 §

Tuloslaskelman tulee sisältää myös ylioppilaskunnan liiketoiminnan sekä rekisteröimättömien alaosastojen ja muiden epäitsenäisten toimintayksiköiden tuotot ja kulut. Samoin taseen tulee sisältää näiden yksiköiden varat ja pääoma.

Jos ylioppilaskunnan harjoittamasta liiketoiminnasta laaditaan erillinen liikekaavan mukainen tuloslaskelma, ylioppilaskunnan tuloslaskelmassa voidaan ilmoittaa vain liiketoiminnan tuottojen ja kulujen kokonaismäärät ja liiketoiminnan tulos. Samoin voidaan menetellä myös epäitsenäisten toimintayksiköiden osalta.

56 §

Tilinpäätös tulee laatia suoriteperusteisena. Mikäli kirjanpitoa on tilikauden aikana hoidettu maksuperusteisena, se on ennen tilinpäätöstä täydennettävä ja oikaistava suoriteperusteiseksi.

57 §

Ylioppilaskunnan tuloslaskelma tulee laatia kirjanpitoasetuksen säännöt huomioon ottaen siten, että ryhmittely kuvaa selkeästi ylioppilaskunnan toiminnan laatua ja laajuutta. Tuloslaskelman tulee olla verrattavissa ylioppilaskunnan talousarvioon.

Kunkin tulosalueen tuotot ja kulut tulee esittää tuotto- ja kululajeittain huomioon ottaen toiminnan laajuus niin, että ne kuvaavat kunkin toiminnanalan olennaista tuotto- ja kulurakennetta. Tuloslaskelmassa voidaan kunkin toiminnanalan kuluina esittää erilliskulujen lisäksi myös toiminnanalan osuus yleisistä kuluista. Kunkin tulosalueen tuotot ja kulut tulee esittää siten, että niitä voi verrata tilikautta varten laadittuun talousarvioon.

Tuotot ja kulut tulee esittää bruttomääräisinä vain tarpeellisin oikaisuviennein korjattuina.

58 §

Ylioppilaskunnan taseen tulee rakenteeltaan ja pääryhmittelynsä osalta noudattaa kirjanpitoasetuksen tasekaavaa. Tarvittaessa yksittäisistä tase-eristä voidaan käyttää asetuksen kaavasta poikkeavia nimityksiä.

59 §

Omakatteisten rahastojen ja muiden määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen, tilikauden aikana syntyneet tuotot ja kuitit esitetään tuloslaskelmassa bruttomääräisinä omana ryhmänään. Rahastojen tilikauden aikana tapahtuneiden muutosten tulee käydä ilmi sekä tuloslaskelmasta että taseesta.

Ylioppilaskunta voi tilinpäätöksessä siirtää omiin rahastoihin sellaisia kertaluonteisia tuottoja, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi tilikauden toimintakulujen kattamiseen. Siirto rahastoon tulee esittää omana erillisenä eränään tuloslaskelmassa.

60 §

Vastaisia menoja ja menetyksiä varten voidaan tilinpäätöksessä tehdä investointi-, luottotappio- tai muu sellainen varaus, joka tulee esittää näkyvästi sekä tuloslaskelmassa että taseessa. Tuloslaskelmassa tulee näkyvästi esittää myös varausten muutokset, mikäli niillä on vaikutusta tilikauden tulokseen.

61 §

Julkiset avustukset tulee kirjata sen tilikauden tuotoksi, jona sitä vastaava suorite on luovutettu tai avustuksen saamisen ehdot on muutoin täytetty. Taseessa esitetään tilikautena käytetty mutta vielä nostamaton osa avustusta saamisena ja nostettu mutta käyttämättä oleva osa velkana.

62 §

Taseen vastaaviin tulee kirjata sellaiset käyttöomaisuuden hankinta- ja muut pitkävaikutteiset menot, jotka palvelevat ylioppilaskunnan toimintaa useana vuonna. Kuluva käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot on kirjattava vaikutusaikanaan poistoina kuluksi.

Jos käyttöomaisuuden hankkimista tai muun pitkävaikutteisen menon maksamista varten on saatu julkisia avustuksia, ne tulee esittää tuloslaskelmassa avustustuottoina sekä taseessa kulloinkin kyseessä olevan aktivoidun hankintamenon vähennyksenä.

63 §

Joko tuloslaskelmassa, taseessa tai niiden liitteenä tulee esittää kirjanpitolain 21 §:n edellyttämät tiedot. Tilinpäätöksen liitteenä tulee lisäksi ilmoittaa myönnetyt, mutta nostamatta ja käyttämättä olevat avustukset sekä sellaiset avustukset, joihin liittyy avustuksen palauttamista koskeva ehto.

64 §

Kustakin taseen erästä tulee laatia yksityiskohtainen erittely. Tarvittaessa vastaavat erittelyt tulee laatia myös tuloslaskelman eristä.

65 §

Tasekirjaan kirjoitettu tilinpäätös tulee päivätä allekirjoituspäivänä. Tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen hallitus sekä pääsihteeri tai muu johtava toimihenkilö.

66 §

Hallintovaliokunta voi tarvittaessa antaa talousarvioasetelmaan, tilinpäätökseen ja tilikarttaan liittyviä suosituksia.

9-luku

67 §

Ylioppilaskunnan tulee järjestää taloudenhoidon sisäinen valvonta toimintansa laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Sisäinen valvonta käsittää sisäisen tarkkailun ja sisäisen tarkastuksen.

68 §

Hallituksen tulee valvoa sitä, että kirjanpidon ja varainhoidon sisäinen tarkkailu on asianmukaisesti järjestetty.

Pääsihteeri huolehtii hallinnon ja talouden sisäisen tarkkailun järjestämisestä koko ylioppilaskunnan osalta.

69 §

Ylioppilaskunnan hallituksen tulee huolehtia siitä, että ylioppilaskunnan kirjanpidon ja varainhoidon sisäinen tarkastus on asianmukaisesti järjestetty.

70 §

Ylioppilaskunnan maksuliikenne tulee vähäisiä kassatapahtumia lukuunottamatta hoitaa pankkitilejä käyttäen. Tilien avaamisesta ja lopettamisista päättää ylioppilaskunnan hallitus, joka myös päättää, miten rahavaroja hoidetaan.

71 §

Hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että talousarvion toteutumista seurataan toiminnan laatua ja laajuutta vastaavalla tavalla. Hallituksen pöytäkirjaan tulee tehdä merkintä myös ylioppilaskunnan saamista lahjoituksista ja muista sellaisista tuloista, joita talousarviossa ei ole ennakoitu, ja jotka eivät ole määrältään vähäisiä.

72 §

Arpajaisten, keräysten sekä muun vastaavanlaisen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Kukin sektorivastaava huolehtii siitä, että sektorin tapahtumiin on viralliset luvat hoidettu asianmukaisesti.

73 §

Menot hyväksyy pääsihteeri tai poikkeustapauksessa se henkilö, joka hallituksen päätöksellä tai muutoin on siihen valtuutettu. Menon hyväksyjän tulee tarkastaa, että meno on ylioppilaskunnan toiminnasta johtuva, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä. Ennen menon maksamista menotositteeseen tulee tehdä asianmukainen vastaanotto-, tarkastus- ja hyväksymismerkintä.

Ostolaskuun tulee aina tehdä vastaanotto- ja hyväksymismerkintä. Vastaanottomerkinnän ja hyväksymismerkinnän tekijöiden tulee olla eri henkilöitä. Tarkastusmerkinnän laskuun tekee tilauksen tai vastaavan laskun aiheuttaneen suoritteen tehnyt henkilö.

74 §

Ylioppilaskunnan palkkakirjanpito tulee järjestää voimassa olevien säännösten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. LTKY:n Palveluksessa olevista henkilöistä tulee pitää erillistä henkilöstörekisteriä ja luottamushenkilöistä sekä LTKY:n nimittämistä henkilöistä tulee pitää luottamushenkilörekisteriä.

Maksettavien palkkojen osalta tulee varmistua, että ne maksetaan voimassa olevien sopimusten ja tehtyjen päätösten mukaisesti.

75 §

Ylioppilaskunnalle otettavien lainojen sekä ylioppilaskunnan puolesta annettavien vakuuksien ja panttien ja vastuusitoumusten tulee perustua edustajiston tekemiin päätöksiin.

Ylioppilaskunta voi antaa alle 1000 euron lainoja alayhdistyksilleen hallituksen päätöksellä.

10-luku

76 §

Tilintarkastajaksi ja toiminnantarkastajaksi tulee valita sääntöjen edellyttämällä tavalla esteettömät henkilöt. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan tulee olla sellainen nykyinen tai entinen ylioppilaskunnan jäsen, joka ei ole edustajiston tai hallituksen jäsen tai ylioppilaskunnan toimihenkilö tai henkilökunnan jäsen.

77 §

Tilin- ja toiminnantarkastajalle heidän varajäsenilleen tulee ilmoittaa mahdollisimman pian tilin- ja toiminnantarkastajaksi valitsemisesta. Jos tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja  on esteellinen tai muutoin estynyt hoitamaan tehtäväänsä, hänen on tästä viipymättä ilmoitettava ylioppilaskunnan hallitukselle. Tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä ylioppilaskunnan edustajistolle.

78 §

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajien tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa ylioppilaskunnan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto.

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee noudattaa edustajiston antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, ylioppilaskunnan sääntöjen tai hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee varmistautua, että tilintarkastus tulee suoritettua myös rekisteröimättömien alayhdistysten ja muiden epäitsenäisten toimintayksiköiden osalta, joiden toiminnasta juridisesti vastaa ylioppilaskunta.

79 §

Ylioppilaskunnan hallituksen ja toimihenkilöiden tulee varata tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle mahdollisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin nämä katsovat tarpeelliseksi sekä antaa sellaisia selvityksiä ja sitä apua, jota tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja tehtävässään pyytävät. Sama velvollisuus on myös epäitsenäisten toimintayksiköiden toimielimillä.

80 §

Tilintarkastukseen liittyvä tilinpäätösaineisto tulee olla tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan saatavilla tarkastuksen suorittamista varten vähintään kuukautta ennen sitä edustajiston kokousta, jossa tilinpäätös tulee vahvistaa.

81 §

Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee tehdä siitä tilinpäätökseen kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämä merkintä.

82 §

Jos tilintarkastajat ja toiminnantarkastaja katsovat, että tuloslaskelmaa tai tasetta ei tule vahvistaa, heidän tulee tehdä siitäkin merkintä tilinpäätökseen.

83 §

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee kultakin tilikaudelta antaa edustajistolle tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen edustajiston kokousta.

84 §

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Tilintarkastuskertomuksen tulee aina sisältää lausunto:

1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

2) vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja pääsihteerille;

3) ylijäämää tai tappiota koskevasta hallituksen ehdotuksesta;

4) siitä, onko ylioppilaskunnan rahastoja hoidettu niiden sääntöjen edellyttämällä tavalla;

5) ylioppilaskunnan taloudenhoidosta ja taloudellisesta tilasta.

Jos ylioppilaskunnan pysyvään käyttöön tarkoitetun omaisuusesineen arvoa on korotettu siinä järjestyksessä kuin kirjanpitolaissa on säädetty, on siitäkin tarkastuskertomuksessa erityisesti mainittava. Tilintarkastajalla ja toiminnantarkastajalla on oikeus muutoinkin antaa kertomuksessaan tietoja, joiden saattamista ylioppilaskunnan jäsenten tietoon he pitävät tarpeellisina.

85 §

Jos tarkastuksessa havaitaan, että ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muutoin on rikkonut ylioppilaskunnan sääntöjä, kertomukseen on tehtävä siitä muistutus.

86 §

Tilintarkastajalla ja toiminnantarkastajalla on oikeus olla edustajiston kokouksessa läsnä. Heidän tulee olla siinä saapuvilla mikäli käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että heidän läsnäolonsa on tarpeen. Tilintarkastukseen liittyvissä asioissa tilintarkastajalla ja toiminnantarkastajalla on puheoikeus edustajiston kokouksessa.

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee vaadittaessa antaa edustajiston kokoukselle kaikki ylioppilaskuntaa koskevat tiedot, mikäli siitä ei aiheudu ylioppilaskunnalle olennaista haittaa.

Tilintarkastaja tai toiminnnantarkastaja eivät saa yksityiselle ylioppilaskunnan jäsenelle tai ulkopuoliselle antaa tietoja ylioppilaskunnan asioista, mikäli siitä voisi koitua haittaa ylioppilaskunnalle.

87 §

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan hallitukselle osoittamat muistiot ja pöytäkirjat tulee säilyttää Hallituksen pöytäkirjojen liitteinä.

11-luku

88 §

Ylioppilaskunnan hallituksen tehtävänä on valmistella edustajistossa käsiteltävät asiat, huolehtia edustajiston päätösten täytäntöönpanosta ja johtaa ylioppilaskuntaa sen strategiasta ja toimintasuunnitelmasta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

89 §

Ylioppilaskunnan hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) johtaa ylioppilaskunnan toimintaa;

2) huolehtia ylioppilaskunnan hallinnosta sekä valvoa ylioppilaskunnan voimassa olevien sääntöjen,

säännöksien ja määräyksien noudattamista;

3) vastata aatteellisen toiminnan taloudesta talousarvion mukaan;

4) valita ylioppilaskunnan henkilöstö pääsihteeriä lukuunottamatta ja määrätä heidän palkkansa edustajiston hyväksymän talousarvion puitteissa sekä toimia pääsihteerin esimiehenä;

4) vastata pääsäännön 16 § 9 momentissa mainitun toiminnan toteuttamisesta ja tarkoituksenmukaisesta organisoinnista;

5) päättää ylioppilaskunnan nimissä annettavista julkilausumista;

6) valmistella edustajiston kokouksissa esille tulevat asiat, lukuunottamatta niitä asioita, jotka edustajisto on muulle toimielimelle valmisteltavaksi määrännyt;

7) toimeenpanna edustajiston kokouksen päätökset;

8) hyväksyä edustajistolle esitettävä tilinpäätös ja toimintakertomus;

9) päättää ylioppilaskunnan edustuksesta;

10) päättää tarvittaessa muista asioista, joita ei ole määrätty edustajiston päätettäväksi.

Ylioppilaskuntaa edustaa sen hallitus.

12-luku

90 §

Pääsihteeri on suoraan hallituksen alainen ja vastuussa hallitukselle sihteeristön ja muiden aatteellisen toiminnan palveluksessa olevien työntekijöiden toiminnasta.

91 §

Pääsihteerin tehtäviin kuuluu:

1) johtaa aatteellisen toiminnan toimiston toimintaa ja vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;

2) toimia aatteellisen toiminnan toimiston päällikkönä ja antaa toimiston työskentelyä ja järjestelyjä koskevat määräykset ja ohjeet;

3) Valmistella hallituksen esitys ylioppilaskunnan talousarvioksi;

4) kehittää ylioppilaskunnan toimintaa ja organisaatiota sekä tehdä näitä koskevia aloitteita erityisesti sääntöjen osalta;

5) vastata aatteellisen toiminnan taloushallinnosta ja kehittää sitä;

6) toimia edustajiston ja hallituksen kokousten sihteerinä;

7) toimia hallituksessa esittelijänä taloutta, hallintoa, hankintoja ja henkilöstön työsuhteita koskevissa asioissa;

8) tarvittaessa edustaa ylioppilaskuntaa;

9) antaa ja allekirjoittaa todistukset sekä edustajiston ja hallituksen kokousten pöytäkirjojen otteet;

10) huolehtia muista hallituksen erikseen määräämien tehtävien hoitamisesta.

92 §

Pääsihteeri antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita noudatettavasta työnjaosta ja siihen erityisestä syystä mahdollisesti tilapäisesti tehtävistä muutoksista samoin kuin sen soveltamisesta tilapäisesti muuttuneissa olosuhteissa tai erikoistilanteissa.

13-luku

93 §

Edustajisto voi nimetä valiokuntia, siten kuin säännöissä ja vaalisäännössä on määrätty. Valiokunnan puheenjohtaja, jäsenet, toimiala ja tehtävät määrätään valiokunnan nimeämisen yhteydessä.

14-luku

94 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Tämä hallintosääntö on hyväksytty edustajiston kokouksessa 3.11.2016. Tämä hallintosääntö on astunut voimaan 3.11.2016 kumoten aikaisemman hallintosäännön.

1-luku

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tätä vaalisääntöä noudatettakoon aina, kun järjestetään ylioppilaskunnan edustajistovaaleja tai täytevaaleja tai kun edustajiston kokouksessa suoritetaan vaali.

Tämän vaalisäännön määräykset eivät koske ylioppilaskunnan muiden toimielinten suorittamia vaaleja. Niissä noudatettakoon aina hallintosäännössä annettuja määräyksiä.

2-luku

2 §

Ketään älköön valittako mihinkään LTKY:n luottamustoimeen ilman, että hänen vaalikelpoisuutensa on tässä vaalisäännössä määrätyllä tavalla vahvistettu. Edustajisto voi antaa vaalikelpoisuuden tarkastamisen tehtäväksi LTKY:n toimielimelle tai ylioppilaskunnan henkilöstön jäsenelle. Päätös vaalikelpoisuuden tarkastajaksi tehdään istuntokaudeksi kerrallaan, mistä voidaan poiketa perustellusta syystä.

Vaalikelpoisuutta ei edellytetä valittaessa edustajia erilaisiin epävirallisiin tai valmisteleviin työryhmiin, joilla ei ole suoranaista päätäntävaltaa, ellei edustajisto toisin päätä.

3 §

Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnan työntekijät ovat kuitenkin palvelussuhteensa aikana esteellisiä toimimaan edustajiston jäsenenä.

Edustajiston jäsenet valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla näissä säännöissä myöhemmin annettavien määräysten mukaisesti.

4 §

Vaalikelpoinen ylioppilaskunnan hallituksen jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi, eikä ole ylioppilaskunnan tai sen määräysvallassa olevan organisaation työntekijä. Jos edustajiston jäsen valitaan hallituksen jäseneksi, on hän kuitenkin esteellinen toimimasta edustajiston jäsenenä hallitustoimensa ajan.

5 §

Vaalikelpoinen hallintovaliokunnan jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi, eikä ole ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

6 §

Vaalikelpoinen edustajiston perustaman, hallituksen alaisen, valiokunnan jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi. Vaalikelpoinen valiokunnan puheenjohtajaksi on ainoastaan ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

7 §

Vaalikelpoinen valtuuskunnan jäseneksi on henkilö, joka täyttää valtuuskunnan perustamisasiakirjassa määritellyt kelpoisuusehdot.

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi opiskelijaedustajaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimielimiin on jokainen ylioppilaskunnan jäsen, joka täyttää yliopiston johtosäännössä mainitut edellytykset tulla valituksi kyseiseen toimielimeen.

9 §

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi edustajaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintotukilautakuntaan on jokainen ylioppilaskunnan jäsen.

10 §

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi edustajaksi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskuntaan tai Lappeenrannan aseman johtokuntaan on jokainen ylioppilaskunnan jäsen.

3-luku

11 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi muodostusmenettelynä, noudatettakoon seuraavaa menettelyä:

Edustajisto valitsee muodostajan. Vaalin pohjana ovat kokouksessa tehdyt esitykset. Esityksen voi tehdä vain niiden suostumuksensa toimittaneiden ehdokkaiden joukosta, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Ylioppilaskunnan hallituksen muodostajaa valittaessa tulee lausunto muodostajan vaalikelpoisuudesta toimittaa edustajiston kokouskutsun liitteenä.

12 §

Muodostaja esittää joko samassa tai jatkokokouksessa edustajistolle esityksensä toimielimen henkilökokoonpanoksi. Esitettyjen henkilöiden vaalikelpoisuus tulee tarkastaa ennen esityksen hyväksymistä. Jos edustajisto hyväksyy esityksen, on muodostaja valittu toimielimen puheenjohtajaksi ja esityksessä mainitut henkilöt toimielimen jäseniksi. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan samassa tai jatkokokouksessa uusi muodostajan vaali. Toimielimen muodostaminen voidaan antaa uudelleen tehtäväksi aiemmin epäonnistuneelle. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy muodostajan tekemän esityksen toimielimen kokoonpanoksi.

4-luku

13 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi suhteellisella vaalitavalla, noudatettakoon edustajiston kokouksessa seuraavaa menettelytapaa:

Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.

14 §

Ensin suoritetaan vaali, jossa valitaan varsinaiset jäsenet kyseessä olevaan toimielimeen. Eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavat ehdokkaat varajäseniksi. Jos varajäsenen paikkoja jää täyttämättä ensimmäisessä vaalissa, suoritetaan uusi vaali varajäsenistä.

Vaalissa jokainen edustajiston jäsen kirjoittaa ehdokkaiden nimet allekkain siinä järjestyksessä, kun haluaa näiden tulevan valituiksi. Äänestyslippuun saa kirjoittaa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Jos lipussa on enemmän nimiä kuin valittavia, on ääntenlaskijoiden hylättävä äänestyslippu. Vaalin tulosta laskettaessa ylimmäinen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen, seuraava puolikkaan äänen, kolmas kolmasosaäänen ja niin edelleen.

Vaalin jälkeen kokouksen puheenjohtaja toteaa varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi valituksi tulleet. Kun puheenjohtaja on todennut valituiksi tulleet, voivat edustajiston jäsenet vielä esittää varajäsenten keskinäisten paikkojen vaihtamista mikäli tähän on esimerkiksi vaaliliiton edustuksen tai

koulutusohjelman takia syytä. Mikäli muutosesitystä kannattaa enemmän kuin puolet läsnä olevista edustajiston jäsenistä, toteaa puheenjohtaja valitun kokoonpanon uudelleen. Jos muutosesitys ei saa tarvittavaa kannatusta, todetaan alkuperäisessä vaalissa valitun kokoonpanon tulleen valituksi.

15 §

Äänten mennessä tasan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistakoon arvalla.

5-luku

16 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi enemmistövaalitavalla, noudatettakoon edustajiston kokouksessa seuraavaa menettelytapaa:

Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.

17 §

Edustajiston jäsenten tehtyä esityksensä kokouksen puheenjohtaja toteaa esitetyt henkilöt. Mikäli esitettyjä henkilöitä on enemmän kuin on valittavia, suoritetaan vaali. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

6-luku

18 §

Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan hallitukseen, hallintovaliokuntaan tai muihin valiokuntiin käytettäköön muodostamismenettelyä.

19 §

Edustajiston puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Edustajiston varapuheenjohtajat valitaan kerralla suhteellisella vaalilla.

20 §

Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan valtuuskuntiin käytettäköön enemmistövaalitapaa.

21 §

Ylioppilaskunnan omiin hallintoelimiin edustajia nimettäessä on huomioitava säännöissä annetut määräyksen toimielinten vähimmäis- ja enimmäiskoosta ja muista toimielimen kokoonpanoa rajoittavista tekijöistä.

22 §

Lausunto ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta on julkaistava viimeistään tuntia ennen edustajiston kokouksen alkamista tai jatkumista, edustajistolle hyvissä ajoin aiemmin ilmoitetulla tavalla.

23 §

Muodostamismenettelyä käytettäessä valitulle muodostajalle on varattava kohtuullinen aika uuden ehdokkaan etsimiseen, mikäli se tekee kielteisen päätöksen muodostajan esittämään kokoonpanoon kuuluvan henkilön vaalikelpoisuudesta on tehty kielteinen päätös.

24 §

Edustajiston puheenjohtajistoa on informoitava viipymättä, jos suostumuksensa antaneen henkilön vaalikelpoisuudesta annetaan kielteinen päätös ja tämä johtaa siihen, että suostumuksensa antaneita on vähemmän kuin valittavia. Tällaisessa tilanteessa edustajiston puheenjohtaja voi päättää kokouksen tai jatkokokouksen siirtämisestä.

25 §

Edustajat ylioppilaskunnan toimielimiin valitaan asiantuntijaedustajia lukuun ottamatta järjestäytymiskokouksessa tai edustajiston kokouksessa, jossa toimielimen perustamisesta päätetään. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä.

26 §

Ylioppilaskunnan toimielinten asiantuntijaedustajat valitaan poikkeuksellisesti siten, että pohjaesityksenä on kyseisen toimielimen esitys asiasta. Valinta tehdään enemmistövaalitapaa käyttäen.

7-luku

27 §

Tämän luvun säädöksiä tulee noudattaa valittaessa opiskelijaedustajia yliopistolain (558/2009) kolmannessa luvussa mainittuihin toimielimiin, opintotukilautakuntaan Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön.

28 §

Haku tulee julistaa avoimeksi ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla viimeistään 14 päivää ennen sitä edustajiston kokousta, jossa hakijoiden valinnasta päätetään.

Avoinna olevasta luottamustoimesta on tiedotettava mahdollisuuksien mukaan myös muulla tavoin.

29 §

Vaalikelpoisuuden tarkastava toimija on esteellinen tarkistamaan omaa vaalikelpoisuuttaan.

30 §

Haettavaksi julistamisen yhteydessä hyväksytään lomake, jolla hakija voi ilmoittaa suostumuksensa luottamustoimeen. Lomakkeet on toimitettava tarkastajille määrättyyn ajankohtaan mennessä ja tarkastajien mahdollisesti antamien lisäohjeiden mukaan täytettynä. Määräajan jälkeen saapuneita lomakkeita ei tule käsitellä.

Suostumuksesta tulee ilmetä, että henkilö on käytettävissä kyseiseen tehtävään.

31 §

8 §:n mukaan valittu taho käsittelee saapuneet hakulomakkeet ja liittää niiden perusteella edustajiston kokouskutsuun lausuntonsa hakijoiden vaalikelpoisuudesta.

32 §

Annettaessa lausuntoa vaalikelpoisuudesta on huomioitava tämän vaalisäännön kolmannen luvun ja yliopiston antamien ohjesääntöjen määräykset.

33 §

Milloin toimielimeen nimitettäviä on varaedustajat mukaan luettuna kaksi tai enemmän käytettäköön suhteellista vaalitapaa. Yhtä edustajaa nimettäessä käytettäköön enemmistövaalitapaa.

34 §

Vaalin tuloksesta tulee ilmoittaa ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla, sekä asianosaisille henkilökohtaisesti.

8-luku

35 §

Tämän luvun säädöksiä tulee noudattaa valittaessa edustajia muihin kuin 27 § mainittuihin ylioppilaskunan ulkopuolisiin päätöksentekoelimiin, joihin ylioppilaskunnalla on nimeämisoikeus.

36 §

Valittaessa LTKY:n edustajia Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseen edustajia päätöksen tekee edustajisto hallituksen esityksestä.

Valittaessa LTKY:n edustajia niiden yhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa LTKY on enemmistöosakkaana päätöksen tekee edustajisto hallituksen esityksestä.

Hallituksen esityksen sijaan suoritetaan suhteellinen vaali edustajiston jäsenten kokouksessa tekemien esitysten pohjalta, jos läsnä olevista edustajiston jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä, sitä vaatii.

37 §

Muissa kuin 42 § tarkoittamissa tapauksissa päätöksen tekee hallitus tai mikäli hallitus niin päättää edustajisto hallituksen esittelystä.

38 §

Milloin toimielimeen nimitettäviä on varaedustajat mukaan luettuna kaksi tai enemmän käytettäköön suhteellista vaalitapaa. Yhtä edustajaa nimettäessä käytettäköön enemmistövaalitapaa.

9-luku

39 §

Ylioppilaskunnan edustajiston tai hallituksen nimeämä edustaja voi erota tehtävästään jättämällä kirjallisen eroilmoituksen hänet valinneelle toimielimelle. Edustaja jatkaa tehtävässään seuraajansa valintaan asti ellei jatkamiselle ole erityisen painavaa estettä.

40 §

Kun saman toimielimen varaedustaja tulee valituksi varsinaiseksi edustajaksi, valitaan samassa kokouksessa uusi varaedustaja.

41 §

Hallintovaliokunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan hallitus osoittamaan riittävät henkilöresurssit valmistelu- ja toimeenpanotehtäviensä hoitamiseksi.

10-luku

42 §

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalit suoritetaan joka toinen vuosi lokakuun 20. ja marraskuun 15. päivien välisenä aikana kahtena peräkkäisenä arkipäivänä hallituksen päättämänä ajankohtana. Hallitus määrittelee mahdolliset ennakkovaalipäivät.

Edustajiston täytevaali toimitetaan ylioppilaskunnan sääntöjen 14 §:n 4. momentin tapauksessa, milloin edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää voida määrätä varajäsentä tämän vaalisäännön 86 §:n mukaisesti, neljänkymmenenviiden (45) vuorokauden kuluttua siitä edustajiston kokouksesta, jossa täytevaalin toimeenpanon tarve havaittiin.

43 §

Ylioppilaskunnan edustajiston on asetettava vaalin toimittamista varten syyskuun 10. päivään mennessä keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi (5) jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan hallituksen tehtävään määräämä ylioppilaskunnan työntekijä, jolla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus

Jäsenet, joista yksi (1) on määrättävä puheenjohtajaksi ja yksi (1) varapuheenjohtajaksi ja heidän varajäsenensä on valittava edustajiston vaalissa vaalikelpoisista ylioppilaskunnan jäsenistä siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat edellisessä vaalissa esiintyneitä ryhmittymiä.

44 §

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnäollessa.

Keskusvaalilautakunnan jäsenille voidaan maksaa hallintovaliokunnan määräämä palkkio.

45 §

Edustajistovaalissa vähemmän kuin kaksi henkilökohtaista ääntä saanut ei voi tulla valituksi edustajistoon käsittäen myös varaedustajiston.

11-luku

46 §

Äänioikeus edustajiston vaalissa todetaan keskusvaalilautakunnan laatimasta vaaliluettelosta.

47 §

Vaaliluetteloon on merkittävä jokainen yliopistolain 39 §:ssä mainittu läsnäolevaksi kirjoittautunut henkilö, joka on suorittanut ylioppilaskunnalle jäsenmaksun.

48 §

Vaaliluettelo on asetettava nähtäväksi ylioppilaskunnan virallisille internet-sivuille syyskuun 20. päivään klo 15.00 mennessä ja on pidettävä nähtävänä seitsemänä (7) perättäisenä päivänä.

49 §

Vaaliluetteloa koskevat muistutukset ja oikaisuvaatimukset perusteluineen on jätettävä kirjallisina keskusvaalilautakunnalle tai sen puheenjohtajalle osoitettuna lokakuun ensimmäiseen arkipäivään klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon.

50 §

Keskusvaalilautakunta on velvollinen ilmoittamaan kaikille asianosaisille oikaisuvaatimuksesta ja sen sisällöstä.

Oikaisuvaatimus on oltava nähtävissä ylioppilaskunnan toimistossa sen aukioloaikana. Vaatimuksen johdosta keskusvaalilautakunnalle annettavat selitykset tulee antaa kolmen (3) päivän kuluessa siitä, jolloin asianomainen on saanut tiedon oikaisuvaatimuksesta.

51 §

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka on pidettävä viimeistään lokakuun 5. päivänä. Keskusvaalilautakunnan on kunkin oikaisuvaatimuksen johdosta annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Päätöksestä on annettava tieto kaikille, joita oikaisuvaatimus koskee ja sen tekijälle.

52 §

Keskusvaalilautakunnan 51§:ssä tarkoitetun kokouksen päätyttyä ja mahdollisten oikaisujen tultua vaaliluetteloon merkityksi on vaaliluetteloon tehtävä merkintä, että se on lainvoimainen.

12-luku

53 §

Jokainen vaalikelpoinen ylioppilaskunnan jäsen voi asettua ehdokkaaksi ilmoittamalla ehdokkaaksi asettumisestaan keskusvaalilautakunnalle käyttäen ylioppilaskunnan hallituksen vahvistamaa lomaketta. Ehdokasilmoituksessa tulee olla kaksi (2) todistajaa.

54 §

Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi siten, että vaaliliiton tunnus ja nimi merkitään ehdokasilmoitukseen. Vaaliliitosta on siihen haluavien ehdokkaiden laadittava perustamisasiakirja käyttäen ylioppilaskunnan hallituksen tarkoitukseen vahvistamaa lomaketta.

55 §

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on mainittava vaaliliiton tunnus ja nimi sekä ilmoitettava vaaliliiton asiamies ja hänen varajäsenensä, jotka eivät voi olla muun vaaliliiton vaaliehdokkaina tai asiamiehinä.

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on lueteltava ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasyhdistelmään.

Vaaliliittoon saa kuulua enintään kaksikymmentäseitsemän (27) ehdokasta.

56 §

Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Jos joku esiintyy ehdokkaana tai asiamiehenä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa, keskusvaalilautakunnan on poistettava hänet niistä kaikista ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylättävä hänen ehdokkuutensa.

57 §

Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi. Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokkaalla sekä kahdella tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokkaalla.

Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle perustamisasiakirjan, jossa luetellaan vaalirenkaan tunnus ja nimi, vaalirenkaaseen liittyvien tunnukset, tai jos tunnusta ei ole, ehdokkaiden nimet. Perustamisasiakirjassa on lueteltava tunnukset ja nimet siinä järjestyksessä, jossa vaaliliitot ja ehdokkaat pyydetään ottamaan ehdokasyhdistelmään.

Sopimuskirja on tehtävä ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistamalle lomakkeelle ja se on vaaliliittojen asiamiehen allekirjoitettava.

58 §

Asiakirjat, jotka mainitaan 53, 54 ja 57 §:ssa, on annettava keskusvaalilautakunnalle lokakuun 2. maanantaihin klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon.

13-luku

59 §

Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt 53, 54 ja 57 §:ssä mainitut asiakirjat sekä hyväksyy ehdokasyhdistelmään otettaviksi ne ehdokkaat, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja määräajassa lautakunnalle jätetty.

Jos suoritetussa tarkastuksessa havaitaan, ettei ehdokasta voida hyväksyä vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen, on keskusvaalilautakunnan varattava ehdokkaalle mahdollisuus peruuttaa pyyntönsä saada itsensä ehdokasyhdistelmään tai selvittää asiakirjoissa oleva virhe. Peruutuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja se on ehdokkaan allekirjoitettava.

Hyväksytyt ehdokkaat numeroidaan siinä järjestyksessä, missä ne on keskusvaalilautakunnalle annettu.

60 §

Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä 78 §:n 1. momentissa määrätään.

Jos ehdokkaita on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin 78 §:n 2. momentissa määrätään.

Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokkaita kuin 1. momentissa mainitaan, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasyhdistelmä. Siihen otetaan hyväksytyt ehdokkaat niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvat vaaliliitot ja ehdokkaat yhdistetään numerojärjestyksessä siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokkaat kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen. Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaat.

Edellä mainittujen vaalirenkaiden vaaliliittojen sekä näihin kuulumattomien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määrätään arvalla. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta varustaa ehdokkaat uusilla juoksevilla järjestysnumeroilla alkaen arvonnassa ensimmäiseksi tulleesta vaalirenkaasta, vaaliliitosta tai ehdokkaasta. Numerointi aloitetaan kahdesta.

Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä ”vaaliliitto” ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana ”vaalirengas”. Liiton ja renkaan asema yhdistelmässä on osoitettava myös aakkosellisen järjestyksen mukaisella kirjaimella.

Yhdistelmässä on mainittava, mitä vaalia varten se on laadittu. Yhdistelmä on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla viimeistään viikkoa ennen vaalitoimituksen alkamista.

61 §

Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistettava vaalissa käytettävä äänestyslippu. Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaaleissa sitä käytetään, sekä ympyrä valitsijan kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten.

62 §

Keskusvaalilautakunta määrää vaalitilaisuuden ajan ja äänestyspaikan. Vaalitilaisuuden tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia kumpanakin vaalipäivänä. Vaalitilaisuuden aika ja äänestyspaikka on tiedotettava valitsijoille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen vaalitilaisuutta ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla. Vaalitilaisuuden peruuttamisesta 78 §:ssä mainituissa tapauksissa on tiedotettava samalla tavoin.

14-luku

63 §

Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että ehdokasyhdistelmiä on riittävästi ja äänestyslippuja on riittävä luvultaan laskettu määrä.

Ennen äänestyksen alkua on keskusvaalilautakunnan todettava, että vaaliuurna on tyhjä. Tästä on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

64 §

Keskusvaalilautakunta voi halutessaan velvoittaa ylioppilaskunnan hallituksen hankkimaan tarpeelliseksi katsomansa määrän vaalivirkailijoita hoitamaan vaalitoimitusta.

65 §

Vaalivirkailijoiden on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä millään tavoin yritetä vaikuttaa äänestykseen.

Vaalivirkailija ei saa antaa sivullisille tietoja äänioikeutettujen henkilökohtaisesta äänestyskäyttäytymisestä.

Vaalivirkailijan on pyynnöstä annettava äänestäjille tietoja tämän vaalijärjestyksen määräyksistä.

66 §

Vaalihuoneistoon on pantava nähtäväksi riittävä määrä ehdokasyhdistelmiä. Erityisesti on tällainen yhdistelmä

asetettava nähtäväksi sinne, missä äänestäjän on tehtävä äänestysmerkintä äänestyslippuun.

Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestäjä voi vaalisalaisuuden säilyttäen tehdä merkintänsä äänestyslippuun ja sitä varten tarpeelliset apuneuvot ja äänestysohjeet ovat käsillä. Tämä varmistetaan keskusvaalilautakunnan tekemällä katselmuksella vaalihuoneistoon ennen äänestyksen alkamista. Katselmuksesta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

67 §

Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalivirkailijalle. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle selvityksen henkilöllisyydestään.

Vaalivirkailijan on tarkoin pidettävä huolta, ettei äänestyslippua anneta muulle kuin äänioikeutetulle.

Vaaleissa ehdolla oleva henkilö ei saa toimia äänestyspaikalla vaalivirkailijana.

68 §

Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä. Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalivirkailijalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä.

69 §

Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun äänestäjän on vietävä se kokoon taitettuna keskusvaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeuttaan.

70 §

Keskusvaalilautakunnan laatimaan ja pitämään luetteloon tehdään merkintä äänestyslipun antamisesta ja äänioikeuden käyttämisestä.

15-luku

71 §

Äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

72 §

Äänestys on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava keskusvaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Vaalivirkailijan on keskeytettävä äänestys, jos vaalirauha olennaisesti häiriintyy.

73 §

Mikäli vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö rikkoo keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa voidaan hänelle tai hänen edustamalleen ehdokaslistalle määrätä keskusvaalilautakunnan vaalijulistuksessa määrittelemä sanktio tai sitten keskusvaalilautakunta voi antaa ehdokkaalle tai ehdokaslistalle huomautuksen.

Jos keskusvaalilautakunta täysin kiistattomasti toteaa ehdokkaan rikkoneen vaalirauhaa tai jos ehdokas huomautuksen saatuaan rikkoo toisen kerran keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa, voidaan hänen ehdokkuutensa keskusvaalilautakunnan yksimielisellä päätöksellä mitätöidä. Jos ehdokkuus mitätöidään ehdokkaan saamat äänet on hylättävä.

16-luku

74 §

Vaalit voidaan edustajiston niin päättäessä toteuttaa myös kokonaan tai osittain sähköisenä.

Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.

75 §

Ennakkoäänestyspaikassa tai vaalipäivän äänestyspaikassa tulee sähköistä äänestämistä varten olla käytettävissä äänioikeusrekisteri ja sähköinen äänestysjärjestelmä sekä niiden käyttämiseksi tarvittava laitteisto.

Käytettävän äänestysjärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:

1) äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa

2) äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä

3) äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen

4) äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla

5) äänet kyetään laskemaan oikein

76 §

Sähköisen vaalin valvominen

Sähköisen järjestelmän luotettavuus tulee pystyä varmistamaan ja mikäli sähköinen äänestys toteutetaan äänestyspaikalla, äänestyslaitteita tulee valvoa. Tästä huolehtivat vaalivirkailijat.

77 §

Muut sähköistä vaalia koskevat määräykset

Muutoin sähköisessä vaalissa noudatetaan soveltuvilta osin tätä vaalijärjestystä.

17-luku

78 §

Jos vaaleja varten on hyväksytty vain 60 §:n 1. momentissa mainittu määrä ehdokaslistoja ja erityistä vaalitilaisuutta ei sen vuoksi ole järjestetty, julistaa keskusvaalilautakunta näissä ehdokaslistoissa olevat ehdokkaat valituiksi.

Mikäli ehdokkaita on vähemmän kuin edustajiston jäsenmäärä edellyttää, julistetaan ehdokkaat valituiksi ja he käyttävät edustajiston päätösvaltaa siihen saakka, kunnes 3. momentissa mainittu täytevaali on toimitettu.

Jäljelle jääneiden edustajiston jäsenten valitsemiseksi keskusvaalilautakunta määrää suoritettavaksi täytevaalin ja sen ajankohdan. Täytevaaleissa noudatetaan soveltuvin osin tämän keskusjärjestyksen määräyksiä.

79 §

Kun vaalitoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta päätösvaltaisena äänien laskennan. Tällöin otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne aukaisematta. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka 70 §:ssä mainitun luettelon mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkastetaan.

Ne äänestysliput, jotka 69 §:n määräysten mukaan on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi. Jäljellä olevat liput tarkastetaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput pannaan eri ryhmiksi.

Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin 2. momentissa mainitussa ryhmässä.

80 §

Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole keskusvaalilautakunnalta saatu ja asianmukaisesti leimattu tahi jos ehdokkaan numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene ketä ehdokasta valitsija on tarkoittanut taikka jos lippuun on tehty muita merkintöjä.

81 §

Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee lopullisen tuloksen.

82 §

Vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokkaan lopulliseksi vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä.

83 §

Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääränsä suuruuden mukaan.

Tämän jälkeen vaaliliitossa annetaan vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen.

84 §

Jokaisen vaalirenkaan ehdokkaat järjestetään vertauslukujen suuruuden mukaan siten, että vaaliliittoon kuulumattoman ehdokkaan vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä ja vaaliliittoon kuuluvan ehdokkaan vertausluvuksi hänen 83 §:n 2. momentin mukaan saamansa vertausluku.

Tämän jälkeen annetaan vaalirenkaassa suurimman vertausluvun saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen.

85 §

Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan keskinäinen järjestys arpomalla.

86 §

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneista niin monta kuin vaalissa on valittavia.

87 §

Milloin vaaleissa valitun sijaan on toimikauden aikana kutsuttava varajäsen, otetaan hänet vertausluvun mukaan siitä vaaliliitosta tai ellei se ole mahdollista, siitä vaalirenkaasta, johon eronnut tai estynyt kuului. Ellei varajäsentä voida tällä tavoin määrätä, kutsutaan eronneen tilalle ehdokas, jolla valituksi tulleiden jälkeen on suurin vertausluku.

18-luku

88 §

Vaalin tulos tiedotetaan ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla.

89 §

Keskusvaalilautakunnan päätöksestä tai toimenpiteestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallintovaliokunnalle. Valituksen tulee tapahtua kolmen (3) päivän sisällä päätöksen tai toimenpiteen julkistamishetkestä.

90 §

Keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka lautakunnan puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.

Vaaleissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa ylioppilaskunnan toimistossa, kunnes 89 §:ssä tarkoitetun valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu. Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon.

91 §

Muutokset tähän vaalijärjestykseen vahvistaa ylioppilaskunnan edustajisto kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä on vähintään 14 vuorokautta.

Tämä vaalisääntö on hyväksytty kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa 3.11.2016 ja 24.11.2016. Tämä vaalisääntö on astunut voimaan 24.11.2016 kumoten aikaisemman vaalisäännön.

I luku – Yleistä


Tämä kerhosääntö määrää ylioppilaskunnan pääsäännön 62. ja 63. pykälässä määrättyjen kerhojen perustamisesta ja niiden toiminnan rajoitteista.


Milloin tässä kerhosäännössä on annettu toimielimelle tai pääsihteerille ratkaisuvaltaa, älköön tätä ratkaisuvaltaa delegoitako. Toimielin ja pääsihteeri ovat vastuussa heille annettuun ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa.


Ylioppilaskunnan alaisten kerhojen ensisijainen tarkoitus on toimia yhdyssiteenä jäsenistönsä välillä sekä edistää harrastustoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kerhot vastaavat hankkimastaan osuudesta LTKY:n omaisuutta tämän säännön määräyksiä noudattaen.

II luku – Kerhon perustaminen


Kerhon perustamiseksi vaaditaan vähintään viisi (5) ylioppilaskunnan varsinaista jäsentä. Perustamista varten näiden jäsenten tulee laatia perustamiskirja, joka tulee hyväksyä jäsenten pitämässä perustamiskokouksessa. Perustamiskirjassa määritellään kerhon erityinen tarkoitus ja toiminta-ajatus.


Päätöksen kerhon perustamisesta ja sen ottamisesta ylioppilaskunnan alaiseksi kerhoksi tekee ylioppilaskunnan edustajisto joko hallituksen tai edustajiston perustaman, erityisesti kerhojen toimintaa valvovan valiokunnan esityksestä.

III luku – Kerhon jäsenet


Ylioppilaskunnan alaisten kerhojen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet sekä kunniajäsenet.


Kerhon varsinaiseksi jäseneksi voi hakeutua ja kuulua kuka tahansa ylioppilaskunnan tai Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsen. Jäsenhakemus on ilmoitettava kerhon hallitukselle, ja samalla maksettava mahdolliset liittymis- tai jäsenmaksut. Kerhon hallitus tai sen valtuuttama taho hyväksyy jäsenet.

Kerhojen ei tule valikoida jäseniään tai hylätä jäsenhakemuksia ilman painavia perusteita.
Kerhon varsinainen jäsenyys päättyy kun ylioppilas- tai opiskelijakunnan jäsenyys päättyy kuitenkin niin, että ylioppilas- tai opiskelijakunnan päättyessä kesken vuoden, jatkuu kerhon varsinainen jäsenyys sen vuoden loppuun saakka.


Kerhon hallitus voi hyväksyä kerhon kannatusjäseneksi kenet tahansa luonnollisen tai juridisen henkilön, joka on suorittanut kannatusjäsenmaksun.


Kerhon kunniajäseneksi voi kerho kutsua henkilön, joka on ansioitunut kerhon toiminnassa tai muuten erityisellä tavalla edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus tai neljäsosa (1/4) jäsenistöstä. Päätöksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee kerhon kokous.

10§
Kerhon jäsenet ovat velvollisia suorittamaan liittymismaksun sekä kalenterivuosittaisen jäsenmaksun, joiden suuruudesta päättää kerhon syyskokous. Jäsen, joka ei ole suorittanut vuosittaista jäsenmaksuaan maaliskuun loppuun mennessä, on eronnut kerhosta.

11§
Kerhon jäsen voi erota kerhosta ilmoittamalla siitä kerhon hallitukselle.

12§
Kerhon jäsen voidaan erottaa kerhosta mikäli hän on toiminnallaan aiheuttanut haittaa kerholle. Jäsenen erottamisesta päättää kerhon kokous.

IV luku – Kerhon kokoukset

13§
Kerhon ylintä valtaa käyttää kerhon kokous. Kerhon varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous, joka on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä, sekä syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä.

Kevätkokouksessa on:

  1. esiteltävä kerhon talous edeltävältä vuodelta
  2. esiteltävä edellisen vuoden toimintakertomus
  3. päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä edeltävän vuoden hallitukselle

Syyskokouksessa on:

  1. valittava seuraavan vuoden hallitus
  2. hyväksyttävä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  3. hyväksyttävä toimintasuunnitelma ja talousarvio
  4. tehtävä esitys ylioppilaskunnalle kerhon tulevan vuoden hankintarajasta

Kokousten pöytäkirjat on toimitettava liitteineen ylioppilaskunnan toimistolle kahden viikon kuluessa kokouksen päivämäärästä.

14§
Kerhon ylimääräinen kokous kokoontuu hallituksen kutsusta tai kun vähintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä tai neljäsosa (1/4) varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Käsiteltävä asia on esitettävä kirjallisesti hakemuksen liitteenä. Tällöin on hallituksen järjestettävä kokous neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15§
Kerhon kokouksista on ilmoitettava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kerhon sähköpostilistalle sekä ilmoitustaululla tai sen puuttuessa LTKY:n virallisella ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat.

16§
Kokous on päätösvaltainen, kun koollekutsuminen on tapahtunut tämän säännön määräysten mukaisesti ja läsnä on vähintään kerhon hallituksen koon verran kerhon jäseniä. Kokouksissa on jokaisella jäsenellä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Vain kerhon varsinaisilla jäsenillä on kokouksessa äänioikeus.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

LTKY:n hallituksen jäsenillä tai hallituksen valtuuttamalla henkilöllä on tarvittaessa oikeus estää sellaisen asian käsittely, mikä vahingoittaa ylioppilaskunnan etua. LTKY:n hallituksen jäsenillä on puhe ja läsnäolo-oikeus kaikissa kerhon kokouksissa ja tapahtumissa.

17§
Kerhon kokouksen päätöksen peruuttamiseen vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö hyväksytyistä äänistä.

V luku – Kerhon talous

18§
Kerholla on hallinta- ja käyttöoikeus sen hankkimaan omaisuuteen. Tämän oikeuden säilyttääkseen tulee kerhon noudattaa näitä sääntöjä.

19§
Ylioppilaskunnan alaiset kerhot ovat tilivelvollisia ylioppilaskunnan hallitukselle ja sille valiokunnalle, jolle edustajisto on kerhojen toiminnan valvomisen määrännyt.

20§
Kerhojen tilikausi on yhtenäinen ylioppilaskunnan tilikauden kanssa. Tilikaudesta on laadittava toimintakertomus ja se tulee toimittaa ylioppilaskunnan toimistolle kevätkokouksen pöytäkirjan liitteenä.

Toimintakertomuksen tulee sisältää ainakin:

  1. kerhon taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset
  2. kerhon hallitus ja mahdolliset toimihenkilöt
  3. kerhon jäsenmäärä
  4. kerhon toimintaansa saamat avustukset

21§
Kerhon tilinkäyttöoikeudet myöntää ylioppilaskunnan hallitus. Ehtona tilinkäyttöoikeuksien myöntämiselle on, että kerho on toimittanut edeltävän vuoden pöytäkirjat ylioppilaskunnan toimistolle tilikauden päättymiseen mennessä. Lisäksi kerhon hallituksen tulee päättää kokouksessaan henkilöt, joille tilinkäyttöoikeudet halutaan. Tilinkäyttöoikeudet voidaan myöntää kerrallaan kahdelle kerhon hallituksen jäsenelle.

Kerhojen kokousten pöytäkirjat arkistoidaan LTKY:n arkistoon. Myös kerhojen hallitusten kokousten pöytäkirjat arkistoidaan. Arkistoinnista on vastuussa ylioppilaskunnan pääsihteeri.

22§
Kerhot saavat tehdä itsenäisesti hankintoja ylioppilaskunnan hallituksen tai edustajiston perustaman, erityisesti kerhojen toimintaa valvovan toimielimen päättämän kerhokohtaisen hankintarajan mukaisesti. Kerhon syyskokous tekee hankintarajasta esityksen päätöksen tekevälle toimielimelle. Toimielin käyttää hankintarajan suuruuden hyväksymisessä perusteena kerhon toiminnan laajuutta. Hankintaraja voi suurimmillaan olla 500 euroa. Hankintarajaa suuremmista hankinnoista tulee kerhon pyytää lupa ylioppilaskunnan hallitukselta. Ylioppilaskunnan hallituksella ei ole oikeutta evätä tätä lupaa ilman painavaa syytä.

23§
Kerholla ei ole nimenkirjoitusoikeutta. Kerhon tekemiin sitoumuksiin nimen kirjoittavat ylioppilaskunnan viralliset nimenkirjoittajat.

Kerho ei saa tehdä sille määritellyn hankintarajan ylittäviä sitoumuksia ilman ylioppilaskunnan hallituksen päätöstä.

24§
Kerho saa harjoittaa vain sellaista ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi sen tarkoituksen toteuttamiseen tai joka on taloudellisesti vähäarvoista.

VI luku – Kerhon hallitus

25§
Kerhon hallituksen nimeää kerhon syyskokous. Hallitukseen tulee kuulua puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava kerhon varsinaisia jäseniä sekä ylioppilaskunnan jäseniä.

26§
Hallituksen tehtävänä on:

  1. johtaa kerhon toimintaa
  2. valmistella kerhon kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna kokouksissa tehdyt päätökset
  3. laatia toimintakertomus sekä huolehtia kirjanpitoaineiston toimittamisesta ylioppilaskunnan toimistolle
  4. laatia talousarvio ja toimintasuunnitelma
  5. edustaa kerhoa
  6. valita keskuudestaan ainakin varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja
  7. pitää kerhon jäsenistä luetteloa

Hallituksen tulee nauttia kerhon kokouksen luottamusta. Kerhon kokous voi vapauttaa hallituksen tehtävästään. Samassa kokouksessa tulee valita uusi hallitus.

27§
Kerhon hallituksen kokous on päätösvaltainen kun läsnä on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä ja heidän joukossaan on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, kokous on kutsuttu koolle hallituksen järjestäytymiskokouksessaan määrittelemällään tavalla ja kokouksesta on ilmoitettu kaikille hallituksen jäsenille. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta paitsi vaaleissa arpa.

VII luku – Kerhon toiminnan lakkauttaminen

28§
Kerhon toiminta katsotaan lakanneeksi, jollei kahteen tilikauteen ole ollut kerhon varsinaisia kokouksia, vaikka toimintaedellytykset ovat olleet olemassa. Kerho voidaan myös lakkauttaa, jos kerhon toiminta on ollut ylioppilaskunnan tarkoituksen vastaista.

Kerho voidaan lakkauttaa myös kerhon päätöksellä. Tällöin päätös on tehtävä vähintään neljän viideosan äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kerhon kokouksessa, joiden väli on vähintään neljätoista vuorokautta. Lakkautusesitys on ilmoitettava kokouskutsussa. Tieto kerhon lakkauttamisesta on tuotava tiedoksi myös kerhojen toimintaa valvovalle toimielimelle.

29§
Päätöksen kerhon lakkauttamisesta tekee ylioppilaskunnan edustajisto kerhojen toimintaa valvovan toimielimen esityksestä.

30§
Lakkautettaessa kerho sen varallisuus siirretään lopettamiskokouksen määräämään kerhon ja ylioppilaskunnan tarkoituksen mukaiseen kohteeseen. Mikäli kohdetta ei ole määrätty, päättää edustajisto varallisuuden käytöstä kerhojen toimintaa valvovan toimielimen esityksestä.

VIII luku – Erityisiä määräyksiä

31§
Tämä sääntö korvaa sen hyväksymishetkellä olemassa olevien kerhojen säännöt. Olemassa olevien kerhojen säännöt vastaavat pykälässä 4 määriteltyä perustamiskirjaa.

32§
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä ja lisäksi muutoksia kannattaa vähintään puolet edustajiston kaikista jäsenistä.

Tämä kerhosääntö kumoaa edustajiston kokouksessa 5.12.2013 hyväksytyn kerhosäännön.

Tämä kerhosääntö astuu voimaan 6.2.2014.

I luku

1. Teekkari

1 §
Teekkarin arvo voidaan myöntää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle maineeltaan ja kunnialtaan kelvolliseksi tunnetulle henkilölle, joka on suorittanut arvon saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen.

2 §
Ikiteekkari on henkilö, joka täyttäen 1 §:n vaatimukset on katsonut tarpeelliseksi pätevöityä tieteenharjoittajana niin syvällisesti, ettei ole ehtinyt tahi muistanut valmistua diplomi-insinööriksi.

3 §
Vuoden teekkari on teekkari, joka on ansiokkaasti toiminut lappeenrantalaisen teekkari- ja kylterikulttuurin edistämiseksi ja vaalimiseksi. Edustajiston valitsema vuoden teekkari julistetaan vappuna.

4 §
Kunniateekkari on ylioppilaskunnan entinen jäsen tai muu henkilö, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi.

2. Kylteri

5 §
Kylterin arvo voidaan myöntää Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa opiskelevalle maineeltaan ja kunnialtaan kelvolliseksi tunnetulle henkilölle, joka on suorittanut arvon saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut kylterikasteen.

6 §
Ikikylteri on henkilö, joka täyttäen 5 §:n kohdan vaatimukset on katsonut tarpeelliseksi pätevöityä tieteenharjoittajana niin syvällisesti, ettei ole ehtinyt tahi muistanut valmistua.

7 §
Vuoden kylteri on kylteri, joka on ansiokkaasti toiminut lappeenrantalaisen teekkari- ja kylterikulttuurin edistämiseksi ja vaalimiseksi. Edustajiston valitsema vuoden kylteri julistetaan vappuna.

8 §
Kunniakylteri on ylioppilaskunnan entinen jäsen tai muu henkilö, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan tarkoitusperien hyväksi.

3. Fuksi

9 §
Fuksi on Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa opiskeleva maineeltaan ja kunnialtaan teekkariksi tai kylteriksi kelvoton ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

Fuksille, joka on suorittanut teekkariuden saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen, voidaan myöntää teekkarin arvo huhtikuun viimeisenä päivänä pimeän laskeuduttua Lappeenrannan ylle.

Fuksille, joka on suorittanut kylteriyden saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut kylterikasteen, voidaan myöntää kylterin arvo huhtikuun viimeisenä päivänä juhlallisessa lakitustilaisuudessa.

10 §
Ylemmän vuosikurssin fuksi on Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa ylemmällä kuin ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeleva henkilö, jolle ei ole voitu myöntää teekkarin tai kylterin arvoa tai jolta se on edustajiston päätöksellä otettu pois.

II luku
1. LTKY:n merkki

11 §
Ylioppilaskunnan virallisena merkkinä käytetään mustan hammasrattaan ympäröimää punaista aalef-kirjainta.

Punaisen aalef-kirjaimen värisävy on lämpimän punainen. Käytettäessä merkkiä mustavalkoisena kirjain on rasteroitu. Taustavärin ollessa muu kuin valkoinen pysyy merkin pohjaväri valkoisena.

Merkin koko on vapaasti valittavissa, kuitenkin vähintään 12 mm. Merkin korkeus- ja leveyssuhteita ei saa muuttaa. Aalef-kirjain on kooltaan sellainen, että se täyttää hammasrattaan sisätilan.

Merkkiä ei saa liittää muihin kuvioihin ilman LTKY:n hallituksen lupaa.

Merkin käytölle on anottava lupa LTKY:n hallitukselta.

III luku
1. Lakki

12 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan jäsentunnus on teekkarilakki tai kylterilakki.

2. Karjalainen teekkarilakki

13 §
Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkareille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakin vuorin värit ovat punainen ja musta.

Lakin päällyskangas on yhtenäinen ja valkoista samettia.

Lakissa on 7 (seitsemän) kulmaa.

Lakin reunus on päällystetty mustalla sametilla.

Lakin hikinauha on nahkaa.

Lakin lippa on musta.

Lakin oikealla puolella on musta silkkitupsu mustassa kannatinnarussa.

Lakin kokardi on hammasrattaan ympäröimä aalef-kirjain vuodesta 1986 alkaen. Vuoteen 1985 asti on kokardina ollut hammasrattaan ympäröimä Wankel-moottorin tunnus. Kokardin halkaisija on 15 mm.

14 §
Lakin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle teekkarille.

Lakin käyttöoikeus on elinikäinen ja henkilökohtainen, eikä sitä voida siirtää, testamentata, pantata tai muilla keinoin saattaa toisen henkilön haltuun.

15 §
Lakin käyttöaika alkaa kunakin vuonna huhtikuun viimeisenä päivänä, jolloin suoritetaan välittömästi vappurauhan rikkomisen jälkeen yhtäaikainen lakin päähänpano.

Lakin käyttöaika päättyy kunakin vuonna syksyllä vietettäviin lakinlaskiaisiin, jolloin suoritetaan yhtäaikainen lakin päästäotto.

Muina aikoina on teekkarilakin käyttö julkisella paikalla kielletty. Poikkeusluvan voi myöntää kirjallisesta anomuksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen puheenjohtaja tai heidän poissaollessaan hallituksen erikseen keskuudestaan määräämä henkilö.

16 §
Lakkia tulee vaalia ja hoitaa hellyydellä. Lakkia ei kuitenkaan saa pestä, paikata tai muilla keinoin kunnostaa vaan lakkiin tulleita tahroja, repeämiä ja muita luonnollisen kulumisen merkkejä tulee myös vaalia.

Jos lakin käyttökelvottomuus on ilmeinen, tulee lakki jäljettömiin tuhota ja kunniallisesti hankkia uusi lakki.

Lakissa olevaa mustaa kuminauhaa ei saa käyttää taisteluvälineenä.

17 §
Teekkaria, joka julkisesti häpäisee lakkinsa tai muuten käyttäytyy teekkarin arvolle sopimattomalla tavalla, nuhdeltakoon kirjallisesti.

Ennen nuhtelua on nuhdeltavalla teekkarilla oikeus antaa kirjallinen selvitys rikkeistään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle.

Teekkarilta, joka kirjallisen nuhtelun jälkeen toistamiseen häpäisee lakkinsa tai käyttäytyy muuten teekkarin arvolle sopimattomasti, voi edustajisto päätöksellään ottaa teekkarin arvon ja lakin käyttöoikeuden pois. Päätöksestä voi valittaa ylioppilaskunnan sääntöjen muutoksenhakupykälän mukaisesti.

3. Karjalainen kylterilakki

18 §
Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston kyltereille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakki on ylioppilaslakki, jonka kokardi on hammasrattaan ympäröimä Aalef-kirjain. Kokardin halkaisija on 15 mm.

19 §
Lakin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle kylterille.

Lakin käyttöoikeus on elinikäinen ja henkilökohtainen, eikä sitä voida siirtää, testamentata, pantata tai muilla keinoin saattaa toisen henkilön haltuun.

20 §
Lakin käyttöaika alkaa kunakin vuonna huhtikuun viimeisenä päivänä, jolloin suoritetaan välittömästi vappurauhan rikkomisen jälkeen yhtäaikainen lakin päähänpano.

Lakin käyttöaika päättyy kunakin vuonna syksyllä vietettäviin lakinlaskiaisiin, jolloin suoritetaan yhtäaikainen lakin päästäotto.

Muina aikoina on kylterilakin käyttö julkisella paikalla kielletty. Poikkeusluvan voi myöntää kirjallisesta anomuksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen puheenjohtaja tai heidän poissaollessaan hallituksen erikseen keskuudestaan määräämä henkilö.

21 §
Lakkia tulee vaalia ja hoitaa hellyydellä. Lakkia ei kuitenkaan saa pestä, paikata tai muilla keinoin kunnostaa vaan lakkiin tulleita tahroja, repeämiä ja muita luonnollisen kulumisen merkkejä tulee myös vaalia.

Jos lakin käyttökelvottomuus on ilmeinen, tulee lakki jäljettömiin tuhota ja kunniallisesti hankkia uusi lakki.

Lakissa olevaa mustaa kuminauhaa ei saa käyttää taisteluvälineenä.

22 §
Kylteriä, joka julkisesti häpäisee lakkinsa tai muuten käyttäytyy kylterin arvolle sopimattomalla tavalla, nuhdeltakoon kirjallisesti. Ennen nuhtelua on nuhdeltavalla kylterillä oikeus antaa kirjallinen selvitys rikkeistään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle.

Kylteriltä, joka kirjallisen nuhtelun jälkeen toistamiseen häpäisee lakkinsa tai käyttäytyy muuten kylterin arvolle sopimattomasti, voi edustajisto päätöksellään ottaa kylterin arvon ja lakin käyttöoikeuden pois. Päätöksestä voi valittaa ylioppilaskunnan sääntöjen muutoksenhakupykälän mukaisesti.

4. Karjalainen kunniateekkarilakki

23 §
Kunniateekkarin tunnus on kunniateekkarilakki.

Lakki on karjalainen teekkarilakki, jonka kokardi on kultaisten lehvien ympäröimä.

5. Karjalainen kunniakylterilakki

24 §
Kunniakylterin tunnus on kunniakylterilakki.

Lakki on karjalainen kylterilakki, jonka kokardi on kultaisten lehvien ympäröimä.

6. Karjalainen fuksilakki ja fuksitutti

25 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekniikan alan fuksien tunnus on fuksilakki.

Lakki olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston fukseille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Lakki on vanha ylioppilaslakki.

Lakissa on mahdollisimman suuri ja kirkasvärinen tutti kohtuullisen kannatinnarun varassa.
Kannatinnaru ei saa olla musta, eikä muutenkaan väriltään tumma.

Kannatinnaru lähtee lakin päällisen keskipisteestä ja on tuettu lakin vasemmanpuoleisen sivustan keskelle lakin reunukseen.

Lakin kokardi ei saa olla hammasrattaan ympäröimä Aalef-kirjain taikka Wankelmoottorin tunnus eikä kokardissa saa esiintyä ylipäätänsä minkäänlaista hammasratasta.

26 §
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden alan fuksien tunnus on fuksitutti.

Tutti olkoon kaikille Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden alan fukseille samanlainen täyttäen seuraavat vaatimukset:

Tutti on mahdollisimman suuri ja kirkasvärinen kohtuullisen kannatinnarun varassa.

Tuttia ei saa kiinnittää lakkiin.

27 §
Lakin tai tutin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle fuksille.

28 §
Ennen lakin tai tutin käyttöönottoa tulee ne hyväksyttää Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan killan hallituksella tai hallituksen määräajaksi kirjallisesti valtuuttamallaan teekkarilla tai kylterillä. Killalla tarkoitetaan tässä sitä kiltaa, jonka jäsenenä lakin tai tutin hyväksymistä anova fuksi on.

29 §
Lakin ja tutin käyttöaika alkaa kunakin vuonna syyslukukauden alussa ja päättyy teekkari- tai kylterikasteeseen.

Lakkia tai tuttia ei saa käyttää teekkarikasteen tai kylterikasteen jälkeen, joka tapahtuu Wapun aattona.

30 §
Lakin tuttia tai fuksituttia saa tarpeen vaatiessa käyttää tutin normaalimman käyttötavan mukaisesti.

31 §
Muilta osin noudatetaan määräyksiä karjalaisen teekkarilakin käytöstä.

IV luku

1. LTKY:n kuntanauha

32 §
LTKY:n kuntanauhassa on Karjalan värit: Nauhan reunat ovat mustat ja keskellä on punainen raita.

Nauhan leveys on 36 mm jaettuna siten, että mustat raidat ovat kumpikin 6 mm leveitä ja punainen osa on 24 mm leveä.

33 §
Kuntanauhaa käyttävät ylioppilaskunnan jäsenet akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä LTKY:aa edustettaessa.

Nauhaa kannetaan siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli. Naispuoliset kauppatieteen opiskelijat kantavat nauhaa siten, että se kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli.

Kuntanauhaan ei tule kiinnittää mitään, mitä ei erikseen ole kiinnitettäväksi määrätty.

2. LTKY:n hallituksen ja puheenjohtajiston nauha

34 §
Hallituksen ja puheenjohtajiston nauhassa on samat värit kuin kuntanauhassa. Nauhan leveys on 72 mm jaettuna siten, että reunoilla olevat mustat raidat ovat 12 mm leveitä ja keskellä oleva punainen raita on 48 mm leveä.

35 §
Nauhaa saavat käyttää LTKY:n edustajiston puheenjohtajisto, LTKY:n hallituksen jäsenet, LTKY:n pääsihteeri ja henkilöt jotka ovat saaneet ansiomerkin. Vaihtuvat nauhat luovutetaan pääsihteerille, joka vastaa niiden kunnosta.

Nauhaa kannetaan samoin kuin kuntanauhaa.

3. Airutnauha

36 §
Airutnauha on pohjaltaan samanlainen kuin kuntanauha. Nauhan leveys on 120 mm jaettuna siten, että reunoilla olevat mustat raidat ovat 20 mm leveitä ja keskellä oleva punainen raita on 80 mm leveä.

37 §
Airutnauhaa käyttävät, lippuvartio ja airueet juhlatilaisuuksissa. Ylioppilaskunnan hallitus voi myöntää luvan niiden käyttämiseen muissa tilaisuuksissa.

Miehet kantavat airutnauhaa oikealla, naiset vasemmalla olkapäällä.

Nauhojen säilytyksestä ja kunnosta vastaa pääsihteeri.

4. Edustajiston puheenjohtajan vitjat

38 §
Edustajiston puheenjohtajan vitjoissa on leveän kuntanauhan varassa 98 mm halkaisijaltaan oleva messinkinen LTKY:n logo etupuolella ja 74 mm halkaisijaltaan oleva hammasrattaan ympäröimä messinkinen Lappeenrannan vaakuna selkäpuolella.

Kuntanauhaan on kiinnitetty jokaisen edustajiston puheenjohtajan nimi ja toimintavuosi tai -vuodet, kukin omaan messinkiseen laattaansa.

39 §
Edustajiston puheenjohtajan vitjoja käyttää kulloinenkin edustajiston puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajan vitjoja käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa sekä LTKY:aa edustettaessa. Vitjoja voidaan käyttää myös edustajiston kokouksissa.

Edustajiston puheenjohtajan vitjojen säilytyksestä ja kunnosta vastaa pääsihteeri.

V luku

1. Rintamerkki

40 §
Rintamerkki on halkaisijaltaan 12 mm oleva LTKY:n virallinen merkki.

LTKY:n hallituksen rintamerkki on hopeinen. LTKY:n jäsenistön rintamerkki on messinkinen. Rintamerkkien käyttöoikeus on elinikäinen.

2. Teekkariavain

41 §
Teekkariavain on huomionosoitus, jonka LTKY:n hallitus myöntää karjalaisen teekkarikulttuurin vaalimisesta. Teekkariavain myönnetään kuntanauhan kera.

3. Kylteriavain

42 §
Kylteriavain on huomionosoitus, jonka LTKY:n hallitus myöntää karjalaisen kylterikulttuurin vaalimisesta. Kylteriavain myönnetään kuntanauhan kera.

4. Pöytästandaari

43 §
LTKY:n merkillä varustettu pöytästandaari on yhteisöille tai yksityiselle henkilölle annettava huomionosoitus.

44 §
Ylioppilaskunnan hallitus myöntää luvan standaarin jakamiselle. Pääsihteeri pitää huolen listasta, johon merkitään standaarin saaja ja jakoperuste.

5. Plaketti

45 §
Plaketti on 68 asteen sektori hammasrattaasta. Plaketin keskellä on LTKY:n virallinen merkki. Plaketin myöntää ylioppilaskunnan edustajisto.

46 §
Plaketti on lahja tai kiitollisuudenosoitus yhteisölle tai yksityiselle henkilölle. Plaketin pienoismalli myönnetään vuoden teekkarille kannettavaksi karjalaisessa teekkarilakissa, sekä vuoden kylterille kannettavaksi karjalaisessa kylterilakissa. Pääsihteeri pitää jaetuista plaketeista kirjaa.

VI luku

1. Ansiomerkit

47 §
LTKY:n ansiomerkki on läpimitaltaan 25 mm. Merkkiä on 3 luokkaa: kultainen, hopeinen ja pronssinen.

1) pronssinen Ylioppilaskunnan entiselle tai nykyiselle jäsenelle erityisen ansiokkaasta kerho- tai kiltatoiminnasta tai ansiokkaasta ylioppilaskuntatoiminnasta sekä ulkopuolisille ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

2) hopeinen LTKY:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle usean vuoden ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

3) kultainen LTKY:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle erityisen ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

48 §
Ansiomerkit myöntää ylioppilaskunnan edustajisto hallituksen esityksestä. Ansiomerkit myönnetään hallituksen ja
puheenjohtajiston nauhan kera.

2. Kunniamerkki

49 §
LTKY:n kunniamerkki on läpimitaltaan 35 mm. Kunniamerkki myönnetään kuntanauhan kera.

50 §
LTKY:n kunniamerkin myöntää edustajisto yksityiselle henkilölle, jolle LTKY haluaa osoittaa erityistä huomiota. Pääsihteeri pitää luetteloa kunniamerkin saaneista henkilöistä.

51 §
Kunnia- ja ansiomerkkien jako toimitetaan, mikäli mahdollista, LTKY:n vuosijuhlassa.

3. Ikiteekkarin vitjat

52 §
Ikiteekkarin vitjoissa on kaksinkertaisessa hopeisessa ketjussa hopeinen LTKY:n merkki, halkaisijaltaan 70 mm.

53 §
Ikiteekkarin vitjat voidaan myöntää ikiteekkarille, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti suomalaisen yhteiskunnan hyväksi osoittaen siten aitoa lappeenrantalaista teekkarihenkeä.

54 §
Ikiteekkarin vitjat voivat olla vain yhdellä ikiteekkarilla kerrallaan.

55 §
Ikiteekkarin vitjat myöntää LTKY:n edustajisto ylioppilaskunnan hallituksen esityksestä. Päätöksen täytyy olla yksimielinen.

Vitjat luovutetaan, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan vuosijuhlassa.
56 §
Ikiteekkarilta, joka jostain syystä tai vahingossa valmistuu, otettakoon pois ikiteekkarin vitjat.

57 §
Kun aika jättää ikiteekkarin, luovuttakoon hänen omaisensa ikiteekkarin vitjat takaisin ylioppilaskunnalle.

VII luku

1. Lippu

58 §
LTKY:n lipun pohjaväri on valkoinen. Koristeaiheena siinä on lipun keskellä oleva ylioppilaskunnan painettu merkki. Lippuun kuuluu kaksi (2) mustaa tupsua. Lipputangon pää on laakeriseppeleen kehystämä soihtu. Lipun koko on 1000 x 1000 mm.

59 §
Lippua käytetään LTKY:n juhlatilaisuuksissa ja kunnianosoituksissa, sekä muissa tilaisuuksissa, joihin LTKY:n hallitus on myöntänyt luvan.

60 §
Lippua ilman suojusta kuljetettaessa sitä seuraa kahden henkilön lippuvartio.

61 §
Lipun kantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia tai kylterilakkia. Lisäksi lippuvartiolla on LTKY:n airutnauha.

62 §
LTKY:n lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislaululle ja vainajille siten, että se hitaasti lasketaan 45 asteen kulmaan ja välittömästi tämän jälkeen nostetaan ylös.

63 §
Lipun säilytyksestä, kunnosta ja hoidosta vastaa pääsihteeri.

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 03/2003 31.3.2003

I luku – Yleistä

1 §
Edustajiston toiminnassa noudatetaan tätä työjärjestystä ja yleistä kokouskäytäntöä niiltä osin kuin ylioppilaskunnan säännöissä tai vaalisäännössä ei toisin määrätä.

2 §
Edustajiston jäsen on asiaa käsiteltäessä esteellinen mikäli:

hän on asianosainen;

asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle;

hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Tili- ja vastuuvelvollinen ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemista tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Mitä edellä on säädetty koskee myös henkilöä, joka on toiminut tili- ja vastuuvelvollisena osan kyseessä olevasta tilikaudesta.

II luku – Edustajiston kokoukset

3 §
Edustajiston jäsen, joka estyy saapumasta kokoukseen, ilmoittakoon siitä ennakolta kokouksen sihteerille joka ilmoittaa asiasta vaalitulosten perusteella valitulle varajäsenelle. Varajäsen saa osallistua edustajiston kokoukseen, mikäli varsinainen jäsen on estynyt.

Varajäsen voidaan kutsua kokoukseen myös sellaisen yksittäisen asiakohdan ajaksi, jossa varsinaisen jäsen on esteellinen. Tämä edellyttää sitä, että varsinainen jäsen on tehnyt ilmoituksen esteellisyydestään kirjallisesti pääsihteerille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

4 §
Edustajiston kokouksen alussa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi kaksi (2) läsnäolevaa edustajiston jäsentä sekä heille varahenkilöt. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastus on suoritettava viimeistään seitsemäntenä päivänä asianomaisen kokouksen jälkeen.

Edustajiston kokouksen sihteerinä toimii pääsihteeri. Pääsihteerin ollessa estynyt tai esteellinen voi kokouksen sihteerinä toimia hallituksen tai kokouksen puheenjohtajan tehtävään määräämä henkilö.

5 §
Jos edustajiston kokouksessa tehdään esteellisyysmuistutus, ratkaisee asian kokouksen puheenjohtaja ylioppilaskunnan sääntöjen ja muun säännöstön perusteella kuultuaan edustajiston mielipidettä.

6 §
Edustajiston kokouksissa pääesityksenä on vaalia, ja hallituksen vastuuvapautta koskevia asioita lukuunottamatta aina hallituksen, valtuuskuntien, vaalivaliokunnan tai hallintovaliokunnan esitys asiasta, ellei asiaa ole otettu käsiteltäväksi vasta kokouksessa, jolloin pääesityksenä voi olla myös edustajiston jäsenen tekemä esitys.

Hallituksen vastuuvapautta ja tilintarkastajien valintaa koskevissa asioissa pääesityksenä on aina hallintovaliokunnan esitys asiasta.

7 §
Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei siitä säännöissä tai tässä työjärjestyksessä ole toisin
määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee henkilövaaleissa arpa, muissa asioissa voittaa se esitys, jota puheenjohtaja on kannattanut.

8 §
Äänestyksessä käytettäköön avointa nimenhuutoäänestystä. Äänestyksistä pidetään erillistä äänestyspöytäkirjaa, jonka kokouksen sihteeri, puheenjohtaja ja ääntenlaskijat allekirjoituksellaan varmentavat.

Vaalissa käytettäköön aina salaista äänestystä. Salaisessa äänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai omalla nimikirjoituksellaan.

Äänestykset, jotka alistetaan edustajiston hyväksyttäviksi, puheenjohtaja laatikoon mikäli mahdollista niin, että niihin voidaan vastata suoraan joko myöntävästi tai kieltävästi.

Muissa kuin henkilövaaleissa esitystä, jota ei ole kannatettu, älköön asetettako äänestyksen alaiseksi. Kannatus ilmaistakoon pyydetyllä kannatuspuheenvuorolla. Kannatetuista ponsiehdotuksista on äänestettävä.

9 §
Jos on useita päätösehdotuksia, noudatetaan edustajiston kokouksessa ensisijaisesti lyhyttä äänestysjärjestystä. Yksityiskohtaista äänestysjärjestystä noudatettakoon jos yksikin edustajiston jäsen sitä vaatii.

Lyhyen äänestysjärjestyksen pohjana on pääesitys ja ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan vastakkain pääesitys ja hylkäävä esitys. Jos hylkäävä esitys voittaa, ei muuta äänestystä tarvita, koska se on saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Jos taas pääesitys voittaa, niin toisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääesitys ja kaikki vastaesitykset yhteisesti. Jos pääesitys voittaa, on äänestys lopullinen, mutta jos vastaesitykset voittavat, on seuraavilla äänestyksillä ratkaistava, mikä vastaesityksistä saa eniten kannatusta ja onko sen saama kannatus suurempi kuin pääesityksen. Tällöin menetellään siten, että kolmannessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääesitys ja jokin vastaesityksistä, joiden järjestyksen päättää puheenjohtaja. Tässä äänestyksessä voittanut esitys tulee neljännessä äänestyksessä vastakkain seuraavan esityksen kanssa ja niin edelleen kunnes kaikista esityksistä on äänestetty. Kokouksen päätökseksi tulee viimeisessä äänestyksessä voittanut esitys.

Yksityiskohtaisessa äänestysjärjestyksessä asetetaan yksi esitys vastaesitykseksi toista esitystä vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty. Äänestys aloitetaan asettamalla vastakkain ensin pääesityksestä (hallituksen esitys) eniten poikkeavat esitykset hylkäävää esitystä lukuunottamatta (esitys, jonka mukaan asia ehdotetaan pidettäväksi ennallaan).

Tässä äänestyksessä voittanut esitys joutuu vastakkain pääesityksestä seuraavaksi kauempana olevan esityksen kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikista vastaesityksistä on äänestetty, jolloin viimeksi voittanut esitys joutuu vastakkain pääesityksen kanssa. Tässä äänestyksessä voittanut esitys asetetaan vastakkain hylkäävän esityksen kanssa, joka siis tulee äänestettäväksi vasta viimeisessä äänestyksessä. Jokaisessa äänestyksessä hävinnyt esitys tulee lopullisesti hylätyksi ja viimeisessä äänestyksessä voittanut esitys julistetaan kokouksen päätökseksi.

10 §
Edustajiston kokouksissa suoritettavissa vaaleissa noudatettakoon edustajiston hyväksymän vaalisäännön määräyksiä.

11 §
Edustajiston kokouksessa ei saa äänestää valtakirjalla.

12 §
Esillä oleva asia pannaan ensimmäistä kertaa käsiteltäessä pöydälle vähintään seitsemän (7) jäsenen sitä vaatiessa. Asia voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi ja käsitellä heti, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa kiireelliseksi julistamista. Tätä koskeva esitys on tehtävä ennen kuin keskustelu on julistettu päättyneeksi.

Uudelleen käsiteltäessä asia voidaan panna pöydälle, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä sitä
kannattaa.

13 §
Edustajiston jäsenen, joka haluaa esittää eriävän mielipiteensä, on ilmoitettava siitä heti, kun päätös on tehty. Vastalause on ilmoitettava heti kun päätös on tehty ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkistettaessa.

14 §
Edustajiston tekemää päätöstä älköön samana toimikautena purettako, ellei purkamista kannata vähintään kolme
neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnäolevista kuitenkin vähintään puolet kaikista edustajiston jäsenistä. Tähän sääntöön tekee poikkeuksen toimielimen luottamuskysymys, jonka kannatukseen vaaditaan vähintään puolet kaikista edustajiston jäsenistä.

15 §
Edustajiston jäsen tai muu kokouksessa läsnäoleva, joka ei puheenjohtajan huomautuksesta huolimatta noudata
järjestystä, poistukoon puheenjohtajan kehotuksesta. Järjestyksen olennaisesti häiriinnyttyä puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää kokous ja määrätä jatkokokouksesta. Kokous on keskeytettävä, jos puheenjohtaja poistaa edustajiston äänivaltaisen jäsenen kokouksesta.

16 §
Edustajisto kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa toimikautensa aloittavan joulukuun 15. päivään mennessä.

III luku – Toimielinten valinta ja vapauttaminen tehtävistään

17 §
Toimielimen valintaan liittyvästä vaalista annetaan tarkemmat määräykset edustajiston hyväksymässä vaalisäännössä.

18 §
Jos toimielimen puheenjohtaja kesken toimikauttaan vapautetaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävistään, kutsuu edustajiston puheenjohtaja edustajiston viipymättä koolle valitsemaan uutta toimielintä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoin toimielintä voidaan täydentää sen puheenjohtajan esityksestä edellyttäen, että sääntöjen määräyksiä jäsenten lukumäärästä noudatetaan.

19 §
Hallituksen täydentämistä ei voi panna pöydälle.

20 §
Edustajisto voi vapauttaa nimeämänsä toimielimen, sen jäsenen tai sääntöjen 16 §:n neljännessä kohdassa tarkoitetun edustajan tehtävistään päättämällä sääntöjen 31 §:n mukaisesti ettei tämä nauti edustajiston luottamusta.

Tämä päätös voi olla seurauksena, jos:

hallitus esittää edustajistolle luottamuskysymyksen tai
vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä esittää edustajiston kokouksen esityslistalle toimielimelle tai sen jäsenelle kohdistetun välikysymyksen.
vähintään seitsemän edustajiston jäsentä esittää LTKY:n nimittämälle edustajalle kohdistetun epäluottamuslauseen.
Välikysymystä tai epäluottamuslausetta vireille pantaessa on sen syyt perusteluineen jätettävä asianosaisille kirjallisesti. Kuultuaan asianosaisten vastauksen päättää edustajisto, nauttiiko toimielin, sen jäsen tai LTKY:n nimittämä edustaja luottamusta vai ei.

Välikysymystä ei voida panna edustajiston kokouksessa pöydälle.

Jos epäluottamuslause pannan edustajiston kokouksessa pöydälle, on asia käsiteltävä 30 päivän kuluessa uudelleen.

21 §
Tieto edustajiston kokouksen ajankohdasta ja paikasta on saatettava edustajiston jäsenten tietoon vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Täydellinen kokouskutsu on toimitettava jäsenille vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.

Edustajiston jäsenille on toimitettava täydellisen kokouskutsun liitteenä kaikki kokouksessa käsiteltävät asiakirjat.

22 §
Tarkempia edustajiston työskentelyyn ja kokouksiin liittyviä ohjeita annettakoon järjestäytymiskokouksessa hallituksen valmistelemalla pysyväispäätöksellä, joka on voimassa edustajiston toimikauden ajan.

IV luku – Erityisiä määräyksiä

23 §
Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä ja lisäksi muutoksia kannattaa vähintään puolet edustajiston kaikista jäsenistä.

Tämä työjärjestys astuu voimaan hyväksymisensä jälkeen siten kuin edustajisto siitä päättää.

1 §
Sen lisäksi mitä LTKY:n säännöissä talousvaltuuskunnasta mainitaan, noudatetaan talousvaltuuskunnan toiminnassa
tätä työjärjestystä.

2 §
Talousvaltuuskunnan päätösvaltaan kuuluvat ne LTKY:n toimintaa koskevat asiat, jotka edustajisto ja hallitus ovat sille määränneet. Talousvaltuuskunnan tulee toiminnassaan noudattaa niitä suuntaviivoja ja ohjeita, jotka edustajisto tai hallitus on talousarvion lisäksi hyväksynyt. Tämän vuoksi talousvaltuuskunnan on noudatettava edustajiston tai hallituksen tekemiä päätöksiä.

3 §
Talousvaltuuskunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai yhden kolmasosan (1/3) jäsenistä niin halutessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksessa käsitellään talousvaltuuskunnan puheenjohtajan tai jonkun jäsenen tai hallituksen esityslistalla esittämät asiat.

4 §
Talousvaltuuskunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään kolme (3) jäsentä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja laillinen kun kaikille jäsenille ja muille läsnäolo-oikeutetuille on kokouksesta kirjallisesti etukäteen ilmoitettu.

5 §
Talousvaltuuskunnan kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei LTKY:n säännöissä tai tässä työjärjestyksessä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se esitys, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa.

6 §
Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia pannaan pöydälle, jos vähintään yksi neljäsosa (1/4) talousvaltuuskunnan jäsenistä sitä vaatii. Uudelleen käsiteltäessä asia pannaan pöydälle, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) talousvaltuuskunnan läsnäolevista jäsenistä niin haluaa.

Jos asia uusien selvitysten tai esitysten johdosta esitetään talousvaltuuskunnalle olennaisesti muutetussa muodossa, katsotaan se ensimmäistä kertaa esillä olevaksi.

7 §
Eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty. Vastalause on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkastettaessa.

8 §
Talousvaltuuskunnan puheenjohtajan tehtävänä on:

  1. kutsua talousvaltuuskunta kokouksiin ja johtaa puhetta niissä,
  2. jakaa asiat niiden alustavaa käsittelyä varten työryhmille,
  3. valvoa talousvaltuuskunnan asettamien työryhmien toimintaa,
  4. valvoa talousvaltuuskunnan päätösten toimeenpanoa,
  5. allekirjoittaa yhdessä sihteerin kanssa talousvaltuuskunnan kokousten pöytäkirjat,
  6. edustaa talousvaltuuskuntaa tai estyessä nimetä sijainen.

9 §
Talousvaltuuskunta valitsee sihteerin joko keskuudestaan tai ulkopuolelta. Kokouksista on pidettävä lyhyesti perusteltua päätöspöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.

Talousvaltuuskunnan on informoitava riittävässä määrin toiminnastaan ylioppilaskunnan hallitusta ja toimitettava
kokoustensa kokouskutsut riittävän ajoissa ennen kokousta ja pöytäkirjat kokoustensa jälkeen talousvaltuuskunnan
kokouksista läsnäolo-oikeutetuille, kuin myös viralliselle ilmoitustaululle.

10 §
Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä LTKY:n edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten
enemmistöllä, kuitenkin vähintään puolet edustajiston kaikista jäsenistä.

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 2/2003 31.3.2003

1 §
Rahaston nimi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) vippilainarahasto. Rahaston
tarkoituksena on auttaa tilapäisissä rahavaikeuksissa olevia ylioppilaskunnan varsinaisia jäseniä.

2 §
Lainaoikeus on jokaisella ylioppilaskunnan varsinaisella jäsenellä, jollei sitä ylioppilaskunnan hallitus jonkin erityisen syyn perusteella ole evännyt.

3 §
Rahaston peruspääomana on lahjoituksina tähän tarkoitukseen saatu pääoma, jota kartutetaan

  1. lainojen koroista saatavilla tuloilla
  2. rahaston vastaanottamilla lahjoituksilla
  3. ylioppilaskunnan omilla pääomankorotuksilla

4 §
Myönnettävien lainojen enimmäismäärän, lainakoron ja yliaikakoron määrää ylioppilaskunnan hallitus.

5 §
Lainat myöntää ylioppilaskunnan hallituksen tähän tehtävään nimeämä vippilainarahaston hoitaja. Erikoisvippilainasta päättää ylioppilaskunnan hallitus.

Ylioppilaskunnan hallitus, vippilainarahaston hoitaja sekä muut lainaa käsitelleet henkilöt ovat vaitiolovelvollisia laina-asioista.

Lainoista päätettäessä ovat äänivaltaisia hallituksen jäsenistä ne, joilla on lainaoikeus.

6 §
Myönnettäviä lainoja on kahdenlaisia:

  1. tavallinen vippilaina kolmeksi (3) kuukaudeksi
  2. erikoisvippilaina kolmeksi (3) kuukaudeksi

Laina-ajoiksi lasketaan myös loma-ajat. Kuitenkin kesäloman aikana (1.6.-31.8.) maksettavaksi erääntyvien lainojen eräpäivä on 15.9. ja joululoman aikana (20.12.-31.1.) maksettavaksi erääntyvien lainojen eräpäivä on 31.1.

Lainahakemus jätetään ylioppilaskunnan toimistoon sieltä saatavalle lomakkeelle laadittuna.

Haettaessa erikoisvippilainaa tulee anomuksen olla hyvin perusteltu.

7 §
Kullakin lainanottajalla tulee olla takaajina kaksi ylioppilaskunnan varsinaista jäsentä, joilla itsellään on lainaoikeus.

Sama henkilö voi olla samanaikaisesti korkeintaan kahden lainan takaajana. Takaajat takaavat lainan omavelkaisesti.

Jäsen, jolla on itsellään nostettuna laina vippilainarahastosta, voi taata yhden (1) lainan. Näin ollen yhtä lainaoikeutettua kohden vippilainarahastolla olevien sitoumusten määrä voi olla korkeintaan kaksi (2).

Saman henkilön kahdella samanaikaisella lainalla (erikoisvippilaina ja tavallinen) on oltava eri takaajat.

8 §
Ellei lainaa korkoineen makseta viimeistään eräpäivään mennessä, on takaajien maksettava se yliaikakorkoineen
kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa ulosoton uhalla.

9 §
Ennen eräpäivää ylioppilaskunnan hallitus voi anomuksesta myöntää vippilainalle pidennystä, kuitenkin enintään kolme (3) kuukautta. Anomus tulee jättää kirjallisena ylioppilaskunnan toimistoon hallitukselle osoitettuna viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen lainan eräpäivää. Jatketulta vippilainan laina-ajalta voidaan periä lisäkorko, jonka suuruuden hallitus 4 §:n mukaan päättää.

10 §
Vippilaina on maksettava takaisin ennen kuin lainanottaja voi saada ylioppilaskunnalta esteettömyystodistuksen. Myös takaus on siirrettävä toiselle lainaoikeutetulle, jotta takaaja voisi saada esteettömyystodistuksen.

11 §
Vippilainarahaston hoitajan on pidettävä hallitus tietoisena vippilainarahaston pääomasta ja myönnettyjen lainojen
kokonaismääristä.

12 §
Nämä säännöt on pidettävä nähtävillä LTKY:n toimistossa sekä saatettava lainannostajien tietoon.

13 §
Rahaston säännöt hyväksyy ylioppilaskunnan edustajisto, joka päättää myös niiden muuttamisesta.

14 §
Nämä säännöt astuvat voimaan, kun LTKY:n edustajisto on ne hyväksynyt ja koskevat ko. päivästä lähtien rahastosta myönnettäviä lainoja.

Hyväksytty LTKY:n edustajiston kokouksessa 3/2003 31.3.2003.

1 § Yleistä

LTKY:lla on yhdistysluettelo, johon voidaan hyväksyä sellainen voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus ja toimintatavat ovat lain ja hyvien tapojen mukaisia, ja joka yhdistää LTKY:n jäseniä ja LUT-korkeakoulujen opiskelijoita.

2 § Yhdistysluettelon yhdistykset

Yhdistysluetteloon hyväksytyt yhdistykset voivat olla jäsenyhdistyksiä tai erityisasemayhdistyksiä.

3 § Jäsenyhdistykset

Jäsenyhdistys on yhdistysluettelon normaali jäsen. Yhdistyksen hyväksymisestä jäsenyhdistykseksi yhdistysluetteloon päättää LTKY:n hallitus. Hallituksella on myös oikeus poistaa jäsenyhdistys yhdistysluettelosta. Hallitus on velvollinen raportoimaan yhdistysluetteloon lisätyistä ja siitä poistetuista yhdistyksistä edustajistolle.

4 § Erityisasemayhdistykset
Erityisasemayhdistys on sellainen yhdistys, jolla on vahva fuksikasvatuksellinen tehtävä ja/tai kulttuurillinen asema opiskelijayhteisössä. Yhdistyksen hyväksymisestä erityisasemayhdistykseksi yhdistysluetteloon päättää edustajisto kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Edustajistolla on myös oikeus poistaa yhdistys yhdistyluettelosta.

5 § Kaikkien yhdistysten velvoitteet
Yhdistysluetteloon merkityn yhdistyksen sääntöjen tulee täyttää kaikki yhdistyslain säännöille asettamat vaatimukset.

Yhdistyksen hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, josta tulee ilmetä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.

Yhdistykset vastaavat itse toiminnastaan ja taloudestaan. Jokainen yhdistysluetteloon merkitty yhdistys on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon on noudatettava kirjanpitolainsäädännön ja yhdistyslain määräyksiä. Tilinpäätös on tehtävä siten, että yhdistyksen taloudellinen asema tilinpäätöshetkellä tulee riittävästi todennettua. Tilinpäätöksen tulee olla kirjanpitolain mukainen. Yhdistyksen tulee pitää luetteloa omaisuudestaan. Tilin- tai toiminnantarkastus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

6 § Jäsenyhdistysten velvoitteet

Jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä vain sellainen yhdistys, jonka äänivaltaisista jäsenistä vähintään 20 prosenttia, kuitenkin vähintään kolme, on LTKY:n jäseniä. Lisäksi yhdistyksen kaikista äänivaltaisista jäsenistä vähintään 60 prosenttia tulee olla LUT-korkeakoulujen opiskelijoita.

Yhdistyksen hallituksen on yhdistyksen tavanomaisen jäsenluettelon lisäksi pidettävä äänivaltaisista jäsenistä luetteloa, josta tulee ilmetä tieto siitä onko jäsen LTKY:n jäsen vai ei ja tieto siitä, onko jäsen LUT-korkeakoulujen opiskelija vai ei.

Yhdistyksen säännöissä ei saa rajoittaa LUT-korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenten mahdollisuutta liittyä yhdistyksen äänivaltaisiksi jäseniksi. Tätä kappaletta ei sovelleta kuoroihin, orkestereihin, tai muihin sellaisiin yhdistyksiin, joiden tulee voida valita jäsenensä taiteellisin perustein. Lisäksi edustajiston päätöksellä tästä kappaleesta voidaan poiketa myös muiden yhdistysten kohdalla.

Yhdistyksen tulee toimittaa LTKY:lle maaliskuun loppuun mennessä toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta, sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma kuluvalta vuodelta. Lisäksi tulee toimittaa yhdistyksen jäsenmäärä ja tieto siitä kuinka monta yhdistyksen jäsenistä on LTKY:n jäseniä ja kuinka monta LUT-korkeakoulujen opiskelijoita. Näiden tietojen toimittamista kutsutaan yhdistysilmoituksen tekemiseksi.

Yhdistyksen purkauduttua tai tultua lakkautetuksi sen varat tulee siirtää joko LTKY:lle, toiselle yhdistysluettelon yhdistykselle tai sellaiselle säätiölle tai rahastolle, jonka tarkoituksena on tukea LUT-korkeakoulujen opiskelijoita. Varojen on siirryttävä käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan tai, mikäli tämä on mahdotonta, LTKY:lle.

7 § Erityisasemayhdistysten velvoitteet
Erityisasemayhdistykseksi voidaan hyväksyä vain sellainen yhdistys, jolla on merkittävä fuksikasvatuksellinen ja/tai kulttuurillinen asema opiskelijayhteisössä.

Erityisasemayhdistyksillä ei ole muita velvoitteita. Jos edustajisto päättää, että on tarpeen selvittää toimiiko erityisasemayhdistys edelleen kuten erityisasemayhdistyksen tulisi toimia, voi edustajisto päätöksellään pyytää erityisasemayhdistykseltä lausuntoa yhdistyksen toiminnasta ja pyytää nähtäväkseen tarpeelliseksi katsomiaan tietoja yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Tässä tapauksessa yhdistyksen tulee toimittaa tiedot edustajistolle viivyttelemättä.

8 § Jäsenyhdistysten ja erityisasemayhdistysten edut

  • LTKY:n edustajiston päättämä vuosittaisavustus
    • Ei koske erityisasemayhdistyksiä
    • Voidaan evätä, jos yhdistysilmoitusta ei ole tehty määräaikaan mennessä
  • Erikseen anottava yhdistysavustus
  • LTKY:n tilojen vuokraus jäsenhintaan
  • Pakettiauton, peräkärryn ja muiden LTKY:n vuokrattavien tavaroiden vuokraus jäsenhintaan
  • Kerho- ja varastotilojen vuokraus LTKY:lta
  • Yhdistyskoulutus ja neuvonta mukaanlukien talousasiat
  • Muut LTKY:n hallituksen tai edustajiston päättämät edut

9 § Yhdistysluettelosta poistuminen

Yhdistys voi poistua yhdistysluettelosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti LTKY:n hallitukselle.

Hallitus voi poistaa jäsenyhdistyksen yhdistysluettelosta, jos yhdistys ei ole toimittanut yhdistysilmoitusta kahtena peräkkäisenä vuotena määräaikaan mennessä tai jos yhdistys ei enää täytä tämän säännön sille asettamia vaatimuksia.

Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä poistaa erityisasemayhdistyksen yhdistysluettelosta.

10 § Ohjesäännön voimaantulo ja säännön muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Tämä ohjesääntö on hyväksytty edustajiston kokouksessa 20.2.2018. Tämä ohjesääntö on astunut voimaan 20.2.2018.

XV luku – Oikaisuvaatimus ja jäsenvalitus

65 §

Mikäli asianosainen on saamaansa päätökseen tyytymätön, voi hän hakea oikaisua päätöksen tehneeltä ylioppilaskunnan toimielimeltä.

66 §

Ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus hakea oikaisua ylioppilaskunnan vaalivaliokunnalta edustajiston tai ylioppilaskunnan toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskunnan säännöistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen tai jos päätös on syntynyt selkeästi virheellisten tai vajavaisten tietojen pohjalta (jäsenvalitus). Vaalivaliokunnan on kohtuullisessa ajassa käsiteltävä oikaisuvaatimus ja tarvittaessa palautettava se päätöksen tehneen toimielimen uudelleenkäsiteltäväksi.

67 §

Toimielimelle saapunut oikaisuvaatimus tai jäsenvalitus on viipymättä toimitettava edustajiston vaalivaliokunnalle, jolla on oikeus tarvittaessa keskeyttää päätöksen täytäntöönpano.

XVI luku – Ylioppilaskunnista annetun asetuksen mukainen muutoksenhaku

68 §

Ylioppilaskunnan päätökseen voi ylioppilaskunnista annetun asetuksen (116/98) 6§:n nojalla hakea muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä talousvaltuuskunnan päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen.

XVII – Muutoksenhakuun liittyviä sääntöjä
69 §

Vain valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta.

Oikaisuvaatimus tai jäsenvalitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun sanottu päätös on annettu postiin asianomaisille toimitettavaksi, tai kun asia on todisteellisesti tuotu julki ylioppilaskunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös on saatettava asianomaiselle tiedoksi kirjeitse, mikäli päätös koskee harvempaa kuin viittä henkilöä. Muutoin päätös voidaan antaa tiedoksi vain virallisella ilmoitustaululla, ellei muuhun ole erityisen painavia perusteita.

Valituksen tekemiseen oikeutetuista, muutoksenhakuajasta sekä valituksen muotovaatimuksista on voimassa, mitä niistä säädetään ylioppilaskunta-asetuksen (116/1998) 6 §:ssä sekä hallintolainkäyttölaissa (586/1996).