Opiskelijakulttuuri

LTKY:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia kulttuurin ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Haluamme osaltamme varmistaa, että sekä teekkari- että kylterikulttuuri näkyy kampuksellamme ja että perinteitä kunnioitetaan. Samalla kuitenkin pyrimme kehittämään ja uudistamaan perinteitämme nykypäivään sopivaksi. Meille on tärkeää että Skinnarilan Hengen mukaisesti jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi ja kokee itsensä osaksi yhteisöä.

Sisällysluettelo

Skinnarila-Suomi - sanakirja

Alle on koottu keskeisimpiä teekkari- ja kylterislangiin Lappeenrannassa kuuluvia sanoja. Nämä osaamalla pysyt kärryillä siitä, mistä puhutaan.

Aalef Oy
Ylioppilaskunnan omistama yritys, joka toimii mm. Ylioppilastalolla ja pyörittää Meidän Kioskia

Alive -media
Skinnarilan väen media Alive koostuu värikkäistä tarinoista ja artikkeleista Lappeenrannan opiskelijoista ja elämästä kampuksella.

Armatuuri
Energiatekniikan kilta, tunnistaa valkoisista haalareista

Brunssi
Akateemisten vuosijuhlien päätteeksi pidettävä tapahtuma, jossa tarjolla ruokaa ja juomaa rennossa ilmapiirissä

Cluster
Tietotekniikan kilta, tunnistaa punaisista haalareista

Edari
Edustajisto, ylioppilaskunnan ylin päättävin elin, joka valitaan vaaleilla kahden vuoden välein

Enklaavi
Kauppatieteiden kilta, tunnistaa neonkeltaisista haalareista

Excursio
Iloinen seuramatka tai retki, saattaa sisältää yritysvierailuja ja muuta mukavaa

Fuksi
Ensimmäisen vuoden opiskelija

Fuksipisteläystäke
Paperi, johon fuksit keräävät ensimmäisenä vuotenaan fuksipisteitä suorittamalla erilaisia tehtäviä ja osallistumalla tapahtumiin

G
Virallisesti Cafe Bar G, ylioppilastalon vieressä oleva opiskelijaystävällinen kahvila/ravintola

Galleria-aula
Yliopistolla, kirjaston vieressä sijaitseva aula/luku-/ryhmätyötila, jossa on myös flyygeli

Galleria Noste
Tila Street Cafen ja TEK Loungen vlissä, jossa pidetään mm. tiadenäyttelyitä.

HallOpEd
Hallinnon opiskelija edustaja, valvoo opiskelijoiden etua esimerkiksi akateemisissa neuvostoissa

HOPS
Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Huhtari
Huhtiniemen liikuntakeskus

Hässi
Powi ry:n julkaisema lappeen Rantalainen wappulehti

Kakskasi
Ylioppilastalon lähellä sijaitseva LOAS:n kohde, Skinnarilankatu 28

Kaplaaki
Tuotantotalouden kilta, tunnistaa tummansinisitä haalareista

KeTeK
Kemiantekniikan kilta, tunnistaa mustista haalareista

Kellari
Ylioppilastalon pohjakerroksessa sijaitseva ylioppilaskunnan tila, jossa voi järjestää juhlia

Kike
Kielikeskus

Kilta
Tietyn koulutusohjelman opiskelijat yhteen kokoava itsenäinen yhdistys, joka järjestää jäsenilleen tapahtumia ja edunvalvontaa

Kiltakummi
Killan yhteyshenkilö ylioppilaskunnan hallituksesta

Kiltis
Kiltahuone eli paikka, jossa voit rentoutua koululla opiskelijaystävien kesken. Jokaisella killalla on oma kiltiksensä

Kolmosaula
Yliopiston ykkösvaiheessa oleva risteys

KRK
Konetekniikan kilta, tunnistaa oransseista haalareista

Kursio
Katso excursio

Kylteri
Vanhempi kauppatieteiden opiskelija. Kylterifuksit kastetaan wappuna kyltereiksi

Kymppisali
Luentosali 2310, nykyään myös TEK-sali

Labra
Skinnarilan suosituin pyöräkellari

Lateksii
Laskennallisen tekniikan kilta, tunnistaa fuksianpunaisista haalareista

Liikuntatutor
Vanhempi opiskelija, joka tietää alueen liikuntamahdollisuuksista ja joka järjestää lajikokeiluja

LUT
Lappeenranta University of Technology

Lutikka
Kulunvalvonta-avain, jolla pääsee kulkemaan koulun ovista milloin tahansa

Lytky
LTKY eli Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta. Ajaa yliopiston kaikkien opiskelijoiden etuja haalareiden väriin katsomatta

Monari
Monitoimisali yliopiston 3-rakennusvaiheessa eli aivan perällä alimmassa kerroksessa

Moodle
LUT:n opetuksessa ja opiskelussa käytettävä verkko-oppimisalusta

N-fuksi
Viidennen vuoden kylteri tai kuudennen vuoden teekkari

Noppa
Opintopiste, joita on tarkoitus suorittaa

Galleria Noste
Tila Street Cafen ja TEK Loungen vlissä, jossa pidetään mm. tiadenäyttelyitä.

Pelletti
Ympäristötekniikan kilta, tunnistaa harmaista haalareista

PK-5
Punkkerikatu 5, paikka jossa järjestetään sauniksia

Pruju
Luentomoniste eli tiivistelmä, jonka osa opettajista tekee kurssin sisällöstä. Näitä voi ostaa Aalefin kampuskaupasta

Saunis
Saunailta tiistaisin LOAS:n Punkkerikatu 5:n saunatiloissa

Sillis
Silliaamiainen, vuosijuhlien tai tapahtuman jälkeen järjestettävä rento, ruokaa, juomaa ja teeman sisältävä tilaisuus

Sitsit
Akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan ja lauletaan etiketin mukaan

SVV, Skinnarilan vapaavaltio
Koulun ympäristön alueet, jossa kaikki käyttäytyvät Skinnarilan hengen mukaisesti. Alue kattaa kampusalueen lsiåäksi Punkkerikadun, ja raja on maalattu asfalttiin Linnunradan viereen.

SK-sali
Viipuri-sali (pääsisäänkäynnin viereinen iso auditorio) tunnettiin ennen Skinnarila-salina.

Speksi
Vuorovaikutteista opiskelijateatteria, jossa yleisö pääsee osallistumaan näytelmän kulkuun

Suomen Ekonomit
Kauppatieteiden opiskelijoiden ja maisteriksi valmistuneiden ammattijärjestö. Tunnettiin aiemmin Sefenä.

Sätky
Sähkötekniikan kilta, tunnistaa vihreistä haalareista

Teekkari
Vanhempi tekniikan opiskelija, joka on saanut kasteen wappuna

TEK
Tekniikan akateemiset, tekniikan opiskelijoiden ja diplomi-insinöörien ammattijärjestö.

Tupsufuksi
Henkilö, jolla on teekkarilakki käytössään ensimmäistä vuotta. Yleensä siis toisen vuoden opiskelija

Tutor
Vanhempi opiskelija, joka ohjaa fukseja etenkin opintojen alussa

Uni-portaali
Opiskelijoiden verkkopalvelu, joka kokoaa samaan osoitteeseen opiskeluun liittyvät tiedot ja tietojärjestelmät

Vierula
LOAS:n rantamökki saunoineen Saimaan rannalla Skinnarilankadun varrella

Vujut
Vuosijuhlat eli killan tai yhdistyksen synttärit eli hienot akateemiset juhlat

Weboodi
Opiskelijoiden käyttöliittymä kuulusteluihin ja kursseille ilmoittautumiseen, yhteystietojen muuttamiseen ja omien suoritusten seuraamiseen

Sitsit

Sitsit ovat lyhyesti akateeminen pöytäjuhla. Käytännössä tapa on rantautunut Ruotsista ja muistuttaa hieman rapujuhlia, mutta on vuosien saatossa muotoutunut jokaisella paikkakunnalla hieman erilaiseksi. Sitsaamiseen kuuluu laulaminen, juomien kilistely, teeman mukainen pukeutuminen, ruoka ja luonnollisesti jatkot.

Sitseillä on normaalisti toastmaster eli toasti tai useampia. Hän tai he johtavat tapahtumaa, määrittävät tauot ja päättävät ruokailujärjestyksen. Toastien sanaa tulee kunnioitaa sitsien aikana, jotta juhlat saadaan vietyä läpi aikataulussa ja ongelmitta.

Laulaminen näyttelee suurta osaa sitseillä. Sekä teekkarien että kylterien sitseillä on omia lauluperinteitä, mutta useat kappaleet ovat tuttuja molemmille. Teekkarisitsit aloitetaan perinteisesti Krokotiili Genan syntymäpäivälaululla ja kylterisitseillä puolestaan Helan gårilla. Teekkarisitsit on myös tapana lopettaa Ikuisen teekkarin hymniin ja Karjalaisten lauluun. Lähes jokaiseen kappaleeseen ovat opiskelijat sanoittaneet myös omia säkeistöjään, joiden laulaminen kuuluu yhtälailla sitsiperinteeseen. Laulun aikana saatetaan myös leikkiä, nousta tuoleille, mennä pöydän alle tai rummuttaa pöytää. Laulamisen ei myöskään tarvitse rajoittua vain lauluvihon tai PunaMustan kappaileisiin, sillä uusien laulujen säveltäminen ja sanoittaminen on enemmänkin kuin suotavaa.

Sitsien ohjelmaan kuuluvat etenkin kylterisitseillä proggikset. Näissä jokin taho huudetaan lavalle, jossa he esittävät jonkin ohjelmanumeron, joka voi olla laulua, kilpailua, tanssia tai mitä tahansa muuta. Kylterisitseillä on myös tapana jaella rangaistuksia, punishmentteja huonosti käyttäytyville sitsaajille.

Sitsejä seuraavat normaalisti jatkot, jossa juhlimista, laulamista ja seurustelua voi jatkaa vapaammissa merkeissä.

Suomen pisin wappu lippu

Wappu

Lappeenranta tunnetaan muualla Suomessa kolmesta asiasta: kinkulla ja kananmunalla täytetyistä lihapiirakoista, Saimaan Pallosta ja Suomen Pisimmästä Wapusta. Opiskelijapiireissä lähinnä viimeisimmästä. Skinnarilalainen kylteri- ja teekkariwappu on tunnetaan pituudestaan. Wappuriennot kestävät hieman vuodesta ja opintorahan suhteesta K-plussatarjouksiin riippuen keskimäärin huhtikuun alkupuolelta toukokuun toiseen päivään – olipa vuonna 2019 pisin tähän astinen Wappu kuukauden ja yhden päivän.

Wapun aikana opiskelijoillemme tarjotaan tapahtumia laidasta laitaan. Wapun runko muodostuu jo vakiintuneista spektaakkeleista, kuten wapunavaushuudosta, FinnHits-bileistä ja mäkiautotapahtuma KRuisinKista sekä kaiken huipentavasta wappuaaton ja –päivän tapahtumakavalkadista teekkarikasteineen ja wappupiknikeineen. Lisäksi vuosittain nähdään lukuisia innovatiivisia uusia tapahtumia.

Wapun aikaan opiskelijahaalarit tarjoavat lähes kodinveroisen turvapaikan, ja ne ovatkin toimivatkin monen dresscodena. Tämän lisäksi ne ovat oiva vaihtoehto myös tapahtumien välissä. Wapunavaushuudon yhteydessä julkaistaan myös wappumerkki, joka loistaa wapun vastuukillan väreissä.

Suomen Pisimmän Wapun ohjelma ja tärkeimmät tiedot julkaistaan osoitteessa www.suomenpisinwappu.fi.

Teekkarilakki - alt-teksti

Teekkarilakit ja muut tunnukset

Opiskelijat erottuvat ja näkyvät kaupungilla yleensä värikkäästi. Ulkoisista tuntomerkeistä tärkeimmät ovat haalarit ja teekkarilakki. LTKY:n toimistolla on myytävänä myös muita lappeen Rantalaisia opiskelijoiden tunnuksia: haalarimerkkejä, kuntanauhaa, pinssejä sekä PunaMusta-laulukirja.

Teekkarilakki ja kylterilakki

Teekkarilakki on ylioppilaslakkia muistuttava päähine, joka on lappeen Rantalaiseen tyyliin seitsenkulmainen ja sisältä punamusta. Lakissa on tupsu, joka roikkuu lakin oikean reunuksen yli. 

Kylterilakki eli Lappeenrannan kauppatieteilijöiden lakki on ylioppilaslakki, jossa lyyra on vaihdettu ylioppilaskunnan tunnuksen kokardiin. Näitä kokardeja voi ostaa Enklaavi ry:ltä. Kokardit ovat vain kylterilakkeihin, sillä teekkarilakeissa on jo valmiina samainen kokardi. 

Teekkari- ja kylterilakin käyttöaika alkaa wappuaattona kello 12.00 ja päättyy syksyllä lakinlaskijaisiin. Muina aikoina teekkarilakkia saa käyttää ainoastaan LTKY:n pääsihteeriltä, hallituksen puheenjohtajalta tai kulttuurivastaavalta haettavalla kirjallisella lakinkäyttöluvalla. Lisää teekkari- ja kylterilakkia koskevia sääntöjä voit lukea Merkkiohjesäännöstä.

Teekkarilakkien tilaus

Lakkien yhteistilaus suoritetaan kahdella tilauskierroksella, joista ensimmäinen on loka-marraskuussa ja toinen tammi-helmikuussa. Tilauksia tehdään kaksi vuodessa.

Suosittelemme tilauksen tekemistä ensimmäisellä tilauskierroksella, koska lakki on sen yhteydessä tilattuna huomattavasti edullisempi. Lakin tilanneet saavat laskun sähköpostilla, jonka eräpäivä on maalis-huhtikuussa.

Muille kuin fukseille lakin hinta on sama tilauskierroksesta riippumatta.

Teekkarilakin käyttöoikeutta säädellään LTKY:n merkkiohjesäännöissä:

Merkkiohjesääntö 9 § Fuksi on Lappeenrannan teknillisessä, yliopistossa opiskeleva maineeltaan ja kunnialtaan teekkariksi tai kylteriksi kelvoton ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Fuksille, joka on suorittanut teekkariuden saavuttamiseksi häneltä edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen, voidaan myöntää teekkarin arvo huhtikuun viimeisenä päivänä pimeän laskeuduttua Lappeenrannan ylle.

Merkkiohjesääntö 14 § Lakin käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevalle teekkarille.

Merkkiohjesääntö 15 § Lakin käyttöaika alkaa kunakin vuonna huhtikuun viimeisenä päivänä, jolloin suoritetaan välittömästi vappurauhan rikkomisen jälkeen yhtäaikainen lakin päähänpano. Lakin käyttöaika päättyy kunakin vuonna syksyllä vietettäviin lakinlaskiaisiin, jolloin suoritetaan yhtäaikainen lakin päästäotto. Muina aikoina on teekkarilakin käyttö julkisella paikalla kielletty. Poikkeusluvan voi myöntää kirjallisesta anomuksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen puheenjohtaja tai heidän poissaollessaan hallituksen erikseen keskuudestaan määräämä henkilö.

Haalarit

Haalarit ovat opintoalan mukaan määräytyviä teekkarin ja kylterin opiskelijakulttuurin suojavaatteita. Haalareita saa ja kuuluukin vapaasti koristella erilaisin merkein ja lisäyksin. Ystävillä ja seurustelevilla pareilla on myös tapana vaihtaa haalarien osia. Haalareita saa käyttää vapaasti ympäri vuoden oman harkintansa mukaan ja useissa tapahtumissa onkin dresscodena haalarit. Lappeenrannassa on yliopisto-opiskelijoilla käytössä yhdeksän eriväristä haalaria, jotka määräytyvät seuraavasti:

Armatuuri (energiatekniikka) – Valkoinen

Cluster (tietotekniikka) – Punainen

Enklaavi (kauppatietede) – Neonkeltainen

Kaplaaki (tuotantotalous) – Tumman sininen

KeTeK (kemiantekniikka) – Musta

KRK (konetekniikka) – Oranssi

Lateksii (laskennallinen tekniikka) – Fuksianpunainen

Pelletti (ympäristötekniikka) – Harmaa

Sätky (sähkötekniikka) – Vihreä

Myös ESN Lappeenrannalla on vaihto-opiskelijoille omia haalareita, jotka ovat väriltään sinisiä.

 

Naapurimme LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat myös tuttu näky kampuksilla, ja onkin hyvä opetella myös heidän haalariensa värit. Lähtökohtaisesti Lappeenrannassa kaikki opiskelijatapahtumat ovat avoimia niin LUTin kuin LABinkin opiskelijoille, ellei toisin mainita.

Lappeenrannan kampus:

LaGeR ry (hotelli- ja ravintola-ala) – Turkoosi

LaKOSTE ry (sosiaali- ja terveysala) – Tummanvihreä

LaKu ry (kuvataide) – Musta-valko

LapIO (rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, konetekniikka) – Puna-musta

LapTOp ry (liiketalous) – Violetti

Lahden kampus:

LASOLA ry (sosiaali- ja terveysala) – Oranssi

Linkki ry (liiketalous) – Sininen

LIRO ry (konetekniikka)  – Pinkki

Lymo ry (energia- ja ympäristötekniikka)  – Pinkki

MIO ry  (muotoilu ja visuaalinen viestintä) – Musta

PINO ry (puutekniikka)  – Pinkki

ReLa ry (matkailu- ja tapahtumaliiketoiminta) – Musta, pinkit taskut

vujut

Vuosijuhlat

Vuosijuhlia vietetään killan, ainejärjestön, yhdistyksen tai minkä tahansa porukan syntymäpäivien kunniaksi. Juhlat noudattavat etikettiä ja niiden rakenne on yleensä hyvin samankaltainen. Pääasiassa vuosijuhlilla eli vujuilla kuitenkin syödään, juodaan, lauletaan ja tanssitaan hienosti.

Juhlapäivä alkaa yleensä cocktail-tilaisuudella eli kokkareilla. Sinne ovat perinteisesti saapuneet kutsuvieraat, jotka esittävät tervehdyksensä, kiitoksensa ja jonkin kekseliään lahjan juhlien järjestäjille. Kokkareilla on yleensä tarjolla pientä syötävää ja juotavaa juhlioille.

Kokkareiden jälkeen siirrytään itse pääjuhlaan. Pääjuhlassa nautitaan kolmen ruokalajin illallinen, lauletaan tuttuja ja tuntemattomia lauluja sekä seurataan ohjelmanumeroita. Ohjelmassa saattaa juhlasta riippuen olla juhlapuhe, ansioituneiden opiskelijoiden palkitseminen, järjestävän tahon puheenjohtajan puhe, puhe naiselle tai vapaata ohjelmaa aina kuorolauluesityksestä drag-showhun. Pääjuhla päätetään yleensä tansseihin bändin säestyksellä.

Juhlasta siirrytään luonnollisesti jatkoille. Jatkoilla on mahdollista saada lisää ruokaa ja juomaa ja paikalla soittaa normaalisti jokin livebändi. Kestoa jatkoille ei ole määrilty ja harvempi tietää kuinka pitkää jatkoilla oikeasti meni.

Vujujen seuraavana päivänä vietetään brunssia tai silllistä. Toisistaan nämä eroavat lähinnä dresscoden perusteella, sillä brunssilla on tapa pukeutua hokinait-tyylillä kun taas silliksellä päällä ovat haalarit ja jokin teema. Brunssilla ja silliksellä syödään ja toisinaan juodaan sekä usein saunotaan ja kuunnellaan musiikkia. Saattaapa järjestävä taho olla järjestänyt paikalle jotain ohjelmaakin. Brunssi tai sillispaikalta on yleensä vielä mahdollisuus lähteä jatkoille, jonne vuosijuhlat viimeistään virallisesti päättyvät.

SONY DSC

Pukeutumisohjeistus

lappeen Rantojen opiskelijatapahtumissa on käytössä monia erilaisia dress codeja eli pukeutumisohjeita tapahtuman luonteesta riippuen. Usein tapahtuman kutsussa tai julisteessa ilmoitetaan dress code, joka voi olla jokin perinteisemmistä kuten smart casual tai cocktail, tai sitten jotain aivan muuta. Tästä pikaoppaasta löydät vinkit, mitä Skinnarilassa yleisimmin käytetyillä dress codeilla tarkoitetaan.

Useissa tapahtumissa ei välttämättä ole dress codea ollenkaan, jolloin pukeutumisestaan saa itse päättää (joskin pukeutuminen sinänsä on suotavaa). Tapahtumalle voidaan antaa myös jonkin teeman mukainen pukeutumisohje, jota on suotavaa noudattaa parhaan kykynsä mukaan, mieluiten heittäytymällä päästä varpaisiin. Ja onhan se myös aika hauskaa pukeutua kerrankin kunnolla! Arkivaatteita pääset käyttämään kuitenkin tarpeeksi usein, ettei satunnaiset teemailut haittaa.

Teemapukeutumisessa kannattaa hyödyntää kirpputoreja sekä vanhempien (sekä vanhempien opiskelijoiden) vaatekaappia!

Haalarit on varmasti helpoin dresscode, ja mahdollisesti myös yleisin. Senkus heität haalarit jalkaan ja menoksi! Jos haalareita ei vielä omista, tai e ovat teillä tietämättömillä, pukeutua saa aina myös tavallisiin vaatteisiin. Haalareita ei kuitenkaan sovi pitää varavaihtoehtona kaikkiin tapahtumiin, sillä haalareita ei sovi käyttää minkään muun dresscoden kanssa, eivätkä ne sovi paikkaamaan mitään puuttuvaa vaatekappaletta. Jos et tiedä, saako haalareissa paikalle saapua, suosittelemme jättämään haalarit kotiin ja sen sijaan pukeutumaan tavallisempiin arkivaatteisiin. Teemalliseen dresscodeen ei myöskään tule yhdistää haalareita, ellei näin erikseen mainita (haalarit + after ski tmv).

Pelottelun jälkeen mainittakoon kuitenkin, että haalareita kannattaa kuitenkin käyttää ahkerasti, ja harvemmin niiden kanssa oikeasti vikaan menee. Esimerkiksi wappu ja fuksiviikot kuluvat lähestulkoon täysin haalareissa, ja haalarit ovat näinä aikoina dresscoden oletus, poissuljettuna tapahtumat, joissa erikseen mainittu muu dresscode. Ulkotapahtumissa haalarit ovat suosittuja, ovathan ne mukavat, lämpimät ja kestävät myös nurmikolla istumista. Haalarit kannattaa kuitenkin jättää kotiin suunnatessa tavallisena iltana keskustan ravitsemusliikkeisiin, ellei kyseessä juurikin ole haalaribileet.

 

Smart casual -pukukoodista löytyy pukeutumisoppaista lukuisia eri versioita. Skinnarilassa on kuitenkin yleisesti käytössä kaksi: juhlavampi ja arkisempi. Smart casual, hokinaitin ja cocktail ovat kaikki hyvin samanlaisia, ja erot näkyvät lähinnä vain virallisuudessa ja käyttötilanteissa. Smart casual on vapaamuotoisempia yhteyksiä varten.

Arkisempi smart casual puetaan yleensä päälle yrityskontakteja varten eli siis yritysvierailuilla, case-iltoina tmv. Tällöin haetaan ns. business casual lookia eli juhlavan sijasta ennen kaikkea siistiä pukeutumista. Toisin sanoen siis siistit farkut, kauluspaita ja mahdollisesti rento puvuntakki tai puvunhousut epämuodollisemman yläosan kanssa, tai kynähame rennon yläosan kanssa tai housut yhdistettynä siistiin paitaan ja jakkuun.

Virallisempaa smart casualia varten voi pukea ylleen siistin arkipuvun (joka saa vriltään olla myös muu kui8n tumman harmaa tai musta, eikä kravatti ole pakollinen), jakkupuvun tai siistin polvipituisen mekon ja jakun sen kanssa.

Hokinait on Skinnarilassa yleisesti käytetty, juhlavan mutta rennon tilanteen pukeutumismalli, joka ei nimestään huolimatta tarkoita oransseja takkeja tai jääkiekkoasua. Kyseessä on sen sijaan smart casualin ja cocktailin välimaaston pukukoodi. Koska kyseessä on hieman epävirallisempi pukukoodi, sallii se myös enemmän variointia.

Vaatteiksi sopivat siis siistit farkut tai pikkumusta, joka voi siis olla myös värillinen tai hame ja hieman tavallista juhlavampi yläosa. Niihin voi yhdistää rennon jakun tai esimerkiksi siistin neuletakin. Hokinaittiin sopii myös muun väriset puvut, kuten violetti samettipuku. Pukua tai kravattiakin voi käyttää juhlavammassa tilaisuudessa.

Cocktail-pukeutumiseen vaikuttaa paljon kyseessä olevan tilanteen luonne. Ohjeena voidaan pitää, että cocktail-tilaisuuteen pukeudutaan ikään kuin oltaisiin menossa serkun häihin.

Varmin vaihtoehto on puku tai polvimittainen mekko ja sen päällä tarvittaessa siisti jakku, bolero tai huivi olkapäiden suojaksi. Juhlavassa tilaisuudessa kannattaa valita tumma puku, valkoinen paita ja hillitty kravatti, vapaammassa tilaisuudessa voi paidaksi valita värillisen ja kravatillakin voi leikitellä.

Frakkia pääsee Skinnarilassa käyttämään oikeastaan vaan kaikkein arvokkaimmassa tilaisuudessa; akateemisilla vuosijuhlilla, jolloin pukuun voi liittää akateemiset kunniamerkit ja kunta- ja/tai kiltanauhan, joiden tarkoituksena on kertoa, mitä tahoa opiskelija juhlassa ylpeänä edustaa. LTKY:n kuntanauhassa on Karjalan värit; reunat ovat mustat ja keskellä on punainen raita. Kuntanauhan tarkemmat käyttöohjeet löydät merkkiohjesäännön IV luvusta. Yhteinen ohje on, että kuntanauhaan EI saa liittää mitään siihen kuulumatonta, kuten yo-kunnan tai killan omaa pinssiä, vaikka ne istuisivat nauhaan hyvin.

Frakki-dresscode käsittää (yllättäen) frakin, johon kuuluu sen omat lenkittömät housut, joissa on sivussa satiininauha, hännystakki, valkoinen frakkipaita, valkoinen liivi ja valkoinen rusetti sekä kalvosinnapit ja lakeerikengät. Frakin kanssa ei käytetä vyötä, joten kannattaa pukea henkselit, jos pelkää housujen tipahtavan. Frakin kanssa voi halutessaan käyttää taskukelloa.

Frakin sijaan voidaa pukeutua täyspitkään, nilkat peittävään juhlapukuun, joka ei voi etiketin mukaan olla housupuku. Puku voi olla avoin, ja silloin olkapäille tulee ottaa juhlava bolero, stoola tai huivi. Usein valitaan juhlava kangas, korut voivat olla näyttäviä ja laukkuna käytetään siroa iltalaukkua.

Frakin voi halutessaan korvata myös tummalla puvulla. Etiketin puvun täytyy olla silloin musta tai lähes musta, paidan valkoinen ja kravatin hillitty. Skinnarilassa on vuosijuhlissa opittu näkemään myös avecinsa puvun väriin sointuvia kravatteja, mutta kravattien ei tule olla kuvioituja. Esimerkiksi tummansininen tai helmen harmaa kravatti on aina varma vaihtoehto.

Jäynä

Jäynääminen on oleellinen osa karjalaista teekkari- ja kylterikulttuuria ja jäynäkulttuurin vaaliminen kuuluu jokaiselle lappeen Rantalaiselle teekkarilla ja kylterille. Jäynääminen ei ole vaikeaa ja pienilläkin resursseilla toteutettu jäynä voi olla onnistunut ja riemua tuottava. Onnistuneesta jäynästä kannattaa olla ylpeä, sillä se on karjalaista teekkari- ja kylterikulttuuria parhaimmillaan!

Oikean teekkarijäynän ja meillä myös kyltereiden suorittaman jäynän olemus on usein ilkikurinen mutta hyväntahtoinen, toisinaan sopivaisuuden äärirajoilla liikkuva tapahtuma, laite, oivallus tai esitys. Teekkarijäynän tarkoituksena on tuottaa hupia niin jäynän tekijälle, jäynän kohteelle kuin suurelle yleisöllekin.

Jäynääminen on ollut aina teekkareiden yhteishenkeä kasvattava teekkarikulttuurin kulmakivi kaikilla teekkaripaikkakunnilla ja se on muovannut myös suuren yleisön käsitystä teekkariudesta niin hyvässä kuin ei-niin-hyvässä. Jäynääjä toimii siis teekkarikulttuurin sanansaattajana ja tähän sisältyy myös vastuu siitä, että jäynä ei tuota kenellekään vahinkoa.

Jäynälle sallitut rajat määritellään lappeen Rantojen Jäynäkisan säännöissä, jotka jokaisen jäynääjän tulee lukea läpi ennen jäynän aloittamista.

LAPPEEN RANTOJEN JÄYNÄKISA 2018-2019

11.9.2018 – Wappu 2019

Lappeen Rantojen paikalliset jäynäkilpailut alkavat NYT. Tarkista ohesta säännöt, kerää joukkue ja ryhdy jäynäämään. Muista dokumentoida jäynä huolella.

Etkö ole varma mikä oikein on jäynä tai miten sellaisia tehdään?  Ylioppilaskunnan 50 -vuotis juhlavuoden kunniaksi järjestämme Jäynä KickOff -tapahtuman, minkä jälkeen jokainen lappeen Rantojen teekkari ja kylteri hallitsee jänyäämisen perusteet ja on valmis ottamaan osaa kilpailuun!

Kilpailun ylituomarina toimii kulttuurivastaava, muut tuomarit tullaan päättämään myöhemmin. Kilpailusuoritusten dokumentoinnit tulee toimittaa ylituomarille Wapun 2019 tienoilla myöhemmin tarkemmin ilmoitettavaan aikaan mennessä. Voittajat julkaistaan Jäynägaalassa.

Jäynäysriemua!

LAPPEEN RANTOJEN JÄYNÄKISAN SÄÄNNÖT
I JÄYNISTÄ JA JÄYNÄKILPAILUSTA

1 § Jäynäkilpailun tarkoituksena on vaalia jäynäperinteitä, edistää lappeen Rantalaista teekkari- ja kylterikulttuuria sekä kohottaa teekkari- ja kylterihenkeä.

2 § Kilpailussa on tarkoituksena suorittaa mahdollisimman hauskoja, ajankohtaisia, huomiota herättäviä, perinteitä vaalivia sekä teekkari- ja kylterikulttuuria myönteisessä mielessä esiin tuovia jäyniä.

Jäynän tarkoituksena on tuottaa hyväntahtoisesti riemua itselle, jäynän kohteelle ja suurelle yleisölle. Jäynä ei tosimielellä ota kantaa uskontoon tai politiikkaan. Se on luonteeltaan yllätyksellinen ja tekniikan keinoja hyväksikäyttävä. Jäynä voi olla kestoltaan lyhyt tai pitkä.
Jäynä ei solvaa, rienaa, turmele, varasta tai tuhoa. Jäynä ei aiheuta kenellekään taloudellista, henkistä tai ruumiillista haittaa. Jäynä ei saa kohdistua millään muotoa poliisi- tai pelastusviranomaisiin, Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon eikä ylituomariston jäseniin.

II KILPAILUSUORITUS

3 § Kilpailuaikana suoritetut jäynät voivat osallistua käynnissä olevaan kilpailuun, jonka voittajia kutsutaan arvonimellä ”Lappeen Rantojen vuoden jäynääjä”. Voittajat saavat Lappeenrannan edustusoikeuden seuraavassa valtakunnallisessa jäynäkilpailussa. Mikäli voittajat eivät ole halukkaita osallistumaan valtakunnalliseen jäynäkilpailuun, ylituomaristo nimeää sinne joukkueen.

4 § Kilpailusuoritus koostuu vähintään yhdestä (1) jäynästä.

III JOUKKUEET JA YLITUOMARISTO

5 § Joukkueen koko on vähintään yksi (1) jäynääjä. joukkuun jäsenistä 50% tulee olla LTKY:n jäseniä ja joukkueeseen täytyy kuulua vähintään yksi (1) vanhmepi kuin ensimmäisen vuoden LUT:n opiskelija.

Halutessaan joukkue voi osallistua jäynäkilpailuun nimimerkillä, mutta jäynääjien todellinen henkilöllisyys on ilmoitettava ylituomaristolle.

6 § Kilpailuun osallistuvat kaikki jäynäjulistuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti ilmoittautuneet joukkueet.

7 § Osallistujat vastaavat itse kaikesta toiminnastaan kilpailun aikana. Jäynä tulee dokumentoida Jäynäkisaohjeessa määritellyllä tavalla ja palautettavan materiaalin tulee olla julkaisukelpoista. LTKY:n Jäynäkisojen ylituomaristolla on lupa jakaa ja esittää palautettua materiaalia.

8 § Kilpailun kulkua ohjaa ja valvoo korkea-arvoisa ylituomaristo. Ylituomariston kokoonpanon määrittelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus. Ylituomariston jäsenet nimetään ennen jäynäjulistuksen antamista ja heidän toimikautensa kestää jäynäkilpailun palkintojenjakoon saakka.

IV AIKA JA PAIKKA

9 § Jäynäkilpailun päättymisajankohta määritellään jäynäjulistuksessa.

10 § Seuraava jäynäkilpailu alkaa Lakinlaskiaisten jälkeen.

11 § Kilpailualueena on lappeen Rantojen maa-, ilma- ja vesialueet sekä muu tunnettu maailma. Muuallakin suoritetut jäynät voidaan hyväksyä kilpailuun.

V ARVOSTELU JA TULOSTEN JULKISTAMINEN

12 § Kilpailun arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti pykälissä I ja II mainittuihin seikkoihin. Joukkueiden tulee kiinnittää erityistä huomiota tekemiensä jäynien todennettavuuteen. Tämä voi tapahtua joko suullisesti, kirjallisesti, monumentaalisesti, visuaalisesti, magneettisesti tai muutoin saattamalla tehdyt jäynät ylituomariston tietoisuuteen arvostelutilaisuudessa.

Kaikki edellä mainitut todisteet tulee saattaa ylituomariston tietoisuuteen viimeistään kahdenkymmenenneljän (24) tunnin kuluessa kilpailuajan päättymisestä. Ylituomariston jäsenen voi myös tarvittaessa pyytää todentamaan jäynän toteutuksen paikan päälle.

13 § Ylituomaristo julkistaa kilpailun tulokset jäynäjulistuksessa ilmoitettuna ajankohtana, erikseen ilmoitetussa paikassa.

VI MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

14 § Muilta osin jäynäkisan yksityiskohdat määrittelee ylituomaristo jäynäjulistuksessaan.

15 § Näiden sääntöjen lisäksi on noudatettava EU:n lainsäädäntöä, Suomen Lakia, kyseessä olevan paikkakunnan järjestyssääntöä sekä hyviä tapoja. Jäynän tapahtuessa Suomen rajojen ulkopuolella on noudatettava kyseisen tapahtumapaikan lakeja ja sääntöjä.

16 § Näitä sääntöjä tulkitsee kilpailun ylituomaristo.