Wappujuhla?
Vappua vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi.
Sana vappu juontaa juurensa 700-luvulla eläneestä katolisesta Pyhästä Walpurgista, jonka muistopäivää vietettiin suomalaisessa ja ruotsalaisessa kulttuurissa 1. toukokuuta. Katolisen tavan mukaan vapunpäivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja.
Suomessa vappu on kuulunut myös maatalouden vanhoihin merkkipäiviin, sillä karja päästettiin laitumille toukokuun alussa. Rannikkoseudulla sytytettiin juhlatulia, joiden äärellä pidettiin hauskaa, juotiin olutta tai simaa ja tanssittiin. Pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja ja toitotettiin torvia. Savu ja metelöinti suojeli myös laitumelle päästettyä karjaa petoeläimiltä.
Vappukulkueet?
Suomessa vapun juhlinta on alkujaan perustunut Valburgin päivään, mutta muissa maissa perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa.
Suomessa vappua alettiin juhlimaan työväen juhlana 1970-luvulla. Työläisten vappumarsseilla on pitkä perinne, ja vappumarssien iskulauseissa on muun muassa vaadittu työläisten olojen parantamista. Nuorison politisoitumisen aalto ja vasemmiston nousu loivat tilaisuuden työväen vappukulkueiden uudelle suosiolle.
Opiskelijavappu?
Vuonna 1640 perustetun Turun akatemian ylioppilaat ottivat jo varhain oppia Ruotsista ja alkoivat pitää vappua omanaan. 1800-luvulla Cajsa (Kaisa) Wahllund toimi ravintoloitsijana Turun Seurahuoneella, joka oli suosittu erityisesti Turun akatemian väen keskuudessa. Kun Wahllund muutti Suomen uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, hän jatkoi ravintoloitsijan uraansa. Vuonna 1827 hän avasi Ravintola Kaisaniemen, joka oli nimetty hänen mukaansa. Keväisin Helsingin ylioppilaat jatkoivat Kaisaniemessä Turun Akatemian vanhaa perinnettä tervehtiä kevättä laululla.
1850-luvulla ylioppilaiden juhla alkoi ajoittua Kukanpäivään eli Floran päivään (13.5.), koska keisari oli kieltänyt vanhat vappujuhlat. Flora-nimen taustalla on muinaisten roomalaisten kukkien ja kevään jumalatar Flora. Tämä kevääseen, kasvuun ja kukintaan viittaava päivä sopiikin hyvin isänmaan toivojen juhlapäiväksi.
Keisarin kielloista huolimatta Helsingin ylioppilaat alkoivat juhlia toukokuun ensimmäistä Wahllundin syntymäpäivänä. Kiitokseksi onnittelulaulusta Wahllund puolestaan pisti pöydät koreaksi ja juotti valkolakit. Tapahtumalla on ollut selkeä vaikutus nykyisiin vappuperinteisiin. Wahllundin on sanottu kehittäneen suomalaisen tippaleivän, joiden myynnin hän aloitti 1830-luvulla.
1900-luvulla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen Flooran päivästä toukokuun ensimmäiselle päivälle yleistyneen vapaapäivän vuoksi. Vapusta tuli Suomessa lakisääteinen vapaapäivä vuonna 1944 ja viralliseksi liputuspäiväksi vappu eli suomalaisen työn päivä tuli vuonna 1979.
Patsaan lakitus?
Kun Havis Amanda asetettiin näytteille Helsingin Kauppatorille vuonna 1908, se herätti kohun ja nousi alastomuutensa vuoksi julkisen keskustelun aiheeksi. Väitetään, että seuraavan vuoden vappuna patsaalle annettiin spontaanisti ylioppilaslakki. “Mantan” lakittamisesta muodostui vuosittainen perinne, josta muiden kaupunkien opiskelijat ovat ottaneet mallia ja alkaneet lakittamaan oman kaupungin patsaita symboloidakseen korkeakouluopiskelijoita.
Lappeenrannan Kurkipatsas on ollut merkittävä symboli skinnarilalaisille yliopisto-opiskelijoille vuodesta 1969 alkaen. Kun kyseisenä vuonna ylioppilaskunta perustettiin kaupungintalolla, opiskelijat siirtyivät kaupungintalolta Kurkipatsaan luokse, ja suihkualtaasta tuli toivomuslähde, johon jokainen halukas sai antaa roponsa. Lappeenrannassa Kurkipatsasta on lakitettu 1970-luvulta alkaen.
Lahdessa Hirvipatsas on lakitettu 2004 alkaen. Hirvipatsaan lakittavat insinööriopiskelijat. Patsas oli ympäristöekologian opiskelijoille luonnollinen valinta, sillä biologian opiskelijat lakittavat samanlaisen patsaan Helsingissä.
Pia Kuosmanen
Kirjoittaja on LTKY:n Yhteisöasiantuntija Lahden kampukselta.