Mitä korkeakoulutuksen maksullisuus tekisi sille Suomelle, joka kipeästi kaipaa taitoa, tietoa ja kasvua? Mitä se tekisi Lappeenrannalle ja Lahdelle?
Suomen hallituksen vuonna 2024 käynnistämä Itäisen Suomen ohjelma tavoittelee puhdasta kasvua, kilpailukykyä, elinvoimatekijöitä ja osaavaa työvoimaa (1). Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti juuri elokuussa itäisen Suomen erityistalousaluekokeilun valmistelun, joka edistää edellä mainitun ohjelman tavoitteita (2). Ohjelman mukaan itäisen Suomen elinvoimaisuuden vahvistaminen on “taloudellinen sekä turvallisuuteen liittyvä, koko Suomea ja EU:ta koskeva kysymys”.
Korkeakoulut, jotka nähdään osaamisen, innovaatioiden ja kasvun lähteinä, ovat ratkaisuja näihin ongelmiin. Panostukselle itäisen Suomen koulutukseen ja osaavaan työvoimaan on selkeä tarve. Myös Lahden kaupunki on tunnistanut korkeakoulujen ja opiskelijoiden korvaamattoman roolin koko kaupungin elinvoimalle (3).
Koulutustason nostoa tavoitellaan Suomen laajuisesti sekä kaupunkien tasolla, mutta silti korkeakoulututkintojen maksullisuus on noussut keskusteluihin. LUT-Yliopiston ylioppilaskunta uskoo, että maksuton korkeakoulu on Suomen kasvun kulmakiviä, ja on siis vahvasti lukukausimaksujen laajentamista vastaan. Suomalaisten sekä EU- ja ETA-maiden opiskelijoiden oikeus maksuttomaan tutkintoon on säilytettävä.
Ensimmäinen ovi kohti maksullisia tutkintoja uhataan avata: Suomen hallitus on valmistellut eduskunnalle esityksen avoimen korkeakoulun tutkinnonanto-oikeudesta (4). Avoimen korkeakoulun tutkinnonanto-oikeus mahdollistaisi, että tien tutkintoon voi ostaa rahalla sen sijaan, että hakeutuisi yliopistoon todistus- tai pääsykoevalinnalla. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut toisen tutkinnon maksullisuutta ratkaisuna Suomen talouskasvulle (5). Tämä taas tekisi uudelleenkouluttautumisesta vaihtoehdon vain niille, joilla on siihen varaa. Jos avataan mahdollisuus rahastaa tutkinnoista, kuinka kauan on siihen, että kaikki tutkinnot ovat maksullisia?
Tutkintojen ja korkeakoulutuksen maksullisuus ovat vakava riski itäiselle Suomelle, kampuskaupungeille ja tavoitteille, joita nykyiset kasvuprojektit tavoittelevat. Koska itäinen Suomi on länttä pienituloisempaa aluetta, on harvemmalla mahdollisuus maksaa kouluttautumisesta (6). Päijät-Häme puolestaan kärsii korkeasta lapsiperheköyhyydestä (7). Korkeakoulutuksen periytyvyys on jo nyt vahvaa, ja koulutuksen maksullisuus vain vahvistaisi periytyvyyttä. Ne, joiden perheet eivät ole tarpeeksi varakkaita, eivät voisi tavoitella hyvää koulutusta tai korkeampaa tulotasoa, jolloin kierre toistuu.
Jo nyt näemme, kuinka lukukausimaksujen maksaminen korreloi huonomman terveydentilan, jaksamisen ja rahahuolien kanssa. Hyvin moni maksavista opiskelijoista, eli kansainvälisistä opiskelijoista EU/ETA-maiden ulkopuolelta, käy töissä opintojen ohella, mikä vaikeuttaa opintoja ja kuluttaa voimia. (OLS 2026.) Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus keskittyä opintoihin ilman pakkoa käydä töissä opintojen ohella, ja opiskelun maksullisuus vähentää tätä mahdollisuutta. Voidaan myös kysyä, kuinka moni haluaisi tulla opiskelemaan alueelle, jossa ei ole töitä tarjolla, jos työpaikka olisi pakollinen. Korkean työttömyystilanteen vuoksi kampuskaupunkien houkuttelevuus opiskelupaikkana voisi laskea, jos opiskelijoiden on etsittävä koulupaikan lisäksi työpaikkaa. Lahdessa, LUTin toisessa kampuskaupungissa, työttömyystilanne on Suomen suurista kaupungeista pahin (8).
LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY vaatii, että korkeakoulutus säilyy maksuttomana suomalaisille sekä EU- ja ETA-maiden opiskelijoille. Ensimmäisen tutkinnon jälkeisten tutkintojen on myös pysyttävä maksuttomana, jotta mahdollisuus uudelleenkouluttautua säilyy kaikille yhdenvertaisena. Lappeenrannan sekä Lahden kaupunkien kansanedustajien ja muiden poliitikkojen on huomioitava, kuinka koulutuksen maksullisuus vaarantaisi kaupunkien koulutusasteen, houkuttelevuuden yliopistokaupunkina ja kaupunkilaisten mahdollisuuden kouluttautua.
Sara Taskila, koulutuspoliittinen vastaava
___
Lähteet
1. Työ- ja elinkeinoministeriö. Itäisen Suomen ohjelma. https://tem.fi/itaisen-suomen-ohjelma
2. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2026. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää itäisen Suomen erityistalousaluekokeilun valmistelun.
3. Lahti. 2026. Tämä taistelu on voitettava – Lahti kasvaa ja kehittyy panostamalla ympäristöön ja koulutukseen.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2025. Hallituksen esityksen luonnos laeiksi yliopistolain, ammattikorkeakoululain, opintotukilain 4 §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM062:00/2025
5. Valtiovarainministeriö. 2026. Luota tulevaan: Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro. https://vm.fi/virkapuheenvuoro-2026#/
6. Tilastokeskus. 14ww – Tulotaso, tuloerot, pienituloiset ja perusturvan varassa olevat asuntoväestössä alueittain, 1995-2024, Muuttuja “Asuntoväestön pienituloisuusaste”.
7. Itla. 2025. Lapsiperheköyhyys datana. https://itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana/
8. Yle. 2026. Työttömyyden kova ydin löytyy Lahdesta. https://yle.fi/a/74-20207136