Vuoden 2026 Opetuksen laatuselvityskysely osui keskelle yliopiston ja politiikan muutoksia, joista monet vaikuttavat niin opiskelijoiden hyvinvointiin kuten myös kykyyn opiskella. LTKY:n OLS-kysely kartoitti LUTin opiskelijoiden ajatuksia hyvinvoinnista, yhteisöstä, opinnoista, tekoälyn käytöstä, palveluista ja työllistymisestä. Avoimissa vastauksissa näkyi opiskelijoiden huoli siitä, kuuntelevatko yliopisto ja opettajat heitä oikeasti tai osallistetaanko opiskelijoita koulutuksen kehityksessä. Vastausten analyysi on näyttänyt, kuinka erilaisia tarpeita, haasteita ja toiveita eri aloilla ja opiskelijaryhmillä on.
Hyvinvointi
Valitettavasti mielenterveyden haasteiden yleistyminen ei ole yllättävää. YTHS raportoi mielenterveyteen liittyvien yhteydenottojen nousevan ja Nuorisobarometri osoittaa nuorten tulevaisuususkon ja turvallisuudentunteen heikentyvän (YTHS 2026, Laine & Happonen 2026). LUTissa 32 % opiskelijoista kertoi olevansa huolissaan mielenterveydestään usein tai koko ajan. Vuonna 2025 luku oli 25 %. Yleisimpiä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat mielenterveysongelmat, uniongelmat ja rahahuolet.
Onko seuraava tekijä heikentänyt hyvinvointiasi? (Myöntävät vastaukset) | ||||||
Suomalaiset opiskelijat | Kansainväliset opiskelijat | |||||
2024 | 2025 | 2026 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Mielenterveysongelma | 27 % | 29 % | 33 % | 47 % | 41 % | 60 % |
Uniongelmat | 30 % | 32 % | 32 % | 47 % | 42 % | 53 % |
Rahahuolet | 29 % | 31 % | 34 % | 59 % | 50 % | 62 % |
Taulukko 1 – Yleisimmät hyvinvointia heikentävät tekijät välillä 2024 – 2025, kansallisuusvertailu
Hyvinvointierot ovat merkittäviä ja todella huolestuttavia kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden välillä. Kansainvälisillä opiskelijoilla on enemmän haasteita lähes kaikkien hyvinvoinnin osa-alueiden kanssa. Kunnollisen ravinnon saanti, jota mitattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, vaikutti myös KV-opiskelijoihin enemmän kuin suomalaisiin. Opiskelijakentän muuttuessa heterogeenisemmäksi on huomioitava tarve erilaisille palveluille ja avulle.
Opintojen koettu kuormitus vaihtelee huomattavasti alasta ja opintojen vaiheesta riippuen. Fuksivuonna suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kuormittuneisuudessa ei ole eroa (Suomi ka. 3.3, KV ka. 3.3), mutta toisena vuonna kv-opiskelijat ovat hieman kuormittuneempia (Suomi ka. 3.5, KV ka. 3.7). Kandifukseista laskennallisen tekniikan, tietotekniikan ja ympäristötekniikan opiskelijat ovat muita kuormittuneempia.
Kaavio 1 – LENS Opintojen kuormittavuus aloittain ja vuosittain
Kaavio 2 – LES Opintojen kuormittavuus aloittain ja vuosittain
Kaavio 3 – LBS Opintojen kuormittavuus vuosittain
Mielenterveyden haasteiden nähdään korreloivan monen muun haasteen kanssa. Opiskelijat, jotka ovat huolissaan mielenterveydestään usein tai jatkuvasti, usein arvioivat opiskelutahtinsa keskimääräistä hitaammaksi ja 42 % on harkinnut opintojen keskeyttämistä tai alan vaihtamista. 41 % heistä kokee, ettei vapaa-aikaa ole tarpeeksi, ja 58 % kokee opiskelupaineiden vaikuttavan muuhun elämään. Kaikki mainitut arvot ovat LUTin keskiarvoa huomattavasti korkeampia. Mielenterveydestään huolissaan olevat opiskelijat kohtaavat yksinäisyyttä tai epäasiallista kohtelua keskiarvoa useammin. Avoimissa vastauksissa he kertovat kaipaavansa esimerkiksi opintojen joustavuutta, matalan kynnyksen apua opiskeluun sekä tapahtumia, joissa muihin tutustuminen on helppoa ja stressitöntä.
Opetus
Viime vuoteen verrattuna opiskelijat raportoivat hieman enemmän hankaluuksia opinnoissa. Tämä näkyy opetuksen laadun arvioinnissa, sekä siinä, että harvempi opiskelija uskoo valmistuvansa tavoiteajassa.
Arvioi seuraavien opintoihin liittyvien tekijöiden toteutuminen LUTissa. | |||
(1 = Erittäin huono, 5 = Erinomainen) | |||
2024 | 2025 | 2026 | |
Luento-opetuksen laatu | 3.5 | 3.5 | 3.3 |
Tenttiarvosanat vastaavat osaamista | 3.5 | 3.5 | 3.4 |
Kurssin arvioinnit vastaavat osaamista | 3.6 | 3.6 | 3.4 |
Avun saaminen harjoitusryhmissä | 3.7 | 3.8 | 3.6 |
Vuorovaikutus kurssin opettajien kanssa | 3.4 | 3.5 | 3.3 |
Taulukko 2 – Muutokset LUTin opetuksen arvioinneissa välillä 2024 – 2026
Kokemus harjoitusryhmistä ja saadusta avusta vaihtelee kampuksittain sekä suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä. Skaalalla 1-5, jossa 5 on paras arvosana, “Avun saaminen harjoitusryhmissä” sai suomalaisilta opiskelijoilta arvosanaksi 4.1. Kansainvälisten opiskelijoiden antama keskiarvo oli 3.5. Ero nähtiin myös Lappeenrannan ja Lahden välillä: Lappeenrantalaisten antama keskiarvo oli 4.1, kun taas lahtelaisten oli 3.6.
Mielipiteet etä- ja lähiopetuksesta vaihtelevat aloittain. Yleisesti hybridiopetus on suosituin opetusmetodi ja 56 % opiskelijoista kokee hyötyvänsä siitä. Aloja vertaillessa nähdään, että erityisesti kauppatieteiden opiskelijat kokevat hyötyvänsä etäopetuksesta (kylterit 63 %, teekkarit 45 %, yhteiskuntatieteilijät 45 %). Lähiopetuksesta hyötyivät eniten yhteiskuntatieteilijät (yhteiskuntatieteilijät 57 %, teekkarit 50 %, kylterit 33 %). Ei kuitenkaan ole mielekästä ryhmittää kaikkia teknillisiä aloja yhteen opetusmetodeja vertaillessa, koska tulokset vaihtelevat aloittain merkittävästi. Teknillisillä aloilla lähiopetuksesta hyödyttiin etäopetusta enemmän kemiantekniikassa, laskennallisessa tekniikassa, konetekniikassa, ja TES-ohjelmassa. Etäopetuksesta hyödyttiin enemmän tietotekniikassa ja tuotantotaloudessa. Energia-, sähkö-, ja ympäristötekniikassa ei ollut selkeää preferenssiä. Myös kandi- ja maisteriopiskelijoiden välillä on eroa preferensseissä, kuten myös suomalaisten ja kv-opiskelijoiden välillä.
Ovatko seuraavat tekijät vaikuttaneet opintojesi etenemiseen? | ||
(1 = Suuri negatiivinen vaikutus, 5 = Suuri positiivinen vaikutus) | ||
Kokee vaikuttavan negatiivisesti | Kokee vaikuttavan positiivisesti | |
Lähiopetus (ka. 3.3) | 25 % | 48 % |
Etäopetus (ka. 3.3) | 28 % | 48 % |
Hybridiopetus (ka. 3.5) | 18 % | 56 % |
Taulukko 3 – Opetusmetodien vaikutukset, kaikki opiskelijat
Ovatko seuraavat tekijät vaikuttaneet opintojesi etenemiseen? | ||||
(1 = Suuri negatiivinen vaikutus, 5 = Suuri positiivinen vaikutus) | ||||
Kandiaatti-opiskelija | Maisteri-opiskelija | Suomalaiset opiskelijat | Kansainväliset opiskelijat | |
Lähiopetus | 3.5 | 3.1 | 3.2 | 3.6 |
Etäopetus | 3.2 | 3.5 | 3.4 | 3.1 |
Hybridiopetus | 3.6 | 3.5 | 3.5 | 3.6 |
Taulukko 4 – Opetusmetodien vaikutukset, vertailut
Avoimessa kysymyksessä koulutuksen ongelmakohdista korostui erityisesti ryhmätyöt. Ongelmia on monia. Ryhmätyöt usein vievät aikaa oikealta oppimiselta ja aiheeseen syventymiseltä, kun aikaa ja energiaa kuluu ryhmän koordinointiin. Erityisesti arvotuissa tai ennalta päätetyissä ryhmissä kärsitään vapaamatkustajista ja siitä, että opiskelijat panostavat työhön eri määrän. Kun monella samanaikaisella kurssilla on ryhmätyö, vaikeutuu koordinointi ja oman opiskelun aikatauluttaminen entisestään. Opiskelijat vastauksissaan tunnistavat ryhmätyöskentelytaitojen tärkeyden, mutta kokevat, etteivät nykyiset ryhmätyöt edistä näitä taitoja.
Tänä vuonna kyselyssä oli ensimmäistä kertaa opiskelijoiden tekoälykäyttöä kartoittava osio, josta selvisi, että 96 % opiskelijoista käyttää tekoälyä tavalla tai toisella opinnoissaan. Yleisin käyttötarkoitus oli aiheiden ymmärtäminen ja oppiminen, mikä näkyy myös avoimissa vastauksissa: useampi opiskelija kertoo, että tekoäly täydentää tai joissain tapauksissa korvaa opettajan antamaa opetusta. Muita yleisiä käyttötarkoituksia olivat tiedon etsintä, työn suunnittelu ja kieliopin tarkistus. Yleisimmät syyt tekoälyn käytölle olivat oman ajattelun tukeminen, ajan säästäminen, ja yksinkertaisesti se, että tekoälyn käyttö on kätevää ja helppoa. Käyttötarkoitukset ymmärrettävästi vaihtelevat alakohtaisesti erilaisten kurssitehtävien vuoksi, mutta myös käyttösyissä on havaittavissa eroja. Osalla aloista korostuu tarve korvata puutteellisia opetusmateriaaleja ja toisilla korostuu tehtävien haasteellisuus.
Tulosten avulla voidaan oppia, mitä päätöksenteossa ja LUTin kehityksessä tulee huomioida. Sara, Henna ja Vera LTKYn koposektorilta ovat käyneet esittelemässä kyselytuloksia opiskelijoille, professoreille, kielikeskukselle, opintopsykologeille sekä koulutusohjelmien ja tiedekuntien johtajille. Hyvinvointia koskevaa dataa esiteltiin Annika Saarikolle ja muulle YTHS:n johdolle, ja tekoälyä käsittelevät vastaukset jaettiin opetusteknologian tiimille. LTKY hyödyntää tuloksia myös kandidaattitutkinnon selvitystyössä ja kaikessa arkipäiväisessä edunvalvonnassa.
LTKY kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita!
Lähteet
YTHS. 2026. Vuosikatsaus 2025. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa: https://www.yths.fi/vuosikatsaus-2025/
Laine, S. & Happonen, K. (toim.) 2026. Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa: https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/1883/2143/7696