skip to Main Content

Vastine: Korkeakoulutuksen ongelmia ei ratkaista duaalimallin purkamisella

Marjo Valtavaara kirjoitti Helsingin Sanomissa 24.4. ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistymisestä. Artikkelissa käsiteltiin ammattikorkeakoulujen omistussuhteita, yhteisiä kampuksia ja opetuksen yhdistämistä.  

Olemme eri mieltä Valtavaaran kanssa siitä, että pelkästään asenteet ovat ainoa asia, joka estää yhteiset tutkinnot. Todellisuudessa rajoittava tekijä on erilainen tutkinnon tavoite. Asenteet ovat toissijaisia.

Ammattikorkeakoulututkinto on nopeasti työelämään valmistava käytännönläheinen tutkinto, kun taas yliopistojen kandidaatin tutkinnot antavat vain pohjavaatimukset maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnot eivät ole ammattiin suuntaavia eikä niiden ole syytäkään olla. Työelämälähtöisyyden lisääminen kandidaatin tutkintoihin söisi tilaa jo valmiiksi täyteen ahdetulta tutkinnolta. Tämä korostuu tekniikan aloilla, joissa vahva matemaattinen osaaminen ja teoreettinen ymmärrys omasta alasta on elinehto, jos haluaa selvittää tiensä diplomi-insinööriksi asti.

Emme allekirjoita Immo Aakkulan puheita yhteiskampuksista ja niiden riskeistä, vaan kokemuksemme on päinvastainen. Jo nyt ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat mahtuvat vallan hyvin saman katon alle. Esimerkiksi täällä meidän Skinnarilan kampuksella eri korkeakoulujen opiskelijoiden välinen kohtaaminen ei ole ongelma. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä korkeakoulutukseen hakeutuvilla on selkeä mahdollisuus valita akateemisen ja käytännönläheisen koulutuksen välillä. Tämä valinnanvapaus on hyvä säilyttää myös tulevaisuudessa.

Mahdollisuuksia yhteistyölle tarjoavat kieli- ja viestintäopinnot. Niissä oppimistavoitteet ovat samat molemmissa korkeakouluissa. Näiden yhdistämisellä voidaan käyttää korkeakoulujen resurssit järkevästi ja hyötyä isommista massoista kursseilla. Kieliopinnoissa voidaan mahdollistaa harvinaisempien kielten opetus, joka ei yhden korkeakoulun opiskelijamäärillä muuten onnistuisi. Samoin erilaisten projektikurssien ja sivuainekokonaisuuksien toteutus yli duaalimallirajojen olisi mielestämme tutkimisen arvoinen mahdollisuus.

Opintojen yhdistämisen lisäksi korkeakoulujen välistä yhteistyötä voidaan tehdä hallintoa ja opiskelijapalveluita yhdistämällä. Tähän onkin hypätty hyvin mukaan: konsernirakenteita muodostuu ympäri Suomea eri korkeakoulujen välille.

Uskomme, että korkeakoulutuksen ja toisen asteen välillä olevan kuilun pienentämisessä olisi syytä lähteä liikkeelle jo ennen korkeakouluun hakemista. Siksi toisen asteen opinto-ohjaukseen täytyy mielestämme panostaa entistä enemmän. Tämä onnistuu kertomalla nuorille jo olemassa olevista mahdollisuuksista eri oppilaitoksissa. Mielestämme kuilu ei muodostu korkeakoulujen rakenteissa vaan sisäänottomäärissä ja korkeakoulujen resursseissa. Alojen työllisyystilannetta täytyy seurata jatkuvasti ja tarvittaessa nostaa sisäänottomääriä suosituilla aloilla, joissa työllisyysnäkymät valmistumisen jälkeen ovat hyvät.

Korkeakoulujen opetuksen yhdistäminen kieli- ja viestintäopinnoissa, sivuaineissa sekä erilaisissa projektikursseissa toimii, kunhan pidetään mielessä, milloin yhdistämisestä hyödytään koulutuksellisesti ja milloin se tehdään vain resurssivajeen paikkaamiseksi.  Ongelma korkeakoulutuksen houkuttelevuudessa tuskin piilee duaalimallissa vaan jossain aivan muualla.

Lappeenrannassa 24.4.

Teemu Sikanen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
pj@ltky.fi
puh. 0442938811.

Arttu Kaukinen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspolitiikan vastaava
kopo@ltky.fi
puh. 0442726699

Back To Top