Sitsit ovat lyhyesti akateeminen pöytäjuhla. Käytännössä tapa on rantautunut Ruotsista ja muistuttaa hieman rapujuhlia, mutta on vuosien saatossa muotoutunut jokaisella paikkakunnalla hieman erilaiseksi. Sitsaamiseen kuuluu laulaminen, juomien kilistely, teeman mukainen pukeutuminen, ruoka ja luonnollisesti jatkot.

Sitseillä on normaalisti toastmaster eli toasti tai useampia. Hän tai he johtavat tapahtumaa, määrittävät tauot ja päättävät ruokailujärjestyksen. Toastien sanaa tulee kunnioitaa sitsien aikana, jotta juhlat saadaan vietyä läpi aikataulussa ja ongelmitta.

Laulaminen näyttelee suurta osaa sitseillä. Sekä teekkarien että kylterien sitseillä on omia lauluperinteitä, mutta useat kappaleet ovat tuttuja molemmille. Teekkarisitsit aloitetaan perinteisesti Krokotiili Genan syntymäpäivälaululla ja kylterisitseillä puolestaan Helan gårilla. Teekkarisitsit on myös tapana lopettaa Ikuisen teekkarin hymniin ja Karjalaisten lauluun. Lähes jokaiseen kappaleeseen ovat opiskelijat sanoittaneet myös omia säkeistöjään, joiden laulaminen kuuluu yhtälailla sitsiperinteeseen. Laulun aikana saatetaan myös leikkiä, nousta tuoleille, mennä pöydän alle tai rummuttaa pöytää. Laulamisen ei myöskään tarvitse rajoittua vain lauluvihon tai PunaMustan kappaileisiin, sillä uusien laulujen säveltäminen ja sanoittaminen on enemmänkin kuin suotavaa.

Sitsien ohjelmaan kuuluvat etenkin kylterisitseillä proggikset. Näissä jokin taho huudetaan lavalle, jossa he esittävät jonkin ohjelmanumeron, joka voi olla laulua, kilpailua, tanssia tai mitä tahansa muuta. Kylterisitseillä on myös tapana jaella rangaistuksia, punishmentteja huonosti käyttäytyville sitsaajille.

Sitsejä seuraavat normaalisti jatkot, jossa juhlimista, laulamista ja seurustelua voi jatkaa vapaammissa merkeissä.

Search