Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan vaalisääntö

I luku - Yleisiä määräyksiä

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tätä vaalisääntöä noudatettakoon aina, kun järjestetään ylioppilaskunnan edustajistovaaleja tai täytevaaleja tai kun edustajiston kokouksessa suoritetaan vaali.

Tämän vaalisäännön määräykset eivät koske ylioppilaskunnan muiden toimielinten suorittamia vaaleja. Niissä noudatettakoon aina hallintosäännössä annettuja määräyksiä.

II luku - Vaalikelpoisuus

2 §

Ketään älköön valittako mihinkään LTKY:n luottamustoimeen ilman, että hänen vaalikelpoisuutensa on tässä vaalisäännössä määrätyllä tavalla vahvistanut. Edustajisto voi antaa vaalikelpoisuuden tarkastamisen tehtäväksi LTKY:n toimielimelle tai ylioppilaskunnan henkilöstön jäsenelle. Päätös vaalikelpoisuuden tarkastajaksi tehdään istuntokaudeksi kerrallaan, mistä voidaan poiketa perustellusta syystä.

Vaalikelpoisuutta ei edellytetä valittaessa edustajia erilaisiin epävirallisiin tai valmisteleviin työryhmiin, joilla ei ole suoranaista päätäntävaltaa, ellei edustajisto toisin päätä.

3 §

Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnan työntekijät ovat kuitenkin palvelussuhteensa aikana esteellisiä toimimaan edustajiston jäsenenä.

Edustajiston jäsenet valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla näissä säännöissä myöhemmin annettavien määräysten mukaisesti.

4 §

Vaalikelpoinen ylioppilaskunnan hallituksen jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi, eikä ole ylioppilaskunnan tai sen määräysvallassa olevan organisaation työntekijä. Jos edustajiston jäsen valitaan hallituksen jäseneksi, on hän kuitenkin esteellinen toimimasta edustajiston jäsenenä hallitustoimensa ajan.

5 §

Vaalikelpoinen hallintovaliokunnan jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi, eikä ole ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

6 §

Vaalikelpoinen edustajiston perustaman, hallituksen alaisen, valiokunnan jäseneksi on jokainen, joka on vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi. Vaalikelpoinen valiokunnan puheenjohtajaksi on ainoastaan ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

7 §

Vaalikelpoinen valtuuskunnan jäseneksi on henkilö, joka täyttää valtuuskunnan perustamisasiakirjassa määritellyt kelpoisuusehdot.

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi opiskelijaedustajaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimielimiin on jokainen ylioppilaskunnan jäsen, joka täyttää yliopiston johtosäännössä mainitut edellytykset tulla valituksi kyseiseen toimielimeen.

9 §

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi edustajaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintotukilautakuntaan on jokainen ylioppilaskunnan jäsen.

10 §

Vaalikelpoinen LTKY:n nimittämäksi edustajaksi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskuntaan tai Lappeenrannan aseman johtokuntaan on jokainen ylioppilaskunnan jäsen.

III luku - Muodostusmenettely edustajiston kokouksessa

11 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi muodostusmenettelynä, noudatettakoon seuraavaa menettelyä:

Edustajisto valitsee muodostajan. Vaalin pohjana ovat kokouksessa tehdyt esitykset. Esityksen voi tehdä vain niiden suostumuksensa toimittaneiden ehdokkaiden joukosta, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Ylioppilaskunnan hallituksen muodostajaa valittaessa tulee lausunto muodostajan vaalikelpoisuudesta toimittaa edustajiston kokouskutsun liitteenä.

12 §

Muodostaja esittää joko samassa tai jatkokokouksessa edustajistolle esityksensä toimielimen henkilökokoonpanoksi. Esitettyjen henkilöiden vaalikelpoisuus tulee tarkastaa ennen esityksen hyväksymistä. Jos edustajisto hyväksyy esityksen, on muodostaja valittu toimielimen puheenjohtajaksi ja esityksessä mainitut henkilöt toimielimen jäseniksi. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan samassa tai jatkokokouksessa uusi muodostajan vaali. Toimielimen muodostaminen voidaan antaa uudelleen tehtäväksi aiemmin epäonnistuneelle. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy muodostajan tekemän esityksen toimielimen kokoonpanoksi.

IV luku - Suhteellisen vaalin suorittaminen edustajiston kokouksessa

13 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi suhteellisella vaalitavalla, noudatettakoon edustajiston kokouksessa seuraavaa menettelytapaa:

Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Edustajiston jäsen voi hänelle myönnetyn puheenvuoron aikana tehdä esityksen yhdestä valittavasta henkilöstä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.

14 §

Ensin suoritetaan vaali, jossa valitaan varsinaiset jäsenet kyseessä olevaan toimielimeen. Eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavat ehdokkaat varajäseniksi. Jos varajäsenen paikkoja jää täyttämättä ensimmäisessä vaalissa, suoritetaan uusi vaali varajäsenistä.

Vaalissa jokainen edustajiston jäsen kirjoittaa ehdokkaiden nimet allekkain siinä järjestyksessä, kun haluaa näiden tulevan valituiksi. Äänestyslippuun saa kirjoittaa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Jos lipussa on enemmän nimiä kuin valittavia, on ääntenlaskijoiden hylättävä äänestyslippu. Vaalin tulosta laskettaessa ylimmäinen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen, seuraava puolikkaan äänen, kolman kolmasosa äänen ja niin edelleen.

Vaalin jälkeen kokouksen puheenjohtaja toteaa varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi valituksi tulleet. Kun puheenjohtaja on todennut valituiksi tulleet, voivat edustajiston jäsenet vielä esittää varajäsenten keskinäisten paikkojen vaihtamista mikäli tähän on esimerkiksi vaaliliiton edustuksen tai

koulutusohjelman takia syytä. Mikäli muutosesitystä kannattaa enemmän kuin puolet läsnä olevista edustajiston jäsenistä, toteaa puheenjohtaja valitun kokoonpanon uudelleen. Jos muutosesitys ei saa tarvittavaa kannatusta, todetaan alkuperäisessä vaalissa valitun kokoonpanon tulleen valituksi.

15 §

Äänten mennessä tasan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistakoon arvalla.

V luku - Enemmistövaalin suorittaminen edustajiston kokouksessa

16 §

Milloin vaali on näissä säännöissä määrätty suoritettavaksi enemmistövaalitavalla, noudatettakoon edustajiston kokouksessa seuraavaa menettelytapaa:

Edustajiston jäsenet esittävät valittavia henkilöitä. Edustajiston jäsen voi hänelle myönnetyn puheenvuoron aikana tehdä esityksen yhdestä valittavasta henkilöstä. Valittavaksi voi esittää ainoastaan henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus on vahvistettu.

17 §

Edustajiston jäsenten tehtyä esityksensä kokouksen puheenjohtaja toteaa esitetyt henkilöt. Mikäli esitettyjä henkilöitä on enemmän kuin on valittavia, suoritetaan vaali. Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

VI luku - Edustajien valinta ylioppilaskunnan omiin hallintoelimiin

18 §

Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan hallitukseen, hallintovaliokuntaan tai muihin valiokuntiin käytettäköön muodostamismenettelyä.

19 §

Edustajiston puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Edustajiston varapuheenjohtajat valitaan kerralla suhteellisella vaalilla.

20 §

Nimitettäessä edustajia ylioppilaskunnan valtuuskuntiin käytettäköön enemmistövaalitapaa.

21 §

Ylioppilaskunnan omiin hallintoelimiin edustajia nimettäessä on huomioitava säännöissä annetut määräyksen toimielinten vähimmäis- ja enimmäiskoosta ja muista toimielimen kokoonpanoa rajoittavista tekijöistä.

22 §

Lausunto ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta on julkaistava viimeistään tuntia ennen edustajiston kokouksen alkamista tai jatkumista, edustajistolle hyvissä ajoin aiemmin ilmoitetulla tavalla.

23 §

Muodostamismenettelyä käytettäessä valitulle muodostajalle on varattava kohtuullinen aika uuden ehdokkaan etsimiseen, mikäli se tekee kielteisen päätöksen muodostajan esittämään kokoonpanoon kuuluvan henkilön vaalikelpoisuudesta on tehty kielteinen päätös.

24 §

Edustajiston puheenjohtajistoa on informoitava viipymättä, jos suostumuksensa antaneen henkilön vaalikelpoisuudesta annetaan kielteinen päätös ja tämä johtaa siihen, että suostumuksensa antaneita on vähemmän kuin valittavia. Tällaisessa tilanteessa edustajiston puheenjohtaja voi päättää kokouksen tai jatkokokouksen siirtämisestä.

25 §

Edustajat ylioppilaskunnan toimielimiin valitaan asiantuntijaedustajia lukuun ottamatta järjestäytymiskokouksessa tai edustajiston kokouksessa, jossa toimielimen perustamisesta päätetään. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä.

26 §

Ylioppilaskunnan toimielinten asiantuntijaedustajat valitaan poikkeuksellisesti siten, että pohjaesityksenä on kyseisen toimielimen esitys asiasta. Valinta tehdään enemmistövaalitapaa käyttäen.

VII luku - Ylioppilaskunnan edustajien valinta ylioppilaskunnan ulkopuolisiin päätöksentekoelimiin

27 §

Tämän luvun säädöksiä tulee noudattaa valittaessa opiskelijaedustajia yliopistolain (558/2009) kolmannessa luvussa mainittuihin toimielimiin, opintotukilautakuntaan Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön.

28 §

Haku tulee julistaa avoimeksi ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla viimeistään 14 päivää ennen sitä edustajiston kokousta, jossa hakijoiden valinnasta päätetään.

Avoinna olevasta luottamustoimesta on tiedotettava mahdollisuuksien mukaan myös muulla tavoin.

29 §

Vaalikelpoisuuden tarkastava toimija on esteellinen tarkistamaan omaa vaalikelpoisuuttaan.

30 §

Haettavaksi julistamisen yhteydessä hyväksytään lomake, jolla hakija voi ilmoittaa suostumuksensa luottamustoimeen. Lomakkeet on toimitettava tarkastajille määrättyyn ajankohtaan mennessä ja tarkastajien mahdollisesti antamien lisäohjeiden mukaan täytettynä. Määräajan jälkeen saapuneita lomakkeita ei tule käsitellä.

Suostumuksesta tulee ilmetä, että henkilö on käytettävissä kyseiseen tehtävään.

31 §

8 §:n mukaan valittu taho käsittelee saapuneet hakulomakkeet ja liittää niiden perusteella edustajiston kokouskutsuun lausuntonsa hakijoiden vaalikelpoisuudesta.

32 §

Annettaessa lausuntoa vaalikelpoisuudesta on huomioitava tämän vaalisäännön kolmannen luvun ja yliopiston antamien ohjesääntöjen määräykset.

33 §

Milloin toimielimeen nimitettäviä on varaedustajat mukaan luettuna kaksi tai enemmän käytettäköön suhteellista vaalitapaa. Yhtä edustajaa nimettäessä käytettäköön enemmistövaalitapaa.

34 §

Vaalin tuloksesta tulee ilmoittaa ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla sekä ylioppilaskunnan virallisessa julkaisussa, sekä asianosaisille henkilökohtaisesti.

VIII luku - Ylioppilaskunnan edustajien valinta ylioppilaskunnan ulkopuolisiin päätöksentekoelimiin

35 §

Tämän luvun säädöksiä tulee noudattaa valittaessa edustajia muihin kuin 27 § mainittuihin ylioppilaskunan ulkopuolisiin päätöksentekoelimiin, joihin ylioppilaskunnalla on nimeämisoikeus.

36 §

Valittaessa LTKY:n edustajia Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseen edustajia päätöksen tekee edustajisto hallituksen esityksestä.

Valittaessa LTKY:n edustajia niiden yhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa LTKY on enemmistöosakkaana päätöksen tekee edustajisto hallituksen esityksestä.

Hallituksen esityksen sijaan suoritetaan suhteellinen vaali edustajiston jäsenten kokouksessa tekemien ehdotusten pohjalta, jos läsnä olevista edustajiston jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä, sitä vaatii.

37 §

Muissa kuin 42 § tarkoittamissa tapauksissa päätöksen tekee hallitus tai mikäli hallitus niin päättää edustajisto hallituksen esittelystä.

38 §

Milloin toimielimeen nimitettäviä on varaedustajat mukaan luettuna kaksi tai enemmän käytettäköön suhteellista vaalitapaa. Yhtä edustajaa nimettäessä käytettäköön enemmistövaalitapaa.

IX luku - Erityisiä määräyksiä henkilövalinnoista

39 §

Ylioppilaskunnan nimeämä edustaja voi erota tehtävästään kirjallisesti. Edustaja jatkaa tehtävässään seuraajansa valintaan asti ellei jatkamiselle ole erityisen painavaa estettä.

40 §

Kun saman toimielimen varaedustaja tulee valituksi varsinaiseksi edustajaksi, valitaan samassa kokouksessa uusi varaedustaja.

41 §

Hallintovaliokunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan hallitus osoittamaan riittävät henkilöresurssit valmistelu- ja toimeenpanotehtäviensä hoitamiseksi.

X luku - Edustajistovaalit

42 §

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalit suoritetaan joka toinen vuosi lokakuun 20. ja marraskuun 15. päivien välisenä aikana kahtena peräkkäisenä arkipäivänä hallituksen päättämänä ajankohtana. Hallitus määrittelee mahdolliset ennakkovaalipäivät.

Edustajiston täytevaali toimitetaan ylioppilaskunnan sääntöjen 14 §:n 4. momentin tapauksessa, milloin edustajistosta eronneen pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää voida määrätä varajäsentä tämän vaalisäännön 86 §:n mukaisesti, neljänkymmenenviiden (45) vuorokauden kuluttua siitä edustajiston kokouksesta, jossa täytevaalin toimeenpanon tarve havaittiin.

43 §

Ylioppilaskunnan edustajiston on asetettava vaalin toimittamista varten syyskuun 10. päivään mennessä keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi (5) jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan hallituksen tehtävään määräämä ylioppilaskunnan työntekijä, jolla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus

Jäsenet, joista yksi (1) on määrättävä puheenjohtajaksi ja yksi (1) varapuheenjohtajaksi ja heidän varajäsenensä on valittava edustajiston vaalissa vaalikelpoisista ylioppilaskunnan jäsenistä siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat edellisessä vaalissa esiintyneitä ryhmittymiä.

44 §

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnäollessa.

Keskusvaalilautakunnan jäsenille voidaan maksaa hallintovaliokunnan määräämä palkkio.

XI luku - Vaaliluettelo

45 §

Äänioikeus edustajiston vaalissa todetaan keskusvaalilautakunnan laatimasta vaaliluettelosta.

46 §

Vaaliluetteloon on merkittävä jokainen yliopistolain 39 §:ssä mainittu läsnäolevaksi kirjoittautunut henkilö, joka on suorittanut ylioppilaskunnalle jäsenmaksun.

47 §

Vaaliluettelo on asetettava nähtäväksi ylioppilaskunnan virallisille internet-sivuille syyskuun 20. päivään klo 15.00 mennessä ja on pidettävä nähtävänä seitsemänä (7) perättäisenä päivänä.

48 §

Vaaliluetteloa koskevat muistutukset ja oikaisuvaatimukset perusteluineen on jätettävä kirjallisina keskusvaalilautakunnalle tai sen puheenjohtajalle osoitettuna lokakuun ensimmäiseen arkipäivään klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon.

49 §

Keskusvaalilautakunta on velvollinen ilmoittamaan kaikille asianosaisille oikaisuvaatimuksesta ja sen sisällöstä.

Oikaisuvaatimus on oltava nähtävissä ylioppilaskunnan toimistossa sen aukioloaikana. Vaatimuksen johdosta keskusvaalilautakunnalle annettavat selitykset tulee antaa kolmen (3) päivän kuluessa siitä, jolloin asianomainen on saanut tiedon oikaisuvaatimuksesta.

50 §

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka on pidettävä viimeistään lokakuun 5. päivänä. Keskusvaalilautakunnan on kunkin oikaisuvaatimuksen johdosta annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Päätöksestä on annettava tieto kaikille, joita oikaisuvaatimus koskee ja sen tekijälle.

51 §

Keskusvaalilautakunnan 50 §:ssä tarkoitetun kokouksen päätyttyä ja mahdollisten oikaisujen tultua vaaliluetteloon merkityksi on vaaliluetteloon tehtävä merkintä, että se on lainvoimainen.

XII luku - Ehdokas, vaaliliitto ja vaalirengas

52 §

Jokainen vaalikelpoinen ylioppilaskunnan jäsen voi asettua ehdokkaaksi ilmoittamalla ehdokkaaksi asettumisestaan keskusvaalilautakunnalle käyttäen ylioppilaskunnan hallituksen vahvistamaa lomaketta. Ehdokasilmoituksessa tulee olla kaksi (2) todistajaa.

53 §

Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi siten, että vaaliliiton tunnus ja nimi merkitään ehdokasilmoitukseen. Vaaliliitosta on siihen haluavien ehdokkaiden laadittava perustamisasiakirja käyttäen ylioppilaskunnan hallituksen tarkoitukseen vahvistamaa lomaketta.

54 §

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on mainittava vaaliliiton tunnus ja nimi sekä ilmoitettava vaaliliiton asiamies ja hänen varajäsenensä, jotka eivät voi olla vaaliehdokkaina tai muun vaaliliiton asiamiehinä.

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa on lueteltava ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasyhdistelmään.

Vaaliliittoon saa kuulua enintään kaksikymmentäseitsemän (27) ehdokasta.

55 §

Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Jos joku esiintyy ehdokkaana tai asiamiehenä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa, keskusvaalilautakunnan on poistettava hänet niistä kaikista ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylättävä hänen ehdokkuutensa.

56 §

Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi. Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokkaalla sekä kahdella tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokkaalla.

Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle perustamisasiakirjan, jossa luetellaan vaalirenkaan tunnus ja nimi, vaalirenkaaseen liittyvien tunnukset, tai jos tunnusta ei ole, ehdokkaiden nimet. Perustamisasiakirjassa on lueteltava tunnukset ja nimet siinä järjestyksessä, jossa vaaliliitot ja ehdokkaat pyydetään ottamaan ehdokasyhdistelmään.

Sopimuskirja on tehtävä ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistamalle lomakkeelle ja se on vaaliliittojen ja niihin kuulumattomien valitsijayhdistysten asiamiehen allekirjoitettava.

57 §

Asiakirjat, jotka mainitaan 52, 53 ja 56 §:ssa, on annettava keskusvaalilautakunnalle lokakuun 2. maanantaihin klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon.

XIII luku - Keskusvaalilautakunnan valmistavat toimenpiteet ennen vaalitoimitusta

58 §

Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt 52, 53 ja 56 §:ssä mainitut asiakirjat sekä hyväksyy ehdokasyhdistelmään otettaviksi ne ehdokkaat, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja määräajassa lautakunnalle jätetty.

Jos suoritetussa tarkastuksessa havaitaan, ettei ehdokasta voida hyväksyä vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen, on keskusvaalilautakunnan varattava ehdokkaalle mahdollisuus peruuttaa pyyntönsä saada itsensä ehdokasyhdistelmään tai selvittää asiakirjoissa oleva virhe. Peruutuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja se on ehdokkaan allekirjoitettava.

Hyväksytyt ehdokkaat numeroidaan siinä järjestyksessä, missä ne on keskusvaalilautakunnalle annettu.

59 §

Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä 77 §:n 1. momentissa määrätään.

Jos ehdokkaita on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin 77 §:n 2. momentissa määrätään.

Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokkaita kuin 1. momentissa mainitaan, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasyhdistelmä. Siihen otetaan hyväksytyt ehdokkaat niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvat vaaliliitot ja ehdokkaat yhdistetään numerojärjestyksessä siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokkaat kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen. Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaat.

Edellä mainittujen vaalirenkaiden vaaliliittojen sekä näihin kuulumattomien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määrätään arvalla. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta varustaa ehdokkaat uusilla juoksevilla järjestysnumeroilla alkaen arvonnassa ensimmäiseksi tulleesta vaalirenkaasta, vaaliliitosta tai ehdokkaasta. Numerointi aloitetaan kahdesta.

Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä ”vaaliliitto” ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana ”vaalirengas”. Liiton ja renkaan asema yhdistelmässä on osoitettava myös aakkosellisen järjestyksen mukaisella kirjaimella.

Yhdistelmässä on mainittava, mitä vaalia varten se on laadittu. Yhdistelmä on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla viimeistään viikkoa ennen vaalitoimituksen alkamista.

60 §

Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistettava vaalissa käytettävä äänestyslippu. Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaaleissa sitä käytetään, sekä ympyrä valitsijan kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten.

61 §

Keskusvaalilautakunta määrää vaalitilaisuuden ajan ja äänestyspaikan. Vaalitilaisuuden tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia kumpanakin vaalipäivänä. Vaalitilaisuuden aika ja äänestyspaikka on tiedotettava valitsijoille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen vaalitilaisuutta ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla. Vaalitilaisuuden peruuttamisesta 77 §:ssä mainituissa tapauksissa on tiedotettava samalla tavoin.

XIV luku - Vaalitoimitus

62 §

Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että ehdokasyhdistelmiä on riittävästi ja äänestyslippuja on riittävä luvultaan laskettu määrä.

Ennen äänestyksen alkua on keskusvaalilautakunnan todettava, että vaaliuurna on tyhjä. Tästä on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

63 §

Keskusvaalilautakunta voi halutessaan velvoittaa ylioppilaskunnan hallituksen hankkimaan tarpeelliseksi katsomansa määrän vaalivirkailijoita hoitamaan vaalitoimitusta.

64 §

Vaalivirkailijoiden on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä millään tavoin yritetä vaikuttaa äänestykseen.

Vaalivirkailija ei saa antaa sivullisille tietoja äänioikeutettujen henkilökohtaisesta äänestyskäyttäytymisestä.

Vaalivirkailijan on pyynnöstä annettava äänestäjille tietoja tämän vaalijärjestyksen määräyksistä.

65 §

Vaalihuoneistoon on pantava nähtäväksi riittävä määrä ehdokasyhdistelmiä. Erityisesti on tällainen yhdistelmä

asetettava nähtäväksi sinne, missä äänestäjän on tehtävä äänestysmerkintä äänestyslippuun.

Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestäjä voi vaalisalaisuuden säilyttäen tehdä merkintänsä äänestyslippuun ja sitä varten tarpeelliset apuneuvot ja äänestysohjeet ovat käsillä. Tämä varmistetaan keskusvaalilautakunnan tekemällä katselmuksella vaalihuoneistoon ennen äänestyksen alkamista. Katselmuksesta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

66 §

Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalivirkailijalle. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle selvityksen henkilöllisyydestään.

Vaalivirkailijan on tarkoin pidettävä huolta, ettei äänestyslippua anneta muulle kuin äänioikeutetulle.

Vaaleissa ehdolla oleva henkilö ei saa toimia äänestyspaikalla vaalivirkailijana.

67 §

Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä. Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalivirkailijalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä.

68 §

Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun äänestäjän on vietävä se kokoon taitettuna keskusvaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeuttaan.

69 §

Keskusvaalilautakunnan laatimaan ja pitämään luetteloon tehdään merkintä äänestyslipun antamisesta ja äänioikeuden käyttämisestä.

XV luku - Vaalirauha

70 §

Äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

71 §

Äänestys on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava keskusvaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Vaalivirkailijan on keskeytettävä äänestys, jos vaalirauha olennaisesti häiriintyy.

72 §

Mikäli vaaleissa ehdokkaan oleva henkilö rikkoo keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa voidaan hänelle tai hänen edustamalleen ehdokaslistalle määrätä keskusvaalilautakunnan vaalijulistuksessa määrittelemä sanktio tai sitten keskusvaalilautakunta voi antaa ehdokkaalle tai ehdokaslistalle huomautuksen.

Jos keskusvaalilautakunta täysin kiistattomasti toteaa ehdokkaan rikkoneen vaalirauhaa tai jos ehdokas huomautuksen saatuaan rikkoo toisen kerran keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä tai vaalirauhaa, voidaan hänen ehdokkuutensa keskusvaalilautakunnan yksimielisellä päätöksellä mitätöidä. Jos ehdokkuus mitätöidään ehdokkaan saamat äänet on hylättävä.

XVI luku - Sähköinen vaali

73 §

Vaalit voidaan edustajiston niin päättäessä toteuttaa myös kokonaan tai osittain sähköisenä.

Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.

74 §

Ennakkoäänestyspaikassa tai vaalipäivän äänestyspaikassa tulee sähköistä äänestämistä varten olla käytettävissä äänioikeusrekisteri ja sähköinen äänestysjärjestelmä sekä niiden käyttämiseksi tarvittava laitteisto.

Käytettävän äänestysjärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:

1) äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa

2) äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä

3) äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen

4) äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla.

5) äänet kyetään laskemaan oikein

75 §

Sähköisen vaalin valvominen

Sähköisen järjestelmän luotettavuus tulee pystyä varmistamaan ja mikäli sähköinen äänestys toteutetaan äänestyspaikalla, äänestyslaitteita tulee valvoa. Tästä huolehtivat vaalivirkailijat.

76 §

Muut sähköistä vaalia koskevat määräykset

Muutoin sähköisessä vaalissa noudatetaan soveltuvilta osin tätä vaalijärjestystä.

XVII - Vaalin tulosten määrääminen

77 §

Jos vaaleja varten on hyväksytty vain 59 §:n 1. momentissa mainittu määrä ehdokaslistoja ja erityistä vaalitilaisuutta ei sen vuoksi ole järjestetty, julistaa keskusvaalilautakunta näissä ehdokaslistoissa olevat ehdokkaat valituiksi.

Mikäli ehdokkaita on vähemmän kuin edustajiston jäsenmäärä edellyttää, julistetaan ehdokkaat valituiksi ja he käyttävät edustajiston päätösvaltaa siihen saakka, kunnes 3. momentissa mainittu täytevaali on toimitettu.

Jäljelle jääneiden edustajiston jäsenten valitsemiseksi keskusvaalilautakunta määrää suoritettavaksi täytevaalin ja sen ajankohdan. Täytevaaleissa noudatetaan soveltuvin osin tämän keskujärjestyksen määräyksiä.

78 §

Kun vaalitoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta päätösvaltaisena äänien laskennan. Tällöin otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne aukaisematta. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka 69 §:ssä mainitun luettelon mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkastetaan.

Ne äänestysliput, jotka 68 §:n määräysten mukaan on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi. Jäljellä olevat liput tarkastetaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput pannaan eri ryhmiksi.

Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin 2. momentissa mainitussa ryhmässä.

79 §

Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole keskusvaalilautakunnalta saatu ja asianmukaisesti leimattu tahi jos ehdokkaan numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene ketä ehdokasta valitsija on tarkoittanut taikka jos lippuun on tehty muita merkintöjä.

80 §

Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee lopullisen tuloksen.

81 §

Vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokkaan lopulliseksi vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä.

82 §

Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääränsä suuruuden mukaan.

Tämän jälkeen vaaliliitossa annetaan vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen.

83 §

Jokaisen vaalirenkaan ehdokkaat järjestetään vertauslukujen suuruuden mukaan siten, että vaaliliittoon kuulumattoman ehdokkaan vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä ja vaaliliittoon kuuluvan ehdokkaan vertausluvuksi hänen 82 §:n 2. momentin mukaan saamansa vertausluku.

Tämän jälkeen annetaan vaalirenkaassa suurimman vertausluvun saaneelle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen.

84 §

Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan keskinäinen järjestys arpomalla.

85 §

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneista niin monta kuin vaalissa on valittavia.

86 §

Milloin vaaleissa valitun sijaan on toimikauden aikana kutsuttava varajäsen, otetaan hänet vertausluvun mukaan siitä vaaliliitosta tai ellei se ole mahdollista, siitä vaalirenkaasta, johon eronnut tai estynyt kuului. Ellei varajäsentä voida tällä tavoin määrätä, kutsutaan eronneen tilalle ehdokas, jolla valituksi tulleiden jälkeen on suurin vertausluku.

XVIII luku - Erityisiä määräyksiä

87 §

Vaalin tulos tiedotetaan ylioppilaskunnan virallisilla internet-sivuilla.

88 §

Keskusvaalilautakunnan päätöksestä tai toimenpiteestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallintovaliokunnalle. Valituksen tulee tapahtua kolmen (3) päivän sisällä päätöksen tai toimenpiteen julkistamishetkestä.

89 §

Keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka lautakunnan puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.

Vaaleissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa ylioppilaskunnan toimistossa, kunnes 88 §:ssä tarkoitetun valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu. Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon.

90 §

Muutokset tähän vaalijärjestykseen vahvistaa ylioppilaskunnan edustajisto kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä on vähintään 14 vuorokautta.

Search